Kirjastoalan korkeakoulutusta edellyttäviä työtehtäviä kuvaa mielestäni oivasti monitahoisuus ja jopa monialaisuus. Niin kuin hyvin varmasti tiedätkin, perinteiset mielikuvat kirjastotyöstä eivät enää päde. Nykyisin painotetaan medialukutaitoja, digiosaamista, esiintymis- ja asiakaspalvelutaitoja, monipuolista kielitaitoa ja kykyä avata aineistoja ja tuoda kirjaston kokoelmia monipuolisesti esille.
Yleiset kirjastot ja korkeakoulukirjastot poikkeavat työnkuvaltaan paljonkin, mutta etenkin yleisissä kirjastoissa asiakaspalvelutaidot ja kyky kohdata monenlaisia, usein monitarpeisiakin asiakkaita korostuu.
Harjoittelut ovat portti työhön, mutta vakinainen työpaikka on usein pitkänkin polun päässä. Usein harjoittelujaksolla taitonsa hyvin...
Elias Lönnrotin sanakirjassa taina esiintyi merkityksessä taimi tai värttinä, mutta etunimenä sitä ei ole pidetty Taimin rinnakkaismuiotona vaan kyseessä on Inkerinmaalla ja Karjalassa käytetty lyhentymä Tatjanasta.
Erillistä kirjakuriiria ei ole, mutta kirjojen varsinainen kuljettaminen ei myöskään kuulu kirjastonhoitajan toimenkuvaan. Helsingissä kirjastojen väliset kuljetukset kilpailutetaan ja tällä hetkellä kuljetuksia hoitaa postin logistiikkapalvelu. Postin autonkuljettajat ovat siis niitä salaperäisiä kuriireja, jotka Helsingissä kirjoja kuljettavat.
Kirjastolaiset toki keräävät varatut kirjat hyllystä tai palautuslaatikoista ja pakkaavat ne punaisiin laatikkoihin. Postin kuljettajat vievät ne joka aamu (maanantaista perjantaihin) Pasilan kirjastoon, jossa iso lajittelija lajittelee ne oikeaan kirjastoon lähteväksi. Samat autot, jotka noutavat kirjastoista muihin kirjastoihin lähtevän aineiston, myös jättävät kirjastoihin sinne kuuluvaa...
Svenska Litteratursällskapet (SLS) ylläpitää sivustoa suomenruotsalaisista paikannimistä ja niiden alkuperästä. Nykyisen Raaseporin alueella sijaitsevasta Trollshovdasta siellä todetaan, että nimen toinen osa viittaa todennäköisesti ruotsin sanan huvud, 'pää' merkityksessä 'ulkoneva kallionkieleke'. Näin ollen nimi voisi merkitä joko trullinkaltaista kalliota tai sellaista, jossa asuu trulli (sanan troll voi peikon lisäksi kääntää myös sanoilla noita tai hiisi).
Jonkinlainen hiisikallio siis ehkä vapaasti kääntäen on kyseessä, vaikkei ko. alueelta olekaan artikkelin mukaan merkintää kuvausta vastaavasta luonnonmuodostelmasta. Artikkelin alussa mainitaan, että alkuosa trolls- voisi periaatteessa viitata vanhaan,...
Kyllä löytyy nimellä Niskavuori. Se sisältää näytelmät "Niskavuoren nuori emäntä", "Niskavuoren Heta", "Niskavuoren naiset", "Niskavuoren leipä" ja "Entäs nyt,Niskavuori?" Kirja on ilmestynyt v. 2001 "Kirja kerrallaan" -julkaisuna.
Kirjaa on jonkin verran myös Pääkaupunkiseudun kirjastojen kokoelmissa.Sijainnit ja saatavuuden voit tarkistaa osoitteesta: http://www.helmet.fi
Honka, Aaro , oikealta nimeltään Eino Arohonka (v:een 1932 Alen) tuli tunnetuksi lähinnä pirteillä ja humoristisilla poikakirjoillaan, joita hän kirjoitti runsaat parikymmentä. Aaro Hongan teoksia:
Juanikkaat virtaheposet ; Viakkaat vaeltajat ; Iloinen internaatti ; Hämeen lukko ; Osku ja kumppanit ; Riuska ratsupartio ; Rantasen Kusti ; Väkevä-Santtu mustien maanosassa ; Sisukkaat sarvikuanot ; Suurleirin seikkailijat ; Teatteriteinit ; Kun maalinauha katkeaa ; Pikatoimisto Pamaus
Neljä neropattia ; Urhot uusissa maissa ; Luostarin salaisuus selviää ; Annos rautaa ; Erämaan urhot
Ryminällä alkoi ; Ja jyminällä jatkui ; Roope ja romukauppa ; Hurja kunnari ja Valitut virtaheposet.
Tietoa kirjailijasta löytyy esim.kirjoista Suomen...
Messun ordinarium-osilla tarkoitetaan niitä ehtoollisjumalanpalveluksen osia, jotka toistuvat muuttumattomina kirkkovuoden eri sunnuntaina ja pyhäpäivinä.
Vaihtuvista osista käytetään yhteisnimitystä proprium-osat (tai proprium de tempore -osat).
Ordinarium-osat perustuvat raamatullisiin esikuviin, mutta suoria sitaatteja ne kuitenkaan eivät ole.
KYRIE ELEISON 'Herra armahda' on kreikkaa ja jo sillä perusteella voi sanoa, että se on erittäin vanhaa perua. Kreikan kieli nimittäin oli kristittyjen jumalanpalveluskielenä jo ennen latinaa, millä muut ordinarium-osat ovat.
'Herra armahda' -huudahdus esiintyy Raamatussa jo Vanhassa testamentissa, esim. Psalmi 6:3, Psalmi 9:14, Uudessa testamentissa Markus 10:47. Kristillinen lisäys Kyrie-...
Kaksinkantaja on järvi Lieksassa, Jongunjoen lähellä. Jongunjoki virtaa Kuhmon Jonkerinjärvestä Lieksanjokeen. Kaksinkantajan tuntumassa sijaitsee Karhu-Väinön eli maineikkaan karhunkaatajan Väinö Heikkisen talo. Heikkinen on kaatanut elämänsä aikana 36 karhua.
Alueella tunnetaan tarina, jonka mukaan järveen olisi syksyisten niittotöiden aikaan hukkunut kaksosia odottanut nainen. Järvi oli ollut heikossa jäässä, ja niittoväki oli - kenties järviruokoa kerätäkseen? - uskaltautunut jäälle. Jää oli pettänyt raskaana olevan naisen alta. Tämän tarinan kuulimme itseltään Karhu-Väinöltä.
Sitä, onko "kaksinkantaja" tarkoittanut kaksosia odottavaa naista yleisemminkin, emme pysty sanakirjalähteiden valossa sanomaan. Daniel Jusleniuksen "Suomalaisen...
Lenin oli johtanut lokakuun vallankumousta vuonna 1917 tyttöoppilaitos Smolnan instituutissa Pietarissa, joka toimi sittemmin neuvostohallituksen päämajana. Vuonna 1918 Suomen kenraalikuvernöörin palatsissa, Helsingissä Eteläesplanadilla, toimi punakaartin esikunta ja muuta punaisten hallintoa. Silloin kyseinen rakennus sai kansan suussa nimen Smolna, tunnetun pietarilaisen esikuvansa mukaan. Nykyään Smolna on Valtioneuvoston juhlahuoneisto.-https://valtioneuvosto.fi/historia-ja-rakennukset/valtioneuvoston-juhlahuoneisto-Sankt-Peterburg. Petrograd. Leningrad: entsiklopeditšeski spravotšnik, s. 581–582. Moskva: Bolšaja Rossijskaja Entsiklopedija, 1992. ISBN 5-85270-037-1
Yliopiston almanakkatoimiston blogin mukaan nimipäiväkalenterissa ei ole yhdysnimiä tilanpuutteen takia. Koska yhdysnimen eri osilla, vaikka Anne-Marin Annella ja Marilla on jo nimipäivänsä, ei yhdysnimelle ole annettu omaa nimipäivää. Kukka-Maaria sen sijaan ei ole tavallinen yhdysnimi, joka olisi yhdistetty nimistä Kukka ja Maaria. Blogi kertoo taustoista näin:
"Kukka-Maarian nimipäivä on 2. heinäkuuta. Tämä päivä on kirkollisessa perinteessä Neitsyt Marian etsikkopäivä eli päivä, jolloin Maria vieraili odotusaikanaan sukulaisensa Elisabetin luona, josta tuli Johannes Kastajan äiti. Suomalaisessa kansanperinteessä tätä päivää on kutsuttu Heinä-Maariaksi, Heinä-Maijaksi tai Kukka-Maariaksi, ja tästä nimi Kukka-Maaria on...
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos ”Sukunimet” (Otava, 2000) kertoo, että sukunimi ”Aapro” on puhuttelumuoto etunimestä ”Aabraham”. ”Aabraham” taas on teoksen ”Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön” (Gummerus, 2007) mukaan suomalainen muunnelma nimestä ”Abraham”, jonka merkitykseksi on tulkittu ’kansojen paljouden isä’. Sen juuret juontuvat luonnollisesti ”Raamattuun” ja sen Abrahamiin.
Sukunimi ”Aapro” ei ole kovin yleinen, sillä väestörekisterikeskuksen nimipalvelu osoitteessa http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1 kertoo, että nimeä on kantanut vain 495 suomalaista, joista nykyisenä nimenä se on 273 henkilöllä. Sukunimi on esiintynyt alun perin Kaakkois-Suomessa Lappeella, Miehikkälässä, Savitaipaleella ja Ylämaalla...
Raikka Oy:n tehtailla Raumalla on sattunut kaksi räjähdysonnettomuutta. Tämän yhtiön perustaja Ilmari Liikkanen oli perustanut myös Rilke Ky:n, joten kyse lienee kysymästäsi yhtiöstä.
Räjähdys ja tulipalo tuhosivat Raikka Oy:n nallitehtaan Kaarolla 12.1.1965. Onnettomuudessa loukkaantui 5 ihmistä ja noin 50 asuinrakennusta vaurioitui.
Raikka Oy:n Kinnon tehtaalla tapahtui 22.11.1977 räjähdysonnettomuus, jossa kuoli 2 työntekijää. Tietoja tästä onnettomuudesta löytyy Raikan onnettomuuden tutkijalautakunnan tutkimusselostuksesta (Komiteanmietintö 1978:51).
Sanomalehti Länsi-Suomi uutisoi onnettomuuksista räjähdysten jälkeisinä päivinä.
Tietoja Raikka Oy:n historiasta löytyy yhtiön nettisivuilta: http://www.raikka.fi/historia.html
Jalmari Finnen suomentaman kolmiosaisen ”Monte Criston kreivin” etusivulla tosiaankin sanotaan, että suomennos käsittää koko alkuteoksen. Tämä pitää ilmeisesti paikkansa. Vertasin alkuteoksen ja suomennoksen alkuosia keskenään (alkuteoksen loppuosaa minulla ei ollut käytettävissäni). Suomennoksesta näytti puuttuvan yksi luku, mutta kysymys oli vain siitä, että jostain syystä kaksi lukua oli yhdistetty yhdeksi. Tekstit sinänsä olivat selvästi yhtä laajat.
Vertasin myös Lauri Hirvensalon tekemää ”Kolmen muskettisoturin” suomennosta alkuteokseen. Molemmissa kirjoissa oli kaikki samat luvut ja tekstit olivat selvästi yhtä laajat. Muskettisotureista on myös Anna Louhivuoren tekemä suomennos, jonka etusivulla sanotaan, että käännös on...
Korkeiden teräksisten savupiippujen spiraalimaisia kierteitä tarvitaan estämään värähtelyä, jonka aiheuttaa niin kutsuttu von Karmanin pyörrerata. Siinä ilmavirtauksessa oleva kappale aiheuttaa pyörteitä, jotka irtoavat kappaleen pinnalta ja ajelehtivat virtauksen mukana. Tietyllä taajuudella irrotessaan pyörteet synnyttävät vaarallista resonanssia, minkä vuoksi niiden estäminen on tärkeää korkeissa ja hoikissa rakennelmissa.
Aiheesta kertoo esim. Tuomo Kärnän artikkeli, joka on julkaistu Rakennustekniikka-lehdessä 5/2001 ja löytyy myös Internetistä: http://www.karna.eu/pdf/tuulen_aiheuttamien.pdf.
Lisätietoa von Karmanin pyörteistä:
http://accessscience.com/content/K%C3%A1rm%C3%A1n-vortex-street/362200
http://en.wikipedia.org/wiki/K%C3%...
Kotimaisten kielten keskuksesta vastattiin kysymykseesi näin:
"Sanalla huoli on ollut nuo kaksi merkitystä ainakin niin kauan kuin suomen kieltä on kirjoitettu, siis 1500-luvulta lähtien (tieto löytyy Vanhan kirjasuomen sanakirjasta 1, 1985), ja luultavasti jo paljon kauemmin, sillä ne tunnetaan myös muissa itämerensuomalaisissa kielissä (ks. Suoman sanojen alkuperä 1, 1992).
Nykysuomen sanakirja samoin kuin uusi Kielitoimiston sanakirja antaa niin ikään sanalle huoli kaksi merkitystä: 1. 'levoton, huolehtiva ajatus jstak, murhe; levottomuus; pelko' jne. 2. 'huolehtiminen, huolenpito, hoiva'. Jälkimmäiseen ryhmään sisältyvät "pitää huolta" ja toisaalta myös "kantaa huolta". Vanhempana merkityksenä on pidetty ensin mainittua, ja sanalla...
Perintökaaren, http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1965/19650040 luvussa 10:6§ sanotaan: Milloin testamenttiin sisältyvää määräystä peruutettaessa tai muutoin siihen tehdään lisäys, on noudatettava, mitä testamentin tekemisestä on säädetty.
Testamentin vaatimuksista mainitaan tällä sivulla: http://www.lakiopas.com/lakitietoa/testamentti/vaatimukset/ . Jos siis testamentti on jo kahden todistajan oikeaksi hyväksymä, siihen ei voi tehdä muutoksia. Varminta on tehdä kokonaan uusi testamentti. Matti Norrin kirjassa Perintö ja testamentti sanotaan: "Testamentin lisäys tai muutos on tehtävä samaa menettelytapaa noudattaen kuin testamenttikin... Testamentin muutos tai lisäys on uusi testamentti, johon on noudatettava kaikkia...
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos Sukunimet (Otava, 2000) kertoo, että sukunimi Turunen on luultavasti peräisin paikannimistä Turku. Koska nimi on vanhastaan esiintynyt muualla kuin Turun seudulla, Turunen on saatettu antaa lisänimeksi Turun suunnalta muille alueille muuttaneille. Pohjimmiltaan paikannimen taustalla lienee joissakin murteissa tunnettu turku-sanan merkitys ’tori, ’markkinapaikka’.
Toisaalta Mikkosen ja Paikkalan mukaan sukunimellä Turunen voi olla yhteinen alkuperä myös sukunimien Toro ja Toronen kanssa. Se voi perustua joko skandinaaviseen Tor-nimeen tai ortodoksiseen etunimeen Dorofei.
Pohjanpalolla tarkoitetaan nimenomaan revontulia. Sana ota puolestaan tarkoittaa ohutta piikkiä (Suomen kielen perussanakirja). Ilmeisesti runoilija on käyttänyt sanaa loppusointuna sanalle "kota". Revontulissahan voi nähdä monenlaisia kuvioita - myös ohuita valojuovia, piikkejä.
