Netistä löytyy "Aamenesta öylättiin". Se on sanasto, johon on koottu perustietoa Suomen evankelis-luterilaisesta kirkosta. Sen mukaan Vapahtaja on "yksi Jeesuksen arvonimistä, joka viittaa syntien sovitukseen. Jeesuksen sovituskuolema vapauttaa kaikki ihmiset pahan vallasta ja siirtää heidät Jumalan valtakunnan vapauteen.
Nimeä käytettiin Jeesuksesta jo hänen syntyessään, kun enkelit ilmoittivat paimenille: "Tänään on teille Daavidin kaupungissa syntynyt Vapahtaja. Hän on Kristus, Herra." (Luuk. 2:11)"
Vapahtaja on siis kristinuskon mukaan Jeesus Kristus, joka on vapauttanut eli vapahtanut ihmiset synneistä ja pahan vallasta.
Lähde: Aamenesta öylättiin http://www.evl2.fi/sanasto/index.php/Etusivu
Hyvä lähdeteos nimien alkuperän selvittämiseen on esim. Pentti Lempiäisen "Suuri etunimikirja".
Heini-nimestä siellä kerrotaan mm. seuraavaa:
Nimi on ollut Suomen almanakassa 28.11. v:sta 1950. Se voi olla lyhentymä almanakkaan v.1864 ehdotetusta Heinikistä, jolloin sitä voidaan pitää luontoaiheisena (= heinä), mutta myös rinnakkaismuoto miehennimelle Heino.
Juhani-nimestä kerrotaan:
Rinnakkaisnimiä ovat Juha, Juhana, Juho, Jukka eli suomalaisia lyhentymiä ja muunnoksia Johanneksesta ja sen ruotsalaisesta lyhentymästä Johan. Suomen almanakassa kaikki Johannes Kastajan päivänä 24.6.
Lisää tietoja nimistä löytyy mm. kirjasta "Kutsu vaikka kukkaseksi : nimitiedon vuosikirja".
Kansallisbibliografiasta löytyy Antero Taivalkosken suomentama Kreivitär Monte-Christo eli Salaperäinen nainen (Tampere: K. L. Rantanen , 1909) eli teos on ainakin Helsingin yliopiston kirjaston kokoelmissa. Lisäksi se löytyy Turun yliopiston kirjaston ja Jyväskylän yliopiston kirjaston tietokannoista.
V. A. Koskenniemen runo Planeettain laulu (kokoelmassa Kootut runot, 1998) alkaa näin : "Kiire on, kiire on, me kierrämme ympäri auringon". Runo on kirjoitettu tervehdykseksi maisterinvihkiäisiin vuonna 1914. Olisikohan kyse juuri tästä runosta? Kyseinen teos on lainattavissa useasta pääkaupunkiseudun kirjastosta, saatavuustiedot voi tarkistaa sivulta www.helmet.fi.
'Raivo' on vanha germaanisperäinen pääkalloa merkitsevä sana, josta pään takaosaa merkitsevä takaraivo on johdettu. Suomen kielen etymologinen sanakirja siteeraa esimerkissään kansanrunoa seuraavasti: "Näki päitä pyöriviä, raivoja ratisevia".Lähteet: Kaisa Häkkinen, Suomen etymologinen sanakirja Suomen kielen etymologinen sanakirja. 3
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Pakkalan kirja Sukunimet antaa Armisesta seuraavat tiedot:
nimi on saattanut kehittyä miehen etunimestä Arminius, joka on latinalaistettu muoto saksalaisesta nimestä Herman. Epätodennäköisempi vaihtoehto on, että nimi olisi kehittynyt naisennimestä Armida.
Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan mukaan Herman -nimi tulee muinaissaksalaisista sanoista heri=sotajoukko ja man=mies, siis Herman=sotilas.
Arminen on kaakkoissuomalinen sukunimi ja sitä on esiintynyt Karjalan kannaksella ja Suur-Lappeen alueella. Lappeella Armilan kylässä on ollut Armisia jo 1540-luvulla.
Riippumatta siitä, onko kyseessä leffa tai jokin muu aineisto, kirjastojärjestelmä antaa virheilmoituksen "uusitaan liian pian", jos yrität uusia lainaa samana päivänä jona olet sen lainannut tai uusinut. Samana päivänä tehtävä uusiminenhan ei kuitenkaan muuttaisi eräpäivää miksikään, mutta käyttäisi sallituista kolmesta uusimiskerrasta yhden hukkaan, jos niin voisi tehdä. Siksi tämä on estetty. Sopiva aika uusia on siis milloin tahansa alkuperäisen lainaus- tai uusimispäivän jälkeen.
Jos uusit lainan ja käytät sen jälkeen selaimen Takaisin-/Back -painiketta, järjestelmä saattaa tulkita tämän toiseksi uusimisyritykseksi. Siksi HelMet-verkkokirjaston sisällä kannattaakin käyttää HelMetin omia navigointipainikkeita eikä selaimen painikkeita.
Laura Kolben teoksesta "Kulosaari : unelma paremmasta tulevaisuudesta" vuodelta 1988 (s. 162) löytyi tieto, jonka mukaan arkkitehti Armas Lindgrenin suunnittelemat Ribbinghofin rivitalot olivat Suomen ensimmäinen rivitalokokonaisuus. Ne valmistuivat v. 1916-17. Kirjassa on myös piirroskuva alueen suunnitelmasta sekä runsaasti taustatietoja asiasta. Olli Lehtovuoren kirjassa "Suomalaisen asuntoarkkitehtuurin tarina" vuodelta 1999 kerrotaan ensimmäisistä rivitaloalueista ja ensimmäisistä elementtirakenteisista rivitaloista 1950-luvulla.
Seuraavassa kirjassa on näytteitä Ilomantsista:
Forsberg, Hannele: Pohjois-Karjalan murrenäytteitä. 1988.
Vanhempia murrenäytteitä on kirjassa:
Suomen kansan murrekirja 2 : itämurteet. 1945.
Vielä vanhempaa kieltä käsittelee Aimo Turunen kirjassaan Mantsin laulu : Ilomantsin ja sen lähitienoiden kalevalaista kansanrunoutta, 1987. Siinä on esitelty ilomantsilaisia runonlaulajia ja heidän runouttaan. Luvussa Pohjois-Karjalan kansanrunouden kielestä s. 16 on kerrottu itäisistä murteista.
Aluetietokanta Koivikosta löytyi asiasanoilla 'Ilomantsi, murteet' ja 'Pohjois-Karjala, murteet' joitakin aiheseen liittyviä lehtiartikkeliviitteitä:
Turunen, Aimo: Pohjois-Karjalan murteen itäiset ainekset.
Karjalainen viesti 1988:1, s. 11-14
Turunen, Aimo:...
Pirjo Mikkosen Sukunimet (Otava 2000) kirjassa nimestä Räikkönen kerrotaan seuraavaa:
Sukunimi on eteläkarjalainen, Räikkösiä on asunut etenkin Kirvussa, Antreassa, Heinjoella ja Jääskessä, mutta myös muualla Kannaksella. Nimi on tuttu myös Luumäellä, ja Räikkösiä tarkkoitanee myös Vesulahdenkin merkintä hen Reickoinen 1549. Nimi on kaiketi samaa kielellistä lähtöä kuin Räikkä < Ragvald, toisena mahdollisuutena saattaisi tulla kyseeseen Gregorius, jonka puhuttelumuodoista on syntynyt monia eri sukunimiä kuten esim. Riikonen. Vanhoja asiakirjamerkintöjä: Lasse Räikön 1543 ja Reickköle (kylä), Nicko Raikoinen 1641 eli Nicko Räicköinen 1641 Hiitola.
Talo-nimistä kappaletta en löytänyt Hectorin tuotannosta, voisiko kyseessä olla kappale "Jäi talo tyhjilleen"? Tämä löytyy Hectorin levyltä Lapsuuden loppu (1991), sekä kokoelmalevyltä "14 iskelmää" (1970, vinyyli). Toinen talo-aiheinen Hectorin kappale löytyy levyltä Salaisuuksien talo (1994). En saanut varmennettua Riisuminen-elokuvan tunnusmusiikkia mistään (kansallisfilmografia päättyy jo vuoteen 1970). Sinun kannattaisi ottaa yhteys Suomen elokuva-arkiston kirjastoon (sähköposti: kirjasto@sea.fi, ja kysyä heiltä varmistus tunnusmusiikista.
Löydät tiedon Internetin kautta näin: valitse kirjaston etusivulta linkkki Kirjat ja muu aineisto (osoite on http://www.libplussa.fi). Valitse Helsinki. Koska valmiiksi on valittuna kohta "Nimeke", voit vain kirjoittaa hakuruutuun kirjan nimen, Aavelinnan arvoitus. Klikkaa vielä painiketta Hae.
Saat esiin kirjan tiedot ja niiden alapuolella on linkki, josta saatavuustiedot löytyvät. Jos kirja on vapaana jossakin kirjastossa, voit soittaa sinne ja pyytää lähettämään lähimpään kirjastoon. Kirjastojen puhelinnumerot löydät myös kirjaston etusivulta, linkistä Kirjaston toimipisteet / yhteystiedot lyhyesti.
Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan mukaan Sorjo oli Suomen almanakassa vuosina 1929-1949. Nimen tausta on epäselvä. Se saattaa olla Sorja-nimen rinnakkaismuoto samaan tapaan kuin Marjo-nimi on Marja-nimestä kehittynyt. Sorja tarkoittaa sopusuhtaista, kaunista, siroa ja sievää.
Suomalainen paikannimikirja (Karttakeskus, 2007) selittää Vöyrinkaupungin nimeä seuraavasti: "Tämä asutusalue uudessa Vaasassa kasvoi 1800-luvun lopulla rautatien ylikäytävän pohjoispuolelle. Perimätiedon mukaan monet muuttajat tulivat Vöyriltä, ruots. Vörå, ja siksi uudisasutus sai – ensin leikillisesti, myöhemmin virallisestikin – nimen Vöråstaden. Alue oli vielä 1900-luvun alussa pääosaltaan ruotsinkielistä, mutta suomalainen käännös Vöyrinkaupunki syntyi tiettävästi puhekielessä jo niihin aikoihin. Eräässä nimiluettelossa vuodelta 1926 ei kuitenkaan suomalaista vastinetta vielä mainita."
Tämä harmillinen käytäntö liittyy kustannusten jakamiseen E-kirjastoon liittyneiden kuntien kesken. "Voiko E-kirjastoa käyttää ulkomailla? Mikäli kotikuntasi on Suomessa ja E-kirjasto on käytössä kotikunnassasi, voit käyttää palvelua myös ulkomaan matkojen aikana. Mikäli muutat pysyvästi ulkomaille, palvelu ei ole käytettävissä." Käyttäjän pitää siis olla kirjoilla soveliaassa kunnassa. Välitän palautteesi Kansalliskirjastolle. Voit myös laittaa palautetta E-kirjaston somessa: E-kirjasto | Facebook ja E-kirjasto (@ekirjasto) • Instagram-kuvat ja -videotKansalliskirjasto vastaa näin: "Kirjastopalvelut rahoitetaan kunnallisveroilla, ja tämän vuoksi ulkosuomalaiset eivät pysty käyttämään palvelua, sillä he eivät maksa kuntaveroa. Aivan kuten...
Kuvaa lopullisesta Symposium-maalauksesta on vaikea löytää. Sen luonnosversio, nimeltään Probleemi, on Gösta Serlachiuksen Taidesäätiön kokoelmissa ja kuva tästä versiosta on kaikissa Gallen-Kallela-kirjoissa, mutta Symposium on yksityisessä kokoelmassa. Lopullisesta versiosta on "sfinksinainen poistettu ja sen sijaan mystilliset 'hengensiivet' lyövät vasemmalta kuvaan” (Onni Okkonen: A. Gallen-Kallela : elämä ja taide, WSOY 1961, s. 278). Probleemi-versiossa juopuneesti nauraa röhöttävä hahmo (Oskar Merikanto) on Symposion-versiossa esitetty jo nukahtaneena pöytää vasten.
Ainoa kunnollisen kokoinen, mutta mustavalkoinen kuva löytyi Onni Okkosen kirjasta Akseli Gallen-Kallelan taidetta (WSOY, 1948), kuvaliite nro 47. Okkosen yllä...
Anja Aallon toimittaman kirjan "Nummesta Kaarinaksi: paikallisnimien historiaa" (2006) mukaan paikannimet juontuvat usein talonnimistä, sijainnista tai maisemasta. Myös Eero Kiviniemi (1990) kirjoittaa, että paikannimet viittaavat usein joko sijaintiin tai henkilöön, joka paikan omistaa. Näin voisi olla myös tässä tapauksessa, sillä Aallon kirjassa kerrotaan, että Pisu on ollut maatila Kaarinassa ensin vuonna 1699 ja taas vuonna 1767. Pisu on ollut myös Turun maistraatin maatila vuonna 1794. Samoin Kaarinassa on ollut useampikin Kackarais-niminen tila tai talo: vuonna 1699 maatila, vuonna 1790 virkatalo ja vuonna 1792 rygmentin välskärinvirkatalo.
Aallon toimittamassa kirjassa ei kerrota, mistä tilojen ja talojen nimet ovat peräisin,...
Marikki-nimellä ei ole almanakassa omaa päivää. Almanakkatoimiston sivuilla osiossa Nimiuudistusarkisto löytyy tietoa niistä perusteista, millä nimet ovat almanakassa, ks. http://almanakka.helsinki.fi/nimipaivat/ .
Marikki-nimi on Kustaa Vilkunan Etunimet-kirjan mukaan muunnos nimestä Marika, joka on taas muunnos Mariasta. Marian ja Marikan nimipäivä on 2.7., jolloin voisi myös Marikin nimipäivää viettää.
Etenkin Tove Janssonin ja Mauri Kunnaksen lastenkirjoja on käännetty runsaasti englanniksi. Osa Janssonin kirjoista sopii hyvin vielä kymmenvuotiaillekin. Tässä olisi lista kirjoista:
1) Helakisa, Kaarina: The journey of Pietari and his wolf
(alkuteos: Pietari ja susi
alanimeke: tarina eräästä lapsesta monille
aikuisille ja lapsille, Saara Tikan kuvitus)
2) Jansson, Tove: Moominsummer madness
(alkuteos: Farlig midsommar)
3) Jansson, Tove: Moominpappa's memoirs
(alkuteos: Muuminpappas memoarer)
4) Jansson, Tove: Moominpappa at sea
(alkuteos: Pappan och havet)
5) Jansson, Tove: Comet in Moominland
Alkuteos: Kometjakten)
6) Jansson, Tove: Moominland midwinter
(alkuteos: Trollvinter)
7)...
