Hei,
intuitiosi on oikeassa. Suomeksi kirjoitettaessa pilkun jälkeen käytetään pientä alkukirjainta myös uudella rivillä. Lisätietoja aiheesta löytyy Kielitoimiston sivuilta.
Englanniksi kirjoitettaessa tilanne on toinen. Tervehdystä ja pilkkua seuraava virke aloitetaan isolla alkukirjaimella.
Lisätietoa esimerkiksi: https://intrepidenglish.co.uk/capitalisation/ ja https://www.indeed.com/career-advice/career-development/how-to-write-professional-email-with-templates
Raamatun hinta-arvio kannattaa kysyä jostakin antikvariaatista. Nyt ei näytä missään olevan myytävänä vanhaa kuvaraamattua. Huuto-netissä tosin on tarjolla Dorén kuvittama raamattu vuodelta 1951. Hintapyyntö on 130 €.
Esimerkiksi Nettidivari (http://www.nettidivari.com) ja Pokstaavi Oy (http://www.pokstaavi.fi) ovat erikoistuneet uskonnollisen kirjallisuuden myyntiin, joten esimerkiksi näistä voisi kysyä raamatun arvoa.
Tässä muutamia ehdotuksia:
Kirsti Koivula "Iloista irrottelua: sketsikirja"
"Hauskaa joulua: joulu- ja joulun kertomuksia kahdeksan vuosisadan ajalta, sisältää esimerkiksi F.E. Sillanpään "Taatan joulu".
Erkki Tanttu "Joulu: Erkki Tantun sananparsikuvituksia".
Tilli: "Puhu siä, miä pitelen hevosta"
Jos järjestäjät niin harkitsevat ja hyväksi havaitsevat, löytyy uskonnon hyllystä jouluevankeliumi murteellisena versiona: "Ilosanoma: älkää peljätkö: jouluevankeliumi murteilla".
Kirjastojen voi selaamalla käydä etsimässä inspiraatiota, luokassa 79.84 leikkejä ja tietokilpauluja, esim. Kannattaa selata myös huumorihyllyä sekä sananparsia ja sananlaskuja.
Verkossa kannattaa tutkailla SKS:n Tietävän jouluperinnetekstejä, https://tietava....
Kyseisen kappaleen nimi on "Suojaavat siipes, Jeesus" ja sen sanat alkavat "Suojaavat siipes, Jeesus, mun päälleni levitä...".
Koko laulu ja sen sanat löytyvät julkaisusta:
Laulava nuoriso : 51 laulua sopraano- ja alttoäänille/ toim. Pekka Perko, Tapani Tirilä, Jouko Törmälä (Hki, 2002)
Pääkaupunkiseudun kirjastoissa sitä on saatavina tällä hetkellä Itäkeskuksen ja Kauniaisten kirjastoissa.
Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan mukaan Elviira on alkujaan espanjalainen naisennimi, joka pohjautunee arabiankieliseen ylevää ja käskijätärtä merkitsevään esikuvaan. Uuden suomalaisen nimikirjan mukaan Espanjan Elvira perustuu joko arabian sanaan 'ylevä, käskijätär' tai muinaissaksan nimeen Alverat (alvara, alvera 'ylevä').
Pohjalaisessa olleessa artikkelissa 21.8.2006 kerrotaan, että kirjailijat Elvi Sinervo ja Venny Kontturi ovat molemmat kirjoittaneet samasta kujasta, joka oli oikealta nimeltään Tiilitehtaankuja. Kontturi nimitti kujaa Ruukinkujaksi ja Sinervo Roistokuja. Samassa artikkelissa mainitaan, että kujaa on kutsuttu myös Sammonkaduksi ja Lemmenkujaksi. Kujaa ei enää ole, vaan se jäi Palosaarelle rakennetun Ruukinkartanon vanhustentalon alle.
Ukon ja akan kuumatka -sadussa kerrotaan, miksi ukko ja akka tahtoivat tervata kuun ja miten heidän sitten kävi. Satu löytyy kirjasta:
Timonen, Eija: Eläinten hovissa - tarinoita suomalaisten eläinten synnystä ja elämästä. SKS, 2000.
Kirjan kertomusten teemat on kerätty Suomalaisen kirjallisuuden seuran kansanrunousarkistosta ja aihetta käsittelevästä kirjallisuudesta.
Mahtaisikohan olla kyse Anja Snellmanin tekstistä, tosin ei runosta vaan proosasta? Snellmanin teoksessa "Paratiisin kartta" (1999) kirjan päähenkilö, opettaja Raakel, pitää luokalleen ensimmäisen kesäloman jälkeen syyslukukauden alkajaisiksi puheen, joka alkaa näin: "Joonatan Leijonamielen rohkeutta, sitä haluaisin antaa teille. Vaahteramäen Eemelin elämäniloa, että mitään ei kannata liikaa murehtia etukäteen, asiat otetaan sellaisina kun ne tulevat ja sitten toimitaan, tehdään mitä voidaan."
Puhe jatkuu ja siinä mainitaan muitakin lastenkirjallisuuden tärkeitä hahmoja, myös Peppi Pitkätossu nurinkuisuudessaan. Kokonaisuudessaan puhe löytyy "Paratiisin kartan" sivuilta 45 - 46.
Lähde:
Anja Snellman: Paratiisin kartta (1999)
Viittomakielen asema Uudessa-Seelannissa virallistettiin lainsäädännöllisesti vuonna 2006. Kun lakiehdotus otettiin käsittelyyn vuonna 2003, tähdennettiin kielen olemusta kuulovammaisten kulttuurin perustana ja sen välttämättömyyttä päivittäisen kommunikaation ja yhteiskunnallisen osallistumisen välineenä. Tarkoituksena oli yksinkertaisesti parantaa kuurojen asemaa yhteiskunnassa ja taata heille tasa-arvoiset mahdollisuudet saada palveluja ja tulla huomioiduksi täysivaltaisina kansalaisina. Ensiarvoisen tärkeää oli se, että kielen virallinen asema takasi kuuroille mahdollisuuden saada käyttää omaa kieltään oikeusistunnoissa. Viittomakieli on ensimmäinen kieli lähes 30 000 uusiseelantilaiselle.
Lähteet:
NZSL Act 2006 History
New Zealand...
Matriitiksi on kutsuttu Oulun Tuiran kaupunginosan aluetta. Nimen sanotaan tulleen siitä, kun alueen omakotitaloja (jotka on jo sittemmin purettu) rakennettiin, "pauke oli kuin Matriitin taisteluisa". Nimi Matriiti viittaa vuosina 1936-39 käytyyn Espanjan sisällissotaan. Paikan virallisempi nimi oli Kankaan omakotialue. Nykyään paikalla sijaitsee palvelutalo Caritas Matriiti.
Port Arthuriksi, Portartturiksi tai pelkästään Artturiksi on sanottu nykyistä Välivainion kaupunginosaa, joka on aikoinaan kuulunut kuitenkin Tuiraan. Nähtävästi asutusalueen lempinimi on tullut uutisissa 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa esiintyneestä Port Arthurin tukikohdasta.
Lähde: Ritva Toropainen: Oulun paikannimet - mistä nimet tulevat (2005).
Kirjaston henkilökunnan palkat maksetaan kirjaston budjetista, johon rahat tulevat suureksi osaksi kunnallisveroista ja muista kunnan tai kaupungin tuloista. Pienen osan rahoituksesta kirjasto pystyy itsekin hankkimaan myöhästymismaksuilla, varausmaksuilla ja muilla asiakkailta saatavilla tuloilla. Kirjaston tuloilla ei kuitenkaan saataisi maksettua kuin pienen henkilömäärän palkat, eivätkä tulot mene suoraan tiettyyn menoluokkaan vaan yleiseen rahoituspottiin, josta sitten käytettävissä olevat rajat jaellaan eri menoluokkiin.
Kunnat saavat kirjastopalvelujen järjestämiseen myös valtionrahoitusta. Kunnat voivat kohdentaa saamansa laskennallisen valtionosuuden harkintansa mukaan. Vuonna 2010 laskennallinen valtionosuus kirjastopalveluihin...
Kirjastomme kokoelmista löytyy runsaasti teoksia digitaalisesta kuvankäsittelystä, mutta ne liittyvät lähinnä digikameroilla otettujen kuvien käsittelyyn sekä erilaisiin kuvankäsittelyohjelmien ominaispiirteisiin.
Rikostutkimukseen liittyvää kirjallisuutta on kokoelmissamme puolestaan hyvin rajoitetusti. Suosittelisinkin että käännyttekin kysymyksenna kanssa erikoiskirjastojen puoleen kuten esimerkiksi:
Poliisikoulun kirjasto (http://www.intermin.fi/poliisi/poliisikoulu/home.nsf/pages/C47335536340…)
tai
Poliisiammattikorkeakoulu
(http://www.poliisi.fi/pakk)
Palvelussa www.poliisi.fi on hakumahdollisuus palvelun sisältämiin tietoihin osoitteessa
http://www.poliisi.fi/poliisi/home.nsf/webquery?openform
Tässä muutama kokoelmistamme löytyvä...
Olet lähettänyt kysymyksesi Kysy kirjastonhoitajalta -tietopalveluun, mutta et karro tarkemmin, millaista vastausta niihin etsit. Et varmaan kuitenkaan oleta, että kirjastonhoitajan pätevyys antaisi valmiuden antaa suoria, ehdottomia ja paikkansa pitäviä vastauksia esittämiesi kaltaisiin kysymyksiin? Tuskin myöskään haluat kuulla kysymyksiisi vastaavan kirjastonhoitajan omaa, yksilöllistä näkemystä asiasta - sehän olisi kuitenkin vain yhden ihmisen mielipide.
Kirjastonhoitaja pystyy kuitenkin sanomaan, että esittämiisi kysymyksiin ihminen on etsinyt vastausta loputtomasti, ja eri ihmiset ovat löytäneet niihin kukin itselleen sopivat vastaukset - tai sitten olleet löytämättä. Tästä todistaa maailmankirjallisuus, joka on täynnä sekä...
Netissä tätä runoa ("Hetkien helminauha") kierrätetään paljon anonyyminä tekstinä. Viola-tietokannasta löytyy viite Martti Rahkosen tämännimiseen sävellykseen. Sen alkusanat näyttävät menevän kuten kysymyksessäkin. Tekstin tekijäksi on tietokannassa merkitty Irja Virtanen. Tämä on kyllä ainoa viite, joten tieto lienee epävarmam eikä sitä voine ainakaan tekijänoikeudellisessa mielessä pitää vahvistettuna.
Heikki Poroila
"Mikä huuto ja hurraa kadulla kajaa?
Siellä Tyhmyys aasinvaljaissa ajaa."
Lausahdus on peräisin V. A. Koskenniemen aforismikokoelmasta Matkasauva : katkelmia ja säkeitä päiväkirjasta.
Maantieteelliset koordinaatit ja läänijaot ovat samanaikaisesti nähtävissä Googlen APRS-kartoissa, jotka löytyvät osoitteesta: http://aprs.he.fi/
Sivuston käyttäminen on täysin maksutonta, mutta sisälle kirjautuessa pitää antaa jokin nimi 'nickname'-kenttään.
Kartan vasemmassa laidassa olevilla '+'- ja '-'-näppäimillä voit muunnella kartan mittakaavaa.
Soitin suomen Netflixin ilmaiseen palvelunumeroon 0800 915 563.
Sieltä vastattiin, ettei heillä vielä ole tietoa siitä, koska kausi 6 olisi katseltavissa Suomen Netflixissä.
He vinkkasivat, että Netflixin sivustalla on palautelomake, jolla voi toivoa palveluun ohjelmia.
Mitään yleispätevää ohjetta ei voi antaa, koska eri kielten oikeinkirjoituksen c:n äännearvo vaihtelee. Siihen vaikuttaa yleensä äänneympäristö. Esimerkissä mainitussa tapauksessa, jossa sanan kirjoitusasu lienee latinaa, suositeltavin ääntäminen olisi ehkä k, koska meikäläisessä latinanopetuksessa c neuvotaan aina ääntämään siten. Tosiasia kuitenkin on, että latinankin ääntäminen on aikojen kuluessa vaihdellut eikä mainittu (sinänsä yksinkertainen) tapa ole välttämättä ollenkaan kaikkialla käytössä. Ongelmia yleensä esiintyy silloin kuin c:tä seuraa etuvokaali (käytännössä lähinnä e, y, i; latinan oikeinkirjoituksen ae ja oe äännetään yleensä e:nä, joten ne kuuluvat myös näihin tapauksiin). Myöhemmäsä latinassa (ja mm. kirkon liturgisessa...
Internetsivuilla osoitteessa:
http://roope.top.tkukoulu.fi/~lyseol/tutkielma/Sveitsi/veitsi.htm
kiteytetään Sveitsin eläimistö hyvin seuraavalla tavalla:"Eläimistö: Sveitsi keskimaan ja Jura-vuorten eläimistö on samanlaista kuin muualla Keski-Euroopassa. Tyypillisiä Alppien eläinlajeja ovat gemssi, saksanhirvi, metsäkauris ja alppimurmeli. Jo sukupuuttoon saalistettua alppikaurista on istutettu uudestaan. Lukuisista lintulajeista on alppinaakka erityisen yleinen. Harvinaisimpia lintulajeja ovat metso, teeri ja kotka."
Tästä pääset hyvin eteenpäin esim.siten, että etsit kirjastostasi eläinaiheisia kirjoja, jotka käsittelevät Keski-Euroopan eläimiä yleensä ja myös erikseen jo yllä mainittuja alppilajeja.
Tässä muutama vinkki, ensimmäinen...
