Suomen kansallisbibliografiasta löytyi kolme Mikko Reposen teosta:
Reponen, Mikko: Mikko Reponen, Viipurin profeetta, Suomen kohtalonvuosien apostoli/Toim. K. Mikkonen.
-[Hki]: Kuva ja sana 1967
Reponen, Mikko: Siunattua sanomaa/Viipurin profeetan Mikko Reposen kirjoitelmia; Toim. K. Mikkonen. -
Ev.lut. herätysseura, 1968
Reponen, Mikko: Taivaallinen näky; Kuva ja sana, 1945
Kirjaston palveluthan ovat olleet olemassa pitkään ja tietopalvelu kirjastossa on toiminut jo aikoina ennen Internetiä. Kun netin käyttö yleistyi, pohdittiin, tarvitaanko kirjastoja ja kirjastonhoitajia, kun Google kehittyi ja nousi käytetyimmäksi selaimeksi, arveltiin, että kirjaston tietopalvelua ei tarvita ja nyt keskustellaan asiasta tekoälyn osalta. Pohditaan, mitä kaikkea tekoäly korvaa, mutta eipä sitä, korvaavatko kirjastonhoitajat tekoälyn. Saattaa olla, että tekoälyn kaikkivoipaisuuden odotus laantuu ja se asettuu sille sopiviin palveluihin samoin kuin edellisetkin ilmiöt.On melkoisen varmaa, että kirjaston tietopalvelu jatkaa toimintaansa, kunhan vain kirjastoissa siihen panostetaan ja työntekijöitä siihen koulutetaan. Siitä,...
Teksti on Eeva Kilven vuonna 1982 ilmestyneen runokokoelman Ennen kuolemaa yhden runon alusta. Tarkkaan ottaen se kuuluu seuraavasti:
" - Minä rauhoitun aina kun alkaa sataa lunta
ja aina kun näen ihmisen koiran kanssa.
Sillä ihmisellä ei ole mitään hätää."
Episodiromaani on novellikokoelman ja romaanin välimuoto, jossa useat tarinat nivoutuvat yhtenäiseksi. Tarinoissa voi olla samoja henkilöitä tai ne kertovat tapahtumista eri näkökulmista. Tarinat eivät välttämättä muodosta yhtenäistä juonenkaarta. Episodiromaanista on käytetty myös nimitystä novellisykli.
Lähteet ja lisätietoa
Tuomas Juntunen: Episodiromaani ja 2000-luvun suomalainen realismi (Avain 1/2015) https://doi.org/10.30665/av.74978
Jukka Laajarinne: Episodiromaani https://jukkalaajarinne.com/2013/08/15/episodiromaani-kysymys/
Henry on muunnos nimestä Henrik, joka on pohjoismainen muoto muinaissaksan nimestä Heimrich (haim = koti, talo + rich = mahtava --> kodin tai talon hallitsija, isäntä talossaan).
Lähteet: Lempiäinen: Suuri etunimikirja, Riihonen: Mikä lapselle nimeksi, Vilkuna: Etunimet
Pohjanpalolla tarkoitetaan nimenomaan revontulia. Sana ota puolestaan tarkoittaa ohutta piikkiä (Suomen kielen perussanakirja). Ilmeisesti runoilija on käyttänyt sanaa loppusointuna sanalle "kota". Revontulissahan voi nähdä monenlaisia kuvioita - myös ohuita valojuovia, piikkejä.
Viola-tietokannan mukaan vuoden 1964 levytyksen esittäjinä olivat Danny & The Islanders ja itse laulun alkuperäksi on ilmoitettu "kansanlaulu, Pohjois-Amerikka". Levytetyn version sovittajiksi on merkitty Esko Linnavalli ja Ilkka Lipsanen. Mitään viitettä siitä, että tässä versiossa olisi muokattu sanoja, ei tietokannassa ole. Todennäköisesti laulu on poimittu Joan Baezin vuonna 1960 levytetyltä ja julkaistulta albumilta "Joan Baez". Siinä perinnelaulun sovittajaksi on merkitty Joan Baez. Mahdollisesti varhaisin laulun levytys on vuodelta 1927 (Buell Kazee). Tässä versiossa ollaan jo aika kaukana Dannyn tulkinnasta.
Heikki Poroila
Kielitoimiston sanakirja - uudissanoja määrittää häröilyn:
"Omaa johdostyyppiään edustaa slangisanaksi luokiteltu adjektiivi härö ’outo, omituinen’. Se on todennäköisesti ns. takaperoisjohdos verbistä häröillä, joka kuvaa muun muassa sekapäistä, järjetöntä käyttäytymistä."
Lähde: Roheaa räimettä. Kielitoimiston sanakirjan uudissanoja
Kotimaisten kielten keskus http://www.kotus.fi/?s=4565
Häröillä (kuljeskella tai sekoilla yms.).
Lähde: Kielikello 3/2008 Viherpesu, pelittää ja fajita – uudistunut Kielitoimiston sanakirja
Härö: Vähäkyrössä on talo nimeltään Härö, Merijärvellä Härölä. Näistä on lähtöisin Härön sukua, laajemmallakin Häröjä elää. Nimen alkuperä on selvittämättä. Mahdollista on yhdistää nimi johonkin skandinaaviseen...
Kirjastoalan korkeakoulutusta edellyttäviä työtehtäviä kuvaa mielestäni oivasti monitahoisuus ja jopa monialaisuus. Niin kuin hyvin varmasti tiedätkin, perinteiset mielikuvat kirjastotyöstä eivät enää päde. Nykyisin painotetaan medialukutaitoja, digiosaamista, esiintymis- ja asiakaspalvelutaitoja, monipuolista kielitaitoa ja kykyä avata aineistoja ja tuoda kirjaston kokoelmia monipuolisesti esille.
Yleiset kirjastot ja korkeakoulukirjastot poikkeavat työnkuvaltaan paljonkin, mutta etenkin yleisissä kirjastoissa asiakaspalvelutaidot ja kyky kohdata monenlaisia, usein monitarpeisiakin asiakkaita korostuu.
Harjoittelut ovat portti työhön, mutta vakinainen työpaikka on usein pitkänkin polun päässä. Usein harjoittelujaksolla taitonsa hyvin...
Kirjoista tai verkosta ei löytynyt suoraa vastausta kysymykseen. Vanhoja sanomalehtiä tutkimalla kuitenkin selvisi, että neljästoista päivä on ollut viimeinen mahdollisuus monien virallisten toimien suorittamiselle. Esimerkiksi päätöksistä on pitänyt valittaa kahden viikon kuluessa, toisin sanoen viidentenätoista päivänä olisi ollut liian myöhäistä. Tämän tulkinnan mukaan viidestoista päivä ei siis viittaisi minkään kuukauden 15. päivään, vaan viidenteentoista päivään siitä, kun jokin virallinen päätös on tehty tiettäväksi.
Sanonta esiintyy ensimmäisen kerran aivan 1920-luvun lopussa ja 1930-luvulla esiintymisiä oli jo useita.
Lahden kaupunginkirjastossa on Mustosen sukua käsittelevä, Aulis Mustosen toimittama kirja Henrik Mustosen (Swarta)sukukunta : Kaavin Niinivaara no 4. Kirja on painettu vuonna 1985 ja siinä on liki sata sivua.
Mustosen suvusta on kirjoitettu myös muita kirjoja, niitä voi mahdollisesti kaukolainata. Maksu on viisi euroa / kirja.
MUUT kirjat:
Kiukoonniemen tilan ja suvun vaiheita vuodesta 1621 / kirjoittanut Juhani Mustonen. Painettu 2004, 376 sivua.
Muisteluja suvustani ja elämäni vaiheista / koonnut Matti A. Mustonen.
Painettu 1980, 130 sivua.
Jalmari Finnen suomentaman kolmiosaisen ”Monte Criston kreivin” etusivulla tosiaankin sanotaan, että suomennos käsittää koko alkuteoksen. Tämä pitää ilmeisesti paikkansa. Vertasin alkuteoksen ja suomennoksen alkuosia keskenään (alkuteoksen loppuosaa minulla ei ollut käytettävissäni). Suomennoksesta näytti puuttuvan yksi luku, mutta kysymys oli vain siitä, että jostain syystä kaksi lukua oli yhdistetty yhdeksi. Tekstit sinänsä olivat selvästi yhtä laajat.
Vertasin myös Lauri Hirvensalon tekemää ”Kolmen muskettisoturin” suomennosta alkuteokseen. Molemmissa kirjoissa oli kaikki samat luvut ja tekstit olivat selvästi yhtä laajat. Muskettisotureista on myös Anna Louhivuoren tekemä suomennos, jonka etusivulla sanotaan, että käännös on...
Kaikki Tuurin Rata-kirjat ovat lainassa, joten asiaa ei voinut tarkistaa. Mäystin-sanasta on kuitenkin ainakin aikaisemmin ollut käytössä myös muodot näystin ja mälyke. Kaikki sanat tarkoittavat "suksen jalkaremmiä, varpaallista".(Lähde: Suomen kielen etymologinen sanakirja 2, 1958) Eli voi hyvinkin olla, että n-alku on tarkoituksellinen.
Suomen kielen kirjaimistoon liittyvistä tilastotiedoista kiinnostuneen kannattaa hankkia käsiinsä Matti Pääkkösen kirja Grafeemit ja konteksti : tilastotietoja suomen yleiskielen kirjaimistosta (SKS, 1990). Pääkkösen aineistona on ollut Oulun yliopiston suomen ja saamen kielen laitokseen vuosina 1968-70 kerätty tilastolliseen otantaan perustuva laaja tutkimusmateriaali nykysuomen yleiskieltä mm. sanoma- ja aikakauslehdistä, alkuperäisestä suomenkielisestä tieto- ja kaunokirjallisuudesta sekä radio-ohjelmista. Tiivistetty versio tutkimuksesta löytyy Kielikello-lehden numerosta 1/1991.
Pääkkösen aineistossa yleisin grafeemi oli a, jonka frekvenssi koko tutkimusmateriaalissa oli 11,62%. Seuraavaksi yleisimmät olivat i (10,71...
Pitkään keskinäisessä vuorovaikutuksessa olleet kieliyhteisöt ovat lainanneet sanoja ja ilmaisutapoja naapuriensa kielistä. Suomen lähimaiden kielissä (ruotsi, norja, viro, venäjä, puola ja saksa) tällaisen puolen tunnin ilmaisun ajatus on samanlainen kuin suomessa: puoli tuntia vaille seuraavaa tasatuntia.
Englannin kielen ilmaisun - half past / puoli (tuntia) jälkeen - vastine on esim. ranskan ja espanjan kielissä. Katalaanin kielessä on erikoinen rakenne: Puoli kahdeksan sanotaan "Son dos quarts de vuit", kello on kaksi varttia kahdeksaa kohti.
Kaikissa kielissä on "loogisia" ja "epäloogisia" piirteitä, kun niitä tarkastelee toisten kielten näkökulmista. Englannin kielen asema globaalissa mediassa on kuitenkin niin vahva, että...
Hyviä perusoppaita yleisimpien kotimaisten kasvilajien tunnistamiseen on olemassa useita, tässä muutama esimerkiksi:
BRUHN MØLLER, Kirsten, Kukat väri väriltä
-650 luonnonvaraista kasvia, jaottelu värien mukaan
FEILBERG, Jon, Kielo ja kissankello : Suomen ja Pohjolan kasveja
- 740 ruohoa, varpua ja heinää sekä 51 puuta ja pensasta eli lähes kaikki tärkeimmät luonnonkasvit systemaattisessa järjestyksessä; järjestetty niin, että toisiaan muistuttavia lajeja voidaan vertailla samalla aukeamalla
Otavan värikasvio
- vuodesta toiseen kenties suosituin kasvikirja; 869 lajia
PIIRAINEN, Mikko, Kotimaan luonnonkasvit
- 500 Suomen yleisintä kasvilajia kasvien sukulaisuussuhteisiin perustuvassa järjestyksessä
PIIRAINEN, Mikko, Luonnonkukat
- lähes 200...
Kalle Tappinen esiintyy Georg Malmstenin kappaleessa Kohtalokas samba, joka joskus tunnetaan myös nimellä Kalle Tappinen. Malmsténin sekä sanoittama että säveltämä kappale tunnetaan parhaiten hänen veljensä Eugen Malmsténin sekä Vesa-Matti Loirin levyttäminä versioina.
Muuta laulua, jossa esiintyisi Kalle Tappinen, ei Suomen kansallisdiskografiasta eli Viola-tietokannasta löytynyt. Tietokantaan on tallennettu tiedot kotimaisista äänitteistä vuodesta 1901 sekä kotimaisista nuoteista vuodesta 1977. Voi olla,että kotiapulaisenne on laulanut kappaletta, joka on elänyt vain perimätietona, eikä siitä näin ollen ole jäänyt jälkeä arkistoihin.
Lähteet:
Viola
Todella, kannattaa aloittaa tutustumalla kirjaan, jossa kerrotaan oopperan historiasta ja esitellään tunnetuimpia oopperoita. Tässä muutama esimerkki Helmet-tietokannasta:
Herzen, Pirjo von: Mentäiskö oopperaan! Tammi. 12 http://luettelo.helmet.fi/record=b2028212~S12*fin
Riding, Alan: Ooppera. WSOY, 2008 http://luettelo.helmet.fi/record=b1844738~S12*fin
Arni, Erkki: Tervetuloa oopperaan: johdatus jokamiehelle ja –naiselle. WSOY 1996. http://luettelo.helmet.fi/record=b1142061~S9*fin
Oppaan pohjalta varmaan löytyy ooppera, joka kiinnostaa. Suosittelisin jotain perinteistä oopperaa, jossa on kauniita, melodisia, yleisesti tunnettuja aarioita. Ennen muuta Verdiä (La Traviata, Rigoletto, Don Carlos, Aida jne. jne), tai sitten vaikka...
Kysymys liittynee yhdistystoimintaan.
Patentti -ja rekisterihallituksen laatimat yhdistyksen mallisäännöt (useita eri mallisääntöjä) ovat tuolla:
http://www.prh.fi/fi/yhdistysrekisteri/lomakkeet_mallisaannot.html
Mallisäännöissä mainitaan kunniajäsenistä esim. seuraavasti: "Kunniapuheenjohtajaksi tai kunniajäseneksi voidaan hallituksen esityksestä yhdistyksen kokouksessa kutsua henkilö, joka on huomattavasti edistänyt ja tukenut yhdistyksen toimintaa."
Mallisäännöissä mainitaan myös jäsenmaksun maksamisesta mm. seuraavsti: "Varsinaisilta jäseniltä ja kannattavilta jäseniltä perittävän liittymismaksun ja vuotuisen jäsenmaksun suuruudesta erikseen kummallekin jäsenryhmälle päättää vuosikokous. Kunniapuheenjohtaja ja kunniajäsenet eivät...
Erilaiset tietosana- ja sivistyssanakirjat antavat yhdenmukaisesti sanalle seuraavan selityksen: Amerikkalaisen liikemiehen P. T. Barnumin sirkuksen suurin vetonaula oli v. 1882 kuollut jättimäinen norsu, jonka nimi oli Jumbo. Koska eläin oli kömpelö ja hidas, tuli tavaksi nimittää kilpailussa viimeiseksi jäänyttä samalla nimellä.
Toinen merkityshän sanalla on 'jättimäisen suuri', esim. jumbojetti. Norsun nimelle on esitetty useita selityksiä: vanha englantilainen slangisana jumbo 'kömpelö henkilö', englannin kielessä kutsuttiin erästä afrikkalaista jumaluutta nimellä Mumbo Jumbo, Kongossa oli erään käärmelajin nimenä nzombo tai swahilin kielen sana jumbe 'päällikkö'. LÄHTEET: ///Nationalencyklopedin 10, s. 251///, ///Kaarina Turtia:...
