Fagotti on raskas soitin, jonka kannattamisessa voi käyttää apuna valjaita. Valjaita on useanlaisia: soittajan koko selkää tukevia ja pienempiä niskavaljaita. Nykyisin käytetään toisinaan orkestereissa myös kuulonsuojaimia, jotka tyynyn tavoin ulottuvat soittajan pään takaa sivuille. Soittamisen ergonomiasta voi lukea Sibelius-Akatemian sivulta http://www2.siba.fi/harjoittelu/index.php?id=111&la=fi
Lähteet:
Suomen Oboe- ja Fagottiseura ry
https://www.suomenoboejafagottiseura.net/
Sukkahousuille löytyy taustaa teoksesta Selin, Jaakko:
Kiinalaiset jalat ja muita tarinoita vartalomme koristeista / Jaakko Selin. Helsingissä : Otava, 1997. Netissä löytyy teoksen sukkahousuja käsittelevää osuutta osoitteessa. Sen mukaan sukkahousut ovat ilmeisesti tulleet 1960-luvulla ja yleistyneet 1970-luvulla.
Seuraava vastaus perustuu erikielisten Wikipedia-artikkeleiden antamiin tietoihin, yksiselitteistä vastausta on nimittäin hankala antaa.
Ensinnäkin tämän sinänsä kansainvälisen ilmaisun "pons asinorum" semanttinen sisältö eli tarkoitus vaihtelee eri kielissä. Samassa merkityksessä kuin suomessa (jossain määrin kömpelö siirtyminen aiheesta toiseen) sitä käytetään ilmeisesti vain ruotsissa (åsnebrygga) ja näissä molemmissa kielissä sitä pidetään tyylillisesti huonona ratkaisuna. Hollannin ja saksan kieliss vastaavat ilmaisut (ezelsbruggetje ja Eselbrücke) tarkoittavat muistisääntöä. Tšekin kielessä ilmaisua oslí můstek voidaan käyttää kummassakin merkityksessä.
Latinankielinen ilmaisu on kuitenkin yleisimmin käytössä geometriassa, missä...
Tampereelle sijoittuvia romaaneita voit hakea pääkaupunkiseudun kirjastojen aineistotietokannasta http://www.helmet.fi tekemällä asiasanahaun ja kirjoittamalla hakukenttään Tampere romaanit. Vastaavasti Tamperetta käsittelevää tietokirjallisuutta voidaan hakea kirjoittamalla hakukenttään esim. Tampere rakennuskulttuuri tai Tampere historia. Lisää Tampere-aiheista kaunokirjallisuutta voit hakea Kirjasammosta http://www.kirjasampo.fi .
Näin löydät mm. 1960-luvun Pispalaan sijoitetun Vartti, Riitta: Pispalan enkeli (1991); rikosromaanin Kirstilä, Pentti: Jäähyväiset lasihevoselle (1981); 1960-luvun Tampereelle sijoittuvan Salama, Hannu: Minä, Olli ja Orvokki (1975); 1920-luvun Tamperetta kuvaavan Laitinen, Tuure: Amurin poijaat (1973) sekä...
Kysymäsi laulu löytyy suomeksi nimellä SILTAVANHUS teoksesta Piiri pieni pyörii: Oppilaan kirja /koonneet ja toimittaneet Erkki Pohjola, Eeva-Leena Sariola, Inkeri Simola-Isaksson, Espoo 1985, ISBN 951-757-131-3.
Rahojen arvo määräytyy suurelta osin rahan kuntoluokituksen perusteella. Suomen rahat arviohintoineen - keräilijän oppaasta selviää, että v. 1874 1 hopeamarkan kolikon hinnaksi arvioidaan kunnosta riippuen 1-100 €. Suomen Numismaatikkoliiton (www. numismaatikko.fi/ ) huutokaupoissa v.2006 v.1874 kolikko näyttäisi myydyn 20,- € hintaan Keski-Suomen Numismaatikkojen huutokaupassa 18.3.06 ja v. 1952 500 mk olympiakolikko 25,- € hintaan.
Yleltä ei vastattu tiedusteluuni, mutta löysin vihdoin pitkään Ylen sivuja kaiveltuani Muistikuvaputki-ohjelman sivujen yhteydestä aikajanan, jossa 1970-luvun tapahtumista arvioidaan, että vuonna 1979 Päivi Uiton kruunaamista Miss Suomeksi (6.2.) olisi seurannut jopa n. 3,3 miljoonaa katsojaa, ja näin ollen se olisi kaikkien aikojen katsotuin televisiolähetys, http://muistikuvaputki.yle.fi/aikajana. N. 1,5 miljoonaa suomalaista katsojaa seurasi prinsessa Dianan hautajaisia vuonna 1997 (6.9.), http://muistikuvaputki.yle.fi/jaksot/katsotuimmat. Eräs kestosuosikki on 6.12. ollut televisiossa suorana lähetyksenä nähty Itsenäisyyspäivän vastaanotto, jota esimerkiksi vuonna 2008 seurasi 1 748 000 katsojaa. Viime vuosien katsotuimmat televisio-...
Yhdysvaltalaisen kulttuurintutkija Alice Echolsin teoksessa Uhoa ja unelmaa, 60-luvun jälkijäristyksiä, Like 2003, kerrotaan naisten vapautusliikkeen aktivistien mielenosoituksesta Atlantic Cityssä 7.9.1968. Mielenosoituksessa vastustettiin Miss Amerikka -kisoja sekä ulkoisen kauneuden korostamista naisen arvon tärkeimpänä mittarina. Echols kertoo, että aktivistit olivat suunnitelleet polttavansa mm. rintaliivejä, jotka olivat riiston symboleita. Polttaminen kuitenkin estettiin, mutta kuva liivejä polttavista feministeistä jäi elämään.
Lisää mielenosoituksesta
http://www.jofreeman.com/photos/MissAm1969.html
http://www.pbs.org/wgbh/amex/missamerica/peopleevents/e_feminists.html
Apraksia (apraxia) kuuluu neuropsykologisiin erityishäiriöihin. Se on aivoperäinen vaikeus suorittaa tahdonalaisia liikkeitä tai liikesarjoja.
Se on opittujen tahdonalaisten liikesarjojen, kuten esim. pukeutumisen tai esineiden käytön häiriö, joka ei johdu motorisesta kömpelyydestä eikä koordinaatiovaikeuksista. Neuropsykologinen kuntoutus on apraksiassa yleisesti käytettävä kuntoutusmenetelmä.
Lisää tietoa voit saada Jorma Palon toimittamasta Neurologia nimisestä teoksesta, jonka saatavuuden lähikirjastostasi voit tarkistaa osoitteesta http://www.helmet.fi
Lisää tietoa voit saada myös seuraavista osoitteista:
http://info2.info.tampere.fi/eta/avh/8_6.html
http://www.saunalahti.fi/kup/syndroma/apraksia_kv.htm
http://wwwedu.oulu.fi/sampo/98-...
Google-kääntäjällä eli osoitteessa translate.google.com. Jos pdf-sivu on netissä, niin kopioi sen osoite käännöskenttään, valitse kielet ja paina Käännä-painiketta. Jos pdf-tiedosto on omassa koneessasi, niin valitse käännä asiakirja -linkki, selaa asiakirja näkyviin ja valitse se. Sitten vain kääntämään.
Carolyn Keene on kirjasarjan alkuperäisen kehittäjän ja kustantajan Edward Stratemeyerin luoma pseydonyymi eli salanimi. Salanimen taustalla ovat vuosien varrella olleet mm. Edward Stratemeyerin tyttäret Edna ja Harriet Stratemeyer, Mildred Wirt Benson, Walter Karig, Leslie McFarlane, James Duncan Lawrence, Nancy Axelrod, Priscilla Doll, Charles Strong, Alma Sasse, Wilhelmina Rankin, George Waller Jr. ja Margaret Scherf. Edellä mainituista erityisesti Mildred Wirt Bensonin panosta on sarjan tyylin ja Nancy Drewn (Suomessa Paula Drew) hahmon luonteen kehittäjänä pidetty erityisen tärkeänä.
Sarjan alkuperäinen kustantaja eli Stratemeyer Syndicate on vuosien mittaan ohjaillut voimakkaasti edellä mainittujen kirjailijoiden työtä. Voidaan siis...
Tuula nimi on otettu käyttöön 1900-luvun vaihteessa. ”Tuula” sana nimeksi on mahdollisesti otettu käyttöön Larin-Kyöstin sanoituksesta lauluun Tuulan tei. Tuula-nimi kuuluu nimiryhmään Tuuli, Tuulikki, Tuulia.
Nmistä löytyy lisätietoa esim. Kustaa Vilkunan Etunimikirjasta sekä Pentti Lempiäisen Suuresta etunimikirjasta. Kirjat löytyvät mm. Metson käsikirjastosta, jos lainattavat kappaleet ovat menossa.
Kaikissa e-kirjoissa sivunumerot eivät toimi samalla logiikalla kuin painetuissa kirjoissa. Syynä on se, että kirjastossa käytössä olevan Ellibsin kirjojen fontin kokoa voi suurentaa ja pienentää, mikä taas vaikuttaa sivujen määrään ja tekstin asetteluun. Se kyllä hankaloittaa tarkkojen viittausten tekemistä. Joko sivunumerot pitää katsoa painetusta kirjasta tai viitata e-kirjaan luvun tai kappaleen tarkkuudella.
Osoitteesta https://kustantajat.fi/sivut/1485/sahkokirjojen-viitausohje löytyy Suomen kustannusyhdistyksen ohjeistus e-kirjoihin viittaamiseen. Jos kyseessä on opinnäytetyö, kannattaa kysyä oppilaitoksesta, mitä menettelytapaa siellä käytetään e-kirjojen kohdalla.
Perusopetuslaissa pykälässä 11 kerrotaan näin:
"Perusopetuksen oppimäärä sisältää, sen mukaan kuin 14 §:n nojalla säädetään tai määrätään, kaikille yhteisinä aineina äidinkieltä ja kirjallisuutta, toista kotimaista kieltä, vieraita kieliä, ympäristöoppia, terveystietoa, uskontoa tai elämänkatsomustietoa, historiaa, yhteiskuntaoppia, matematiikkaa, fysiikkaa, kemiaa, biologiaa, maantietoa, liikuntaa, musiikkia, kuvataidetta, käsityötä ja kotitaloutta."
Toisen kotimaisen kielen opiskelu kuuluu siis kaikille.
Koko perusopetuslaki löytyy osoitteesta http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980628
Aulis J. Alasen kirjoitus "Lapuan 'noidat'" sisältyy Kytösavut III -julkaisuun vuodelta 1947. Siinä käsitellään myös Sanna Fossia. Kirja on lainattavissa Vaasan kaupunginkirjastosta:
https://kirjasto.vaasa.fi/
Kuurtanes-seuran Joulu -lehden numerossa 45 / 1998 on artikkeli "Sanna Fossi, luonnonparantaja". Tätä artikkelia voi tiedustella kirjaston kaukopalvelun kautta. Lehti on Seinäjoen maakunta-aineistoa eikä siksi ole lainattavissa, mutta artikkelista voi mahdollisesti saada kopion.
Kaikkein pienin aineen osanen on nykyään kvarkki. Se ei kuitenkaan esiinny koskaan yksin, vaan aina isompien hiukkasten osanan. Kvarkit muodostavat hadroneja, joista tunnetuimpia ovat protoni ja neutroni. Atomit taas koostuvat protoneista, neutroneista ja elektroneista eli ne ovat suurempia kuin kvarkit.
Kaikkein pienintä hiukkasta tosin yhä metsästetään. https://yle.fi/aihe/artikkeli/2012/07/06/higgsin-hiukkanen-alkeishiukkasjahdin-himoituin-saalis#media=81173
http://www.astro.utu.fi/zubi/atom/quark.htm
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kvarkki
https://fi.wikipedia.org/wiki/Atomi
Kromosomien DNA on kokoluokaltaan suurempaa kuin atomi. https://fi.wikipedia.org/wiki/DNA DNA:n osasten painoja mitataan jo...
Sitaatti on tunnettu. Sitaatin ehdotetuiksi muodoiksi on esitetty myös "Ensin täytyy lähteä, jotta voi palata". Vaikka sitaatin lähdettä tiedusteltiin maanlaajuisesti kirjastoammattilaisilta ei lähdeteosta löytynyt. Lähdeteokseksi ehdotettiin tove Janssonin teoksia Taikatalvi sekä Muumilaakson marraskuu.
Ensimmäinen suomalainen romaani on Fredrika Wilhelmina Carstensin Murgrönan (suomeksi Muratti) vuodelta 1840. Ensimmäisenä suomenkielisenä romaanina pidetään Aleksis Kiven Seitsemää veljestä, joka ilmestyi 1870.
Tietolähteinä käytetty Kai Laitisen Suomen kirjallisuuden historiaa sekä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran tietopalvelua.
Nooa tulee hepreankielisestä sanasta, joka tarkoittaa "lepoa" tai "lohdutusta". Se voi myös tarkoittaa verbiä "keventää mieltä". Nimen hepreankielinen muoto on Noach.
Nimi Nooa tunnetaan parhaiten Vanhasta testamentista. Nooa oli hurskas patriarkka, jonka Jumala valitsi oikeamielisenä ja nuhteettomana pelastumaan koko muun luomakunnan hukuttaneesta vedenpaisumuksesta. Nooa pelasti samalla kunkin eläinlajin jatkamaan elämää.
Lähteet:
Lempiäinen: Suuri etunimikirja (WSOY 1999)
http://www.etunimet.net/etunimien-tarkoitus-ja-alkupera/
http://www.facta.fi/tietosanakirja/65489
