Kyseessä lienevät Astrid Lindgrenin salapoliisikirjat Yksityisetsivä Kalle Blomkvist, Kalle mestarietsivä ja Ryöstetty Rasmus ja mestarietsivä. Kirjoissa lapsilla on kesälomallaan käynnissä Ruusujen sota, jossa Punaiset ja Valkoiset Ruusut ottavat mittaa toisistaan. Koitokset alkavat usein mitä kauheimpia solvauksia sisältävien sodanjulistusten lähettämisellä. Kallella ja hänen ystävillään eli Valkoisilla Ruusilla on käytössä salakieli vastapuolen hämäämiseksi. "Mom-e tot-u-lol-e-mom-mom-e pop-i-a-non pop-e-lol-a-sos-tot-a-mom-a-a-non sos-i-non-u-tot" tarkoittaa "me tulemme pian pelastamaan sinut".
Kalle-kirjat on julkaistu kolmen kirjan yhteisniteenä nimellä Mestarietsivä Kalle Blomkvist.
Vaski tarkoittaa kuparia tai kupariseosta. Vaskikello-sanaa on käytetty niin kirkon- kuin lehmänkelloista.
Lähde:Nykysuomen sanakirja. 3, osat 5 ja 6 : S-Ö , WSOY, 1978.
Tietoa Vaskikellon kelloista:
http://vaskikello.fi/valikko.htm
Pohjalaisessa olleessa artikkelissa 21.8.2006 kerrotaan, että kirjailijat Elvi Sinervo ja Venny Kontturi ovat molemmat kirjoittaneet samasta kujasta, joka oli oikealta nimeltään Tiilitehtaankuja. Kontturi nimitti kujaa Ruukinkujaksi ja Sinervo Roistokuja. Samassa artikkelissa mainitaan, että kujaa on kutsuttu myös Sammonkaduksi ja Lemmenkujaksi. Kujaa ei enää ole, vaan se jäi Palosaarelle rakennetun Ruukinkartanon vanhustentalon alle.
CompOpuksen Runosta runoon cd-romilta ei kyseistä runoa löytynyt. Se sisältää sähköisessä muodossa Eino Leinon Kootut runot, jolloin haun voi tehdä kokotekstistä. Eli runo ei kuitenkaan liene Eino Leinon tuotantoa. Samasta asiasta on kyselty myös Helsingin Sanomien Kysy Kirstiltä -palstalta, jonne runon kirjoittajaksi on itse ilmoittautunut Vuokko Laatio-niminen helsinkiläisnainen.
Mahtaisikohan olla kyse Anja Snellmanin tekstistä, tosin ei runosta vaan proosasta? Snellmanin teoksessa "Paratiisin kartta" (1999) kirjan päähenkilö, opettaja Raakel, pitää luokalleen ensimmäisen kesäloman jälkeen syyslukukauden alkajaisiksi puheen, joka alkaa näin: "Joonatan Leijonamielen rohkeutta, sitä haluaisin antaa teille. Vaahteramäen Eemelin elämäniloa, että mitään ei kannata liikaa murehtia etukäteen, asiat otetaan sellaisina kun ne tulevat ja sitten toimitaan, tehdään mitä voidaan."
Puhe jatkuu ja siinä mainitaan muitakin lastenkirjallisuuden tärkeitä hahmoja, myös Peppi Pitkätossu nurinkuisuudessaan. Kokonaisuudessaan puhe löytyy "Paratiisin kartan" sivuilta 45 - 46.
Lähde:
Anja Snellman: Paratiisin kartta (1999)
Viittomakielen asema Uudessa-Seelannissa virallistettiin lainsäädännöllisesti vuonna 2006. Kun lakiehdotus otettiin käsittelyyn vuonna 2003, tähdennettiin kielen olemusta kuulovammaisten kulttuurin perustana ja sen välttämättömyyttä päivittäisen kommunikaation ja yhteiskunnallisen osallistumisen välineenä. Tarkoituksena oli yksinkertaisesti parantaa kuurojen asemaa yhteiskunnassa ja taata heille tasa-arvoiset mahdollisuudet saada palveluja ja tulla huomioiduksi täysivaltaisina kansalaisina. Ensiarvoisen tärkeää oli se, että kielen virallinen asema takasi kuuroille mahdollisuuden saada käyttää omaa kieltään oikeusistunnoissa. Viittomakieli on ensimmäinen kieli lähes 30 000 uusiseelantilaiselle.
Lähteet:
NZSL Act 2006 History
New Zealand...
Matriitiksi on kutsuttu Oulun Tuiran kaupunginosan aluetta. Nimen sanotaan tulleen siitä, kun alueen omakotitaloja (jotka on jo sittemmin purettu) rakennettiin, "pauke oli kuin Matriitin taisteluisa". Nimi Matriiti viittaa vuosina 1936-39 käytyyn Espanjan sisällissotaan. Paikan virallisempi nimi oli Kankaan omakotialue. Nykyään paikalla sijaitsee palvelutalo Caritas Matriiti.
Port Arthuriksi, Portartturiksi tai pelkästään Artturiksi on sanottu nykyistä Välivainion kaupunginosaa, joka on aikoinaan kuulunut kuitenkin Tuiraan. Nähtävästi asutusalueen lempinimi on tullut uutisissa 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa esiintyneestä Port Arthurin tukikohdasta.
Lähde: Ritva Toropainen: Oulun paikannimet - mistä nimet tulevat (2005).
Kirjaston henkilökunnan palkat maksetaan kirjaston budjetista, johon rahat tulevat suureksi osaksi kunnallisveroista ja muista kunnan tai kaupungin tuloista. Pienen osan rahoituksesta kirjasto pystyy itsekin hankkimaan myöhästymismaksuilla, varausmaksuilla ja muilla asiakkailta saatavilla tuloilla. Kirjaston tuloilla ei kuitenkaan saataisi maksettua kuin pienen henkilömäärän palkat, eivätkä tulot mene suoraan tiettyyn menoluokkaan vaan yleiseen rahoituspottiin, josta sitten käytettävissä olevat rajat jaellaan eri menoluokkiin.
Kunnat saavat kirjastopalvelujen järjestämiseen myös valtionrahoitusta. Kunnat voivat kohdentaa saamansa laskennallisen valtionosuuden harkintansa mukaan. Vuonna 2010 laskennallinen valtionosuus kirjastopalveluihin...
Esimerkiksi Töölön kirjastossa lääkärimatrikkeli on. Muita Helsingin kirjastoja, joista se löytyy ovat Pasila, Kallio, Malmi, Oulunkylä, Rikhardinkatu ja Viikki. Kaikki kirjat ovat käsikirjastokappaleita.
Netissä tätä runoa ("Hetkien helminauha") kierrätetään paljon anonyyminä tekstinä. Viola-tietokannasta löytyy viite Martti Rahkosen tämännimiseen sävellykseen. Sen alkusanat näyttävät menevän kuten kysymyksessäkin. Tekstin tekijäksi on tietokannassa merkitty Irja Virtanen. Tämä on kyllä ainoa viite, joten tieto lienee epävarmam eikä sitä voine ainakaan tekijänoikeudellisessa mielessä pitää vahvistettuna.
Heikki Poroila
Turun kaupunginkirjaston kokoelmista löytyi pari viitettä nimeen Timur:
Bruce Lanskyn 35,000 baby names -kirjasta löytyi maininta, että Timur olisi peräisin hepreasta ja toisintomuoto Tamarille. Lisätietona: (Russian) conqueror '(venäläinen)valloittaja'
Internationales Handbuch der Vornamen -hakuteoksessa nimi myös esiintyy ja siinä viitataan unkarilaiseen ja turkinkieliseen lähdeteokseen. Nimen sisällöstä ei ole selitystä.
Suomalaisessa nimipäiväluettelossa Timur ei esiinny, ei edes Lempiäisen teoksessa Nimipäivättömien nimipäiväkirja.
Kuuluisasta sotasankarista Timur Lenkistä löydät tietoa helposti esim.Googlesta.
Ella on lyhentymä Elinasta, joka on suomalainen muunnelma kreikan Helenasta, jonka merkitys on "loistava". Ella on lyhentymä myös Eleonoorasta, joka on alkuaan arabian Ellinor "Jumala on valoni".
Emilia on lähtöisin latinaisesta Aemilius-plebeijisuvun nimestä ja on Emilin sisarnimi.
Väestörekisterikeskuksen etunimitilaston mukaan Esmi esintyy 7 kertaa.Tilastoista lisää Nimipalvelussa https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Jani on suomalainen vastine nimelle Jan, joka on ruotsinkielinen lyentymä nimestä Johannes.
Johannes on alunperin hepreaa ja tarkoittaa Jahve on osoittanut armon, Jumala on armollinen.
Julia on latinan Juliuksen ("maitopartainen nuorukainen") sisarnimi.
Olavi on muunnos muinaiskandinaavisista nimistä Anleifr,...
Symboleista puhuttaessa on oltava varuillaan. Ei ole mitään yhtä ainoaa selitystä millekään symbolille. Tosin tietyt symbolit taikka pikemminkin niiden ilmiasut esiintyvät kaikissa kulttuureissa. Yksi näistä on juuri puu tai puut. Raamatussa puhutaan hyvän- ja pahan tiedon puusta. Yleisesti puut näyttävät symboloivan elämää ja sen ilmiöitä hyvin monella tavalla. Sveitsiläinen psykologi Carl Jung (1875–1961) puhui arkkityypeistä eli symboleista joihin ihmiset kautta historia ja kautta maailman näyttävät kiinnittävän huomiota tai joiden avulla on selitetty kosmologiaa. Jung kuitenkin painottaa, että viime kädessä symbolit niiden arkkityyppisyydestä huolimatta ovat hyvin yksilöllisiä. Sekä mikä on yleistä tai universaalia on se, että...
Gonzo (italian typerystä ja hölmöä merkitsevän sanan mukaan) on Yrjö Hosiaisluoman Kirjallisuuden sanakirjan (WSOY, 2003) mukaan "Yhdysvalloista peräisin oleva tolkuttoman-hillittömän kirjoittelun undergroundvaikutteinen muoto, joka kyseenalaistaa ns. hyväksytyt arvot ja vääristelee tahallaan tosiasioita. Gonzo-journalismille on ominaista liioitellun retorinen kielenkäyttö, bisarrit ja kreisit ilmaisut yms. Käsitteen lanseerasi Hunter S. Thompson Rolling Stone -lehdessä 1971 julkaisemassaan kirjoituksessa."
Oikein hyvä johdatus gonzon olemukseen on Esa Saarisen kirjoitus Gonzo-journalismi eli kirjallisuuden ylösnousu M. A. Nummisen ja Saarisen kirjeenvaihtokirjassa Terässinfonia (Weilin + Göös, 1981). Parhaita esimerkkejä gonzo-tyylistä...
Virallisesti Suomen ensimmäisenä avointen ovien kerhona pidetään nuorisokahvilaa, joka perustettiin v. 1957 Helsingin Siltasaarenkadulle. Ilmeisesti ainakin Raisiossa oli avoin toiminta aloitettu ennen sitä. Jo v.1948 siirtyi Helsingin Nuorisotyölautakunnan alaisuuteen Mäkelänkadulla sijainnut Mäkelän kerhokeskus, jossa järjestettiin kerhotoimintaa Käpylän lapsille ja nuorille. Järjestöillä oli jo ennen kunnallista nuorisotoimea tämäntyyppisiä toimintamuotoja.
Nämä tiedot olivat teoksista Nuorisossa tulevaisuus (Juha Nieminen 1995) sekä Stadi ja sen nuoret (Kirsi Ilves 1998). Nämä kirjat ja muuta tietoa nuorisotyön historiasta löytyy runsaasti Nuorisotiedon kirjastosta. Esim. nuorisotaloja koskevaa tietoa voi selata kirjaston...
Varsinaista jouluevankeliumia (Luukkaan evankeliumi) ei
meänkielisenä ole. Kirjasta Ilosanoma: älkää pelätkö:
jouluevankeliumi murteella löytyy Yliperän kielellä
kirjoitettu Luukkaan evankeliumi.
Bengt Pohjaselta löytyy kaksi meänkielistä evankeliumia:
Tule Leevi följhyyn : Markkyksen evanjeeliymmi torniolaaksoksi
ja Älä sie, vaimo, tähhään tuki : Johanneksen evanjeeliymi.
Kaikki nämä kolme kirjaa löytyvät ainakin Lapin
maakuntakirjastosta, josta kirjastosi voi pyytää niitä kaukolainaksi.
Mariana on Marianuksen sisarnimi. Molemmat ovat latinalaista alkuperää ja ovat peräisin sanasta mare eli meri. Marianan nimipäivä on ollut katkonaisesti Suomen almanakassa 1790-1907 huhtikuun 30. päivänä. Vuonna 1908 nimen korvasi Mirjam. Katkonaisuus johtui siitä, että vuosina 1797-1822 Marianan tilalla oli toisinaan vastaava miehennimi Marianus. Nimen on korvannut almanakassa toisinaan myös nimi Marianna.
Lähteet:
Lempiäinen, Pentti. Nimipäiväsanat: mitä nimet kertovat. Helsinki: Kirjapaja. 1994.
Lempiäinen, Pentti. Suuri etunimikirja. Porvoo: WSOY, 1999.
Sanasto ry:n mukaan korvausta maksetaan takautuvasti enintään kolmelta vuodelta. Kolmen vuoden jälkeen hakematta olevat korvaukset siirtyvät uudelleen jaettaviksi. http://www.sanasto.fi/oikeudenomistajalle/lainauskorvaus/
Lainauskorvauksesta löytyy tietoa mm:
https://lainauskorvaus.sanasto.fi/show/login/
Kyseessä on Claes Anderssonin runo Det vi saknar mister vi aldrig kokoelmasta Dikter från havets botten (1993). Laura Virkki on suomentanut runon ja suomennos on luettavissa antologiasta Vain unen varjo : kaipuun ja surun runoja (toimittaneet Hannele Koivunen ja Laura Virkki, 1997), s. 99.
Runo on jaettu neljälle riville ja sen suomennoksen ensimmäinen rivi alkaa näin: Sitä mitä kaipaamme emme menetä koskaan.
Antologia on lainattavissa Helmet-kirjastoista.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__SVain%20unen%20varjo__Oright…
