Suomalainen tietosanakirja 8, Espoo 1993, määrittelee s.86 hakusanaa "tiede" seuraavasti:
Tiede, järjestelmällinen ja yhtenäinen yleispätevien ja varmojen tietojen kokonaisuus; myös tietyn alan ilmiöiden ja niiden välisten suhteiden järjestelmällinen ja kriittinen tutkiminen. Tiedon laadun perusteella tieteet voidaan jakaa muodollisiin eli formaalisiin tieteisiin, jotka käsittelevät ainoastaan käsitteiden muodollisia, kokemuksesta riippumattomia ominaisuuksia (matematiikka ja logiikka) sekä todellisuuteen kohdistuviin reaalitieteisiin. Viimeksi mainitut jaetaan usein kahteen pääryhmään: luonnontieteisiin ja humanistisiin eli hengentieteisiin.----Tieteen yleisinä tuntomerkkeinä esitetään usein objektiivisuus, autonomisuus, kriittisyys ja...
”Matti ja Miisu” on pala-animaatio, jonka on tuottanut Ateljé Seppo Putkinen & Kni. Ateljeen tuotantoa käsittelevällä sivustolla tunnussävelmästä sanotaan näin: ”Monet muistavat myös vihelletyn tunnusmusiikin, joka on Roger Whittagerin, Where the Rainbow Ends.” (Nimi Whittaker on kirjoitettu väärin.)
”Matti ja Miisu” -animaatioita, joissa olisi tämä vihelletty tunnussävelmä, en löytänyt katsottavaksi, joten en pysty varmistamaan, mitä levytystä animaatiossa on käytetty. YouTubesta löytyy kyllä haulla ”Matti ja Miisu” ääniraita, jolla on kappale ”Where the rainbow ends” ja jonka esittäjäksi mainitaan Tommy Whistler, mutta animaatiosarjan tekijöiden ja heidän työnsä jatkajien mukaan tunnussävelmänä oli siis Roger Whittakerin...
Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan mukaan Sorjo oli Suomen almanakassa vuosina 1929-1949. Nimen tausta on epäselvä. Se saattaa olla Sorja-nimen rinnakkaismuoto samaan tapaan kuin Marjo-nimi on Marja-nimestä kehittynyt. Sorja tarkoittaa sopusuhtaista, kaunista, siroa ja sievää.
Kirjaston ohje on tullut seudulliselta koronakoordinaatioryhmältä. Käytännössä kyseessä on vahva suositus käyttää kasvomaskia kirjastossa. Maskia voi olla käyttämättä terveydellisiin syihin vedoten, eikä kirjastossa synny seuraamuksia vaikka vain omista syistään - tai ilman mitään syytä - jättää käyttämättä kasvomaskia. Toivottavaa on että mahdollisimman moni käyttää kasvomaskia.
Tämä laaja Ylen artikkeli käsittelee kasvojentunnistusteknologiaa valvontakameroissa: https://yle.fi/uutiset/3-10135093. Tämän Time-lehden artikkelin mukaan kyseistä teknologiaa hyödyntävä valvontakamera auttoi nappaamaan huumekauppiaan Brasiliassa: https://time.com/5735411/china-surveillance-privacy-issues/.
Tekoälyn käyttöön valvontakameroissa liittyy syvällisiä lainsäädännöllisiä ja eettisiä kysymyksiä.
https://yle.fi/uutiset/3-10815487
https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006380255.html
Lampaat toimivat dekkareina Leonie Swannin kirjassa Murha laitumella : lammasdekkari (WSOY 2007).
Siihen on myös jatko-osa: Ihmissutta ken pelkäisi : lammasdekkari (WSOY 2011).
Yleisradion äänitearkistosta ei löytynyt tietoa Ritva-tangosta Olavi Virran levytyksenä. Sen sijaan kyseisen kappaleen ovat levyttäneet Esko Rahkonen (20 suosikkia -levyllä) ja Taneli Mäkelä (Kielletty rakkaus -levyllä). Molemmat äänitteet löytyvät Turun musiikkikirjastosta ja ovat lainattavissa.
MyHelsinki-sivulla teen ystävä Petra Tandefelt jakaa vinkkinsä keskustan teepaikkoihin eli Tea District Helsinkiin. Tästä linkistä pääset vinkkeihin: https://www.myhelsinki.fi/fi/sy%C3%B6-ja-juo/kahvilat/helsingin-teehuon….
YLE Arkistosta kerrotaan, että kyseessä on Niskavuoren Aarnet -sarjan toisessa osassa esitetty "Siivet fenix-linnun". Kyseessä on käännöskappale, jonka alkuperäinen nimi on Le tue ali ja jonka levytti Mario Lavezzi vuonna 1976. Suomenkielisen version levytti Juhamatti vuoden 1977 levylleen Fanny fanny.
Lapset lukevat mielellään Sinikka ja Tiina Nopolan Risto Räppääjä - ja Heinähattu ja Vilttitossu -sarjoja. Timo Parvelan Ella-sarja on myös hyvin suosittu. Parvela on myös kirjoittanut fantasiasarjan Sammon vartijat.
Tässä teemoittain:
- jännitys:
Veirto, Kalle: Etsivätoimisto Henkka & Kivimutka -sarja
Mäkipää, Jari: Etsiväkerho Hurrikaani -sarja
Remes, Ilkka: Aaro Korpi -sarja
Bagge, Tapani: Etsivätoimisto Musta koira -sarja
Venho, Johanna: Etsivätoimisto Okulus -sarja
Musta kaista -sarja (useita eri tekijöitä )
-ystävyys, rakkaus
Lehtinen, Tuija: Laura-sarja, Rebekka-sarja
Kallioniemi, Tuula: Konsta-sarja, Karoliina-sarja, Rottaklaani
Parvela, Timo: Trilogia: Karuselli, Keinulauta ja Onnenpyörä
Marttinen, Tittamari: Viivi Pusu -...
Selitys pitkälle laina-ajalle on tässä:
Helsingin kaupunginkirjasto toimii yleisten kirjastojen keskuskirjastona ja siihen tehtävään sisältyy mm. Monikielisen kirjaston palvelut eri kirjastoille. Lähetämme täältä eri puolille Suomea ns. siirtokokoelmia sellaisilla kielillä, jotka Suomen oloissa ovat harvinaisia. Siis esim. arabia, thai, turkki, sorani, somali, vietnam, burma, kiina, kroatia, serbia, bulgaria, hollanti, portugali, espanja, liettua, puola jne. Kirjastot tilaavat näitä omien asiakkaidensa tarpeiden mukaan ja me kokoamme tilauksen perusteella kokoelman, jossa yhtä kieltä on esim. 5-60 kpl, riippuen tietysti tarjonnasta eli mitä meillä on saatavissa. Pienillä kirjastoilla ei ole mahdollisuuksia hankkia omiin kokoelmiinsa...
Suomen murteiden sanakirjan mukaan jukara tarkoittaa tylsää puukkoa. Tylsälle puukolle kirjasta löytyy myös karjalainen murresana jukero, ja kysymyksessä mainittua "voi herran jukaraa" vastaava jukeri tunnetaan lievänä voimasanana Etelä-Karjalassa ("Mun oli niih harmi sittej jotta voi Herraj jukeri!"). Mahdollisesti pohjoissavolaisten sanonnassa jukara on vastaavasti alkuperäisestä merkityksestään voimasanaksi siirtynyt ilmaus. Useimpiin juka-alkuisiin sanoihin sisältyy jonkinlainen vastahankaisuuden ajatus: juka sinänsä tarkoittaa tottelematonta, jukaileminen on vastustamista, jukainen tarkoittaa sekä kierosyistä ja sitkeää puuta että pahankurista, jukaaminen on raahaamista, kiistelyä, vastaansanomista, jukautuminen kiinni...
Jänis ja kuu löytyy teoksesta Tiitiäisen tuluskukkaro. Se sisältyy myös kokoelmateokseen Tapahtui Tiitiäisen maassa.LinkitTiitiäisen tuluskukkaro: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Aua96c9cd0-039c-4d28-9a3d-c848367f32a3Tapahtui Tiitiäisen maassa: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Aufd47d25b-3e47-41bf-b395-2…
Astrid Lindgrenin Ronja, ryövärintyttären henkilö Skalle-Per on suomennoksessa saanut nimen Kalju-Pietu.
Lindgren, Astrid: Ronja ryövärintytär (suom. Tuula Taanila, useita painoksia, WSOY)
Kävisikö Eeva Kilven runo
Nukkumaan käydessä ajattelen:
Huomenna minä lämmitän saunan,
pidän itseäni hyvänä,
kävelytän, uitan, pesen,
kutsun itseni iltateelle,
puhuttelen ystävällisesti ja ihaillen,
kehun: Sinä pieni urhea nainen,
minä luotan sinuun.
Eeva Kilpi, Laulu rakkaudesta ja muita runoja 1972 https://kotiliesi.fi/ihmiset-ja-ilmiot/kulttuuri/eeva-kilpi-naistenpaivan-runo/
tai J Karjalaisen laulun sanoitus:
Keitä ne on ne sankarit
sellaiset sankarimiehet
joita koko valtakunta arvostaa?
Keitä ne on ne sankarit
sellaiset sankarinaiset
jotka tosi työstä palkintonsa saa?
Me ollaan sankareita kaikki
kun oikein silmiin katsotaan
me ollaan sankareita elämän
ihan jokainen
Keitä ne on ne...
Kuvauksesi perusteella kirja voisi olla Tuija Lehtisen Asvalttisoturi (Otava 1997). Kirjassa päähenkilö Kim ihastuu hieman vanhempaan punkkarityttö Saraan.
Lehtinen on myös kirjoittanut Sara-hahmosta erillisen kirjasarjan, jonka ensimmäinen osa on sara(at)crazymail.com (Otava 1998).
Asvalttisoturi-kirja: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Aufd3035e7-33df-4e73-9e9c-7…
Sara(at)crazymail.com-kirja: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au8d2937ad-4d25-43b3-8b28-d…
Bart Simpsonin kesäloma -laulu löytyy Pirkanmaan kirjastoista ainoastaan kasetilta Lasten superhitit (Visailumestarit, 1992), jota on Tampereella vielä yksi kappale pääkirjaston varastossa.
Itse asiassa se on alun perinkin englanninkielinen, nimeltään "There is a Green Hill Far Away ". Sanoituksen kirjoitti irlantilainen Cecil Frances Alexander vuonna 1848. Virren suomenkieliset sanat ovat Jaakko Haavion. Englanninkielisen tekstin voit lukea hymnal-lähdelinkistä.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Vieraalla_maalla_kaukana
https://www.hymnal.net/en/hymn/h/995
Kirjassa Paunonen, Heikki: Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii: Stadin slangin suursanakirja (6. painos, Docendo 2017) on tällaista tietoa:
tsarga 1. mahdollisuus, tilaisuus, 1950-80-l. myös mon. tsargat --olla tsargoja asuna myös tšargat –olla tsargoja, olla madollisuuksia
2. onni, tuuri 1950-60-l. Mulla oli huono tsarga.
tsargo 1. mahdollisuus, tilaisuus, usein mon. tsargot 1950-80-l., kirjoitusasuna myös zargo (t) 2. onni, tuuri 1950-60-l. 3. rohkeus, uskallus, ”kantti” . 1970-l. Ei sulla ole tsargoja tehdä sitä.
tsargu mahdollisuus 1940-50-l. Masa kokeilee tsenssejään & tsargujaan arkkitehtina.
Tsarku-muotoa kirjassa ei ollut vaan sanoissa oli käytetty g-kirjainta. Kirjasta löytyy lisää esimerkkejä, kuinka sanan eri...
2 markan hopearaha vuodelta 1874 arvo kunnosta riippuen =
25-1300 euroa
1 markan hopearaha vuodelta 1866 arvo kunnosta riippuen=
20-800 euroa
Lähde:Hintatietoja Suomen metalli- ja paperirahoista sekä puhelukorteista. Helsinki. Merkki Borg, 1994.
