Pentti Lempiäisen Nimipäivättömien nimipäiväkirjassa ei mainita Juulia-nimeä. Muista etunimikirjoista löytyy tieto että Juulia on yksi Julia-nimen monista muunnoksista. Julian nimipäivää vietetään Suomessa 12.4.
Seela tai Sela esiintyy Vanhassa testamentissa sekä miehennimenä että paikannimenä. Paikannimenä Sela tulee heprean kalliota merkitsevästä sanasta, miehennimenä se ehkä on Selimin kutsumanimi. Selimin tausta on epäselvä, mutta se muistuttaa heprean sanaa shalom, rauha. Seela-nimeä on myöhemmin alettu käyttää naisennimenä mm. Suomessa. Kannattaa tutustua Kysy kirjastonhoitajalta-palvelun arkistoon osoitteessa http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx
Arkistossa on melkoinen määrä nimien selityksiä. Hakemasi nimen löydät kirjoittamalla hakuruutuun sanat etunimet ja haluttu nimi, esimerkiksi etunimet Seela.
Asiaa voisi lähestyä laskemalla lukunopeutta. Jos lukunopeus on yksi sivu minuutissa – mikä on ainakin itselleni melko rauhallinen lukutahti –, tunnissa ehtisi lukea 60 sivua. Silloin 1050-sivuisen kirjan lukemiseen menisi 17,5 tuntia. Vuorokauden tuntimäärä siis riittäisi, vaikka lukuaikaan pitäisikin lisätä pakollisia taukoja. Unelle ei silloin toki jäisi paljon aikaa.
Lukemiseen kuluvaan aikaan vaikuttavat monet tekijät kuten tekstin määrä sivulla, kirjan sivun koko, tekstin koko, fonttityyppi ja tekstin hankaluuden taso. Harry Potter -kirjat eivät liene vaativimmasta päästä, joten hyvä lukija voi varmasti selvitä yhdestä sivusta minuuttia nopeammin. Lisäksi jos tekstiä ei syvenny suuremmin pohtimaan vaan lukea paahtaa eteenpäin,...
Runo on mahdollisesti Hilja Karhulan kirjoittama. Runon nimestä on eri versioita kuten Vaikea risti, Sopiva risti tai Oma risti, se sopivin risti. Runoon löytyy useampia linkkejä Internetistä, tässä niistä pari: http://www.city.fi/yhteisot/blogi/kaunis_uni/90220/
http://www.jklhelluntaisrk.fi/?ib=artikkelit&id=38
Syke-draamasarjaa kuvataan Helsingin Roihupellossa sijaitsevalla studiolla, joka on lavastettu pieneksi sairaalaosastoksi. Studiosta löytyy jopa leikkaussali.
Syke-sarjan kulisseissa | Tehy-lehti (tehylehti.fi)
Sanonnan alkuperää ei löytynyt kirjoista tai verkosta. Vanhoja sanomalehtiä tutkimalla ilmeni, että "valoa kansalle" -ilmaisua on käytetty runsas satakunta vuotta sitten mm. kansansivistystyön ja lähetystyön yhteydessä, mutta jo 1900-luvun alussa myös humoristisesti viittaamaan konkreettiseen katu- tai muuhun valaistukseen.
Kuvittajan voisi löytää esim. Kuvittajat ry:n kotisivuilta, mistä voi hakea eri ammattikuvittajien portfolioita. Portfoliohaun voi rajata myös Lastenkirjoihin (kategoria = lastenkirjat), jolloin haku näyttää lastenkirjakuvittajien portfoliot ja yhteystietoja. http://uusi.kuvittajat.fi/?page_id=6
Jotta käsikirjoituksesta tulee konkreettinen lastenkirja, pitää se tietenkin kustantaa ja julkaista. Monet kustantamot antavat ohjeita, miten omaa käsikirjoitusta kannattaa tarjota. Tässä muutamia kustantamoita ja heidän ohjeitaan. Kustantamoita on tietenkin vaikka kuinka paljon lisää, valitsin tähän muutaman, joiden tiedän kustantavan erityisesti lastenkirjallisuutta.
http://www.pienikarhu.fi/ohjeita.html
http://www.lastenkeskus.fi/...
Lain mukaan vähintään kahdelta kolmasosalta kirjaston henkilöstöstä vaaditaan korkeakoulututkinto, opistotutkinto tai ammatillinen perustutkinto, johon sisältyy tai jonka lisäksi on suoritettu vähintään 20 opintoviikon laajuiset kirjasto- ja informaatioalan aine- tai ammatilliset opinnot
Eli jos olet merkonomi sinun tulee jotenkin täydentää opintosi kirjasto- ja informaatioalan opinnoilla.
Merkonomina olet esimerkiksi hakukelpoinen noin nelivuotiseen ammattikorkeakoulutukseen. Jos et ole merkonomi voit hakeutua ns. uuteen merkonomikoulutukseen, joka on nimeltään Informaatio- ja kirjastopalvelut liiketalouden perustutkinnossa. Koulutus on peruskoulupohjainen, mutta myös ylioppilaat voivat hakea jolloin koulutus on kaksivuotinen....
Harvinaista nimeä (tietoa yleisyydestä voi hakea Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelusta https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1) Prähky ei löydy kattavimmasta sukunimiemme historiaa esittelevästä hakuteoksesta
Sukunimet / Pirjo Mikkonen. - Uud. laitos. - Otava, 1980.
Olettaisin kuitenkin, että nimi on karjalaista alkuperää. Teoksen
Karjalan kielen sanakirja 4 : =-P / toim. Raija Koponen...ym. - Suomalais-ugrilainen seura, 1993.
mukaan prähky tarkoittaisi 'ähkiminen', 'voihkiminen', vastaava teonsana on mm. prähkeä 'ähkiä', 'voihkia'.
Mikäli nimi on karjalainen, sillä on ilmeisesti slaavilainen (venäläinen) tausta.
Suomen kansallisbiografian verkkojulkaisun Adof Ivar Arwidssonista kertovassa artikkelissa kerrotaan, että tämä lause on "epähistoriallinen ja perustuu J. V. Snellmanin 1861 esittämään kärjistykseen Arwidssonin poliittisen ajattelun ytimestä." Artikkelin mukaan lause kuuluu näin: "ruotsalaisia emme ole, venäläisiksi emme halua tulla, olkaamme siis suomalaisia".
Kansallisbiografian artikkelit ovat vapaasti luettavissa yli 120:ssä julkisessa kirjastossa, muun muassa yli sadan kunnan ja kaupungin kirjastoissa sekä yliopistojen, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kirjastoissa.[Osa artikkeleista on kokonaan vapaasti luettavissa, mm. tämä artikkeli Arwidssonista:
https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/...
Olisikohan etsimäsi Ilja Shatrovin säveltämä ja Reino Helismaan (Rainer Kiskon salanimellä) sanoittama ja sovittama laulu Kun kesä on mennyt. Yleisradion Fono-tietokannan (http://www.fono.fi/) mukaan laulu alkaa kysymilläsi sanoilla "on kesä mennyt, tunne lämpöä en nyt”. Laulua ovat esittäneet ainakin Metro-tytöt. Laulu löytyy esitettynä ainakin levyiltä Hiljainen kylätie ja Slaavilaisen musiikin toivekonsertti: 100 suosikkisävelmää / 3: Amurin aallot. Jälkimmäinen on Jyväskylän kaupunginkirjaston kokoelmissa kasettimuodossa. Hiljainen kylätie –nimisiä levyjä on useita, eikä ainakaan kaikissa niissä ole tätä laulua. Fono-tietokannan mukaan se on vanhalla ”savikiekolla”.
Laulun sanat löytyisivät siis ehkä vain kasetilta. On mahdollista,...
Nimikirjojen mukaan Eira-nimen taustalla on Edda-runoissakin mainittu muinaisskandinaavisen lääketaidon jumalattaren nimi Eir, Eiri ("lievittäjä"). Suomeen nimi on tullut Ruotsista. Tukholmaan perustettiin vuonna 1816 Eiran sairaala, ja sama nimi annettiin Helsinkiin vuonna 1905 perustetulle sairaalalle, josta myös Helsingin Eiran kaupunginosa on saanut nimensä. Sairaalan nimestä etunimeksi omaksuttu Eira tunnettiin naisennimenä Ruotsissa jo 1800-luvun lopussa, Suomessa se yleistyi 1900-luvun alussa. Pohjois-Suomessa sitä mainitaan käytetyn myös miehennimenä.
Lähteet:
Pentti Lempiäinen, Suuri etunimikirja
Anne Saarikalle & Johanna Suomalainen, Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön
HelMet-kirjastojen käyttösääntöjen (15.5.2008) mukaan kirjastoaineiston yleinen laina-aika on neljä viikkoa eli 28 vuorokautta, mikä koskee mm. suurinta osaa kirjastojen kirjoista.
Poikkeuksia yleisestä laina-ajasta:
Bestseller-aineiston, DVD-levyjen ja videokasettien laina-aika on seitsemän vuorokautta, samoin kysytyimpien musiikki cd-levyjen laina-aika voi olla seitsemän vuorokautta. Bestseller-aineestoon valitaan lähinnä kysytyimmistä ja varatuimmista uutuuksista joitakin kappaleita pikalainoiksi joissakin kirjastoissa.
Pääkaupunkiseudun ulkopuolelta kaukolainatulla aineistolla on lähettäjäkirjaston päättämä laina-aika.
Lainan voi uusia kolme kertaa, jos aineistosta ei ole varauksia. Omien lainojen uusiminen onnistuu paitsi...
Äänenmurroksessa kurkunpään hidas kasvu kiihtyy. Niska ja kurkunpään rustot kasvavat ja kurkunpää asettuu paikalleen. Äänihuulet ovat kasvaneet puberteettiin mennessä noin 9,5 millimetrin pituisiksi. Murrosiässä äänihuulet kasvavat ja pitenevät pojilla noin 10 mm ja tytöillä noin 4 mm. Aikuisen miehen äänihuulet ovat 17–24 mm pitkät ja aikuisen naisen 12–17 mm. Äänihuulten kasvaessa äänenvärähtelytaajuus laskee aiheuttaen äänen madaltumisen. Koska miesten äänihuulet kasvavat yleensä pitemmiksi kuin naisten äänihuulet seuraa siitä välttämättä että miehillä ääni on yleensä matalampi kuin naisilla.
Lähteet Brodnitz, F., Keep your voice healthy s.56 ja Sadolin, C., Kokonaisvaltaisen äänenkäytön tekniikka s. 70.
Lauri Simonsuuri kertoo artikkelissaan "Silmänkääntäjiä" Kuikka-Koposesta,porvarilliselta nimeltään Abel Koponen, että hän tarinoiden
mukaan on ollut Suomen kuuluisin silmänkääntäjä ja tunnettu kansanparantaja.
Hän syntyi vuonna 1833 Leppävirroilla - eräiden tietojen mukaan Heinävedellä -
ja kuoli Jäppilässä (tai Säämingissä) vuonna 1890. Tieto on Suomen sanasta. Kansalliskirjallisuutemme valiolukemiston 19. osasta sivulta 538. Tämä Lauri Simonsuuren artikkeli on alunperin ollut Helsingin Sanomissa 12.2.1956. Aini Rössi puolestaa kertoo kirjassaan "Kuikka Koponen. Konstikas kujeilija"(1979) Kuikka-Koposen syntyneen 1.12.1833 Lepävirran pitäjän Varistaipaleen kylässä.
Kumpi tieto on oikeampi? Kansatieteilijä Lauri Simonsuuren kirjoitus on...
Kyllä siemeniä voi antaa vähän. Auringonkukan siemenissä on paljon e-vitamiinia, mutta myös paljon energiaa. Jos niitä antaa niin ne pitää ehdottomasti kuoria, jotta kuoret eivät jää kurkkuun tai ruuansulatuskanavaan kiinni. Annosten pitää myös olla pieniä, ettei marsu liho. Siemenet eivät ole marsun luontaista ravintoa, joten se ei välttämättä tarvitse niitä.
Lähteet:
Linnavuori, Arja: Marsunomistajan opas, 2003
Linnavuori, Arja: Marsu lemmikkinä : marsutietoa kaikille, 2009
Behrend, Katrin: Marsu, 1998
Kirjallisuuden Finlandia-palkinto myönnettiin Johanna Sinisalolle vuonna 2000 hänen teoksestaan "Ennen päivänlaskua ei voi".
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Apalkinto835608684027240
Nimi Irja on Yrjö-nimen naispuolinen vastine. Irja-nimeä on käyttänyt ensimmäisen kerran Gustaf von Numers näytelmässään Tuukkalan tappelu (1889), ja etunimeksi Irjaa on annettu 1890-luvulta lähtien.
Nimi Natalia pohjautuu latinan kielen ilmaukseen natale Domini (Herran syntymä), ja viittaa Jeesuksen syntymään.
Lähteitä:
Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja (WSOY, 1999)
Saarikalle, Anne: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön (Gummerus, 2007)
Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön -teos kirjoittaa Silja-nimen alkuperästä seuraavasti: "Silja on alkuaan kansanomainen muoto nimestä Cecilia. Sen pohjana on Cecilian vanha ääntämistapa Sesilja. Kantanimi on lähtöisin muinaisroomalaisesta suvunnimestä Ceacilius, joka on saatu 'sokeaa' merkitsevästä sanasta caesus. Nimi Silja tunnetaan myös friisin kielessä ja virossa."
Silja-nimen muotoja eri kielissä voi lukea internetistä englanniksi http://www.behindthename.com/name/cecilia
Silja-nimen kirjoitus kiinan kielellä: http://www.guihuazhu.com/nimet/naiset/silja.html
Lähteitä:
Anne Saarikallio ja Johanna Suomalainen, Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön, 2007.
Lähteitä internetissä:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Silja_(nimi)
http://fi....
