Kirjallisuusverkkopalvelu Kirjasammosta voi etsiä kirjailijoita sanoilla kirjastonhoitajat tai kirjastovirkailijat. Listat ovat melko pitkät. Tässä muutamia esimerkkejä kirjailijoista, jotka ovat työskennelleet tai työskentelevät kirjastossa.Raija SiekkinenMaisku MyllymäkiBo CarpelanMary Ann SchafferVolter KilpiJorge Luis BorgesHelena AnhavaJorma EttoAnn-Christin AntellMathias RosenlundSilene LehtoKati TervoNelli Hietalahttps://www.kirjasampo.fi/fi Kirjastokaistalla on sarja Kirjaston kirjailijat:https://www.kirjastokaista.fi/kirjaston-kirjailijat-sarja/ Aiheesta on kysytty palvelussamme aiemminkin. Tässä vanha vastaus:https://www.kirjastot.fi/kysy/ketka-tunnetut-suomalaiset-kirjailijat-n?…
Valitettavasti ei syntymä- tai kuolintietoja löytynyt kirjoista tai tietokannoista. Kirjasta Suomen kansallisfilmografia (osa 4, vuodet 1948-1952) ilmenee, että Trina Taipale esitti Laitakaupungin laulu -elokuvassa (1948) Railia, Hanskin tytärtä ja Prinsessa Ruusunen -elokuvassa (1949) Tähdetärtä ja sairaanhoitajaa Vain kaksi tuntia -elokuvassa (1949). Ruma Elsa -elokuvassa (1949) hänet mainitaan nimeltä näyttelijäluettelossa, mutta roolia ei ole tarkemmin nimetty.
IMDB (International Movie Database) sisältää tiedon, jonka mukaan hän löytyy omana itsenään 7-minuuttisesta Jussit on jaettu ja juhlittu -lyhytdokumentista, jolla on alaotsikko "Välähdyksiä Filmijournalistit r.y:n kunniapalkintojen jakotilaisuudesta 14.V.1948". ...
Suomen kansallisbibliografian mukaan kyseistä Gertrude Steinin teosta ei ole suomennettu. Voitte kuitenkin ottaa yhteytta Teatteri- ja tanssialan keskuskirjastoon (p:09-4313 6362). Siellä säilytetään näytelmiä, jotka on esitetty suomeksi, mutta joita ei ole suomeksi julkaistu.
Voisiko kyseessä olla
Eteläpohjalaisia kansanlauluja [Nuottijulkaisu] / koonnut Toivo Kuula. Helsinki : Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1983. Suomalaisen kirjallisuuden seuran toimituksia, ISSN 0355-1768 ; 398 ?
110-sivuisessa teoksessa on alaotsikkona: koonnut Toivo Kuula 1907. Se löytyy Rovaniemen kaupunginkirjaston kokoelmista, tarkista saataavuustiedot osoitteessa http://intro.rovaniemi.fi:8001/?formid=form2 .
Yksittäisen omakotitalon historiasta on vaikea löytää tietoa Turun kaupunginkirjaston aineistosta.
Hyvin vanhoista taloista Maariassa löytyy tietoa teoksesta Maarian pitäjän historia 1 : Maarian esihistoria. Keskiajan ja 1500-luvun Maaria, (1944), jossa on luku Maarian talojen vaiheita (s.313-337) ja teoksessa Maarian pitäjän historia 2: Maaria 1600-1865 (1949) on luku Maanomistus ja maatilat 1600-luvulla (s.9-26) ja Ruotujaon järjestelyjä (s.26-36).
Jos olisi kyse tilasta, Suuressa maatilakirjassa I : Turun ja Porin lääni (1963) on esitelty Maarian tiloja (s. 721-729).
Myös Maaria – muinaisaikaa ja nykyaikaa –kirjasta (1990) löytyy jotain tietoja Maariasta ja muutama valokuva Maarian rakennuksista.
Moision pientalot –yhdistykseltä http...
Olisikohan kyseessä Alf Henriksonin Suuri tarukirja? Kirjassa on esitelty kaikki mainitsemasi taruolennot - mm. Roland ja hänen Olifant -torvensa - sekä paljon muita tarinoita lähes 400 sivun verran. Kirjan on julkaissut Koko kansan kirjakerho vuonna 1983. Julkaisuvuoden osalta se ei siis vastaa antamiasi tietoja, mutta sisältönsä puolesta se voisi ainakin korvata etsimäsi kirjan, ellei sitten ole se. Kirjaa on saatavilla ainakin pääkaupunkiseudun kirjastoissa, samoin eri puolilla Suomea yleisissä kirjastoissa. Sen voi tilata kaukolainana, ellei se satu olemaan oman kotikuntasi kirjaston kokoelmissa.
Fennica-linkki löytyy edelleen Kirjastot.fi -sivuilta. Klikkaamalla etusivun kohtaa Kirjastot, pääset sivulle, jonka oikeassa laidassa on alaotsikko Tietokantoja, http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastot/. Sen alta löytyy linkki Fennica - Suomen kansallisbiografia, https://finna.fi .
Ihan ensimmäistä suomenkielistä viittausta olio-ohjelmointiin voi olla hankala jäljittää, mutta viitetietokannoista saatavissa olevien tietojen perusteella olio-ohjelmointi käsitteenä ilmaantuu suomenkieliseen tietotekniseen kirjoitteluun 1980-luvun jälkipuoliskolla; mainintoja löytyy vuodesta 1986 lähtien. Alkuun terminologiassa on pientä horjuvuutta: varhaisissa teksteissä puhutaan sekä "olioperustaisesta" että "oliosuuntautuneesta" ohjelmoinnista; vähitellen lyhyempi ja ytimekkäämpi "olio-ohjelmointi" alkaa vallata alaa ja vakiintua käytetyksi termiksi.
Olioiden "virallisen" saapumisajankohdan voisi ehkä kuitenkin asettaa vuosiin 1989-90, jolloin sekä tieteellisissä että erikoisaikakauslehdissä ilmestyi useita olio-...
Mielenosoitusten järjestämistä säätelee kokoontumislaki (530/1999).
https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990530
Siinä ei ole erikseen säädöstä tai muuta rajoitusta käytetystä kielestä. Arabiankielisten iskulauseiden huutamista ei siis ole kielletty.
Ilmanpaine aiheutuu painovoimasta, toisin sanoen siitä, että Maan massa vetää ympärillä olevaa ilmaa puoleensa. Jos maapallolla ei olisi painovoimaa, ei siis olisi ilmanpainettakaan.
Ensimmäisenä Orwell kirjasi humalanpoimintakokemuksiaan päiväkirjoihinsa. "Hop-picking diary" ajalta 25.8.–8.10.1931 on luettavissa esimerkiksi hänen päiväkirjojen kokoelmastaan The Orwell diaries. Orwell kirjoitti kokemuksistaan myös artikkelin Hop-picking, joka julkaistiin alun perin The new statesman and nation -lehdessä 17.10.1931 kirjailijan oikealla nimellä Eric Blair. Teksti on sittemmin julkaistu mm. Orwellin esseiden, lehtikirjoitusten ja kirjeiden koosteessa The collected essays, journalism and letters of George Orwell. Volume 1, An age like this : 1920–1940. Kentin-kokemuksiaan Orwell hyödynsi myös vuonna 1935 julkaistun romaaninsa A clergyman's daughter toisessa luvussa.
Tämä tunnistamaton esitys löytyy myös YouTubesta (ehkä kysyjän itsensä sinne lataamana: http://www.youtube.com/watch?v=Qpo9ozZmyfI), mutta valitettavasti paljon tämän enempää emme mekään täällä ole saaneet selville. On selattu punk-diskografioita (joissa ei ole kappalehakemistoja), mutta ei ole tätä osunut silmiin. Kappaletta ei löydy sen paremmin Fono.fi-tietokannasta kuin kansallisdiskografia Violastakaan.
Mutta Violasta löytyy kyllä Stalker-yhtyeen 1985 julkaisema single "Kosketus / Haben Sie" (Poko Records PIS151), jonka B-puoli SAATTAISI olla etsitty kappale (säveltäjä Kauko Ilkko). Tätä singleä voi kuitenkin olla aika vaikea löytää, vaikka se näkyy kyllä olleen vastikään Huuto.netissä (meni vitosella). Kirjastoihin hankitaan hyvin...
Kumpaakaan opasta ei ole saatavissa Tampereen kaupunginkirjaston kautta. Rannikkolaivurin radioliikenneopas on luettavissa verkossa osoitteessa https://www.viestintavirasto.fi/attachments/Rannikkolaivurin_radioliike…. Se on myös mahdollista tilata painettuna Viestintävirastosta puhelimitse
(0295 390 242) tai sähköpostitse osoitteella radiotaajuudet@ficora.fi. Painettu versio on maksullinen.
Avomerilaivurin radioliikenneopasta voi Viestintäviraston sivujen mukaan tiedustella Ari Caseliukselta, puh. 0295 390 437.
Lisätietoja tutkinnoista ja pätevyystodistuksista: https://www.viestintavirasto.fi/taajuudet/radioluvat/veneilijatjamerenk….
Olet aivan oikeassa, sanat ovat latinaa lex=laki ja ius=oikeus. Tuossa päädyn tekstissä on kirjoitusmuoto samanlainen kuin roomalaisissa piirtokirjoituksissa eli u on v:n näköinen.
A. Streng Latinanalais-suomalainen sanakirja löytyy useimmista kirjastoista.
Kuvia piirtokirjoitustekstistä esim., https://www.aarome.org/apply/academic-programs/roman-epigraphy
Toivottavasti moista ei koskaan tapahdu. Vahingossa ydinaseita ei varmaankaan voi laukaista, mutta kaikenmoiset kybersodankäynnin hyökkäykset ovat varmaan tässäkin mahdollisia. https://www.verkkouutiset.fi/itseaan-ruokkinut-tietokoneohjelma-oli-ajaa-neuvostojohdon-ensi-iskuun-ydinaseilla-1983-84-42559/#b7b8cb46
Myös ydinaseiden pelote on jatkuvasti muuttuva, kuten muukin sodankäynti. https://ulkopolitiikka.fi/lehti/2-2018/opas-pelonhallintaan/
https://www.maanpuolustus-lehti.fi/kiristyva-suurvaltakilpailu-korostaa-ydinaseiden-merkitysta/
Joukkotuhoaseiden valvontaa ja aseidenriisuntaa yritetään koko ajan edistää. https://um.fi/asevalvonta-ja-aseidenriisunta Toivottavasti pian saamme täyteen 50 allekirjoittajan rajan...
Tilastokeskuksen sivuilta löytyi yksi arvio: ajanlaskumme alussa väkiluku olisi ollut jo 252 miljoonaa. Nämä laskelmat perustuvat muutamien väestötieteilijöiden ja historioitsijoiden (Biraben, Coale, Sauvy ja Bourgeois-Pichat) tekemiin arvioihin.
Lähde: https://tilastokoulu.stat.fi/verkkokoulu_v2.xql?page_type=sisalto&cours…
Tällaiset ilmoitukset voisivat liittyä erityisesti aikakauden pakkohuutokauppoihin. Ennen huutokauppaa pidettiin velkojainkeskustelu ja tehtiin velkojainluettelo. Laki myös määritteli, miten vaateet jaettiin niin sanottuihin parempiin ja huonompiin saamisiin. Näin laki määritteli velkojen maksujärjestyksen. Maaseudulla huutokaupan pitopaikan sai valita. Se voitiin toimittaa joko huutokaupattavalla tilalla tai lääninhallituksen kansliassa. Huutokaupasta tiedotettiin antamalla julkinen kuulutus Virallisessa lehdessä ja paikallisissa sanomalehdissä. Velkojille lähetettiin kutsukirje.
Huutokauppa tapahtui nostohuudoilla, jolloin korkein tehty tarjous voitti. Kauppasumman maksamisen jälkeen ulosottomies laati kauppakirjan ja jakoi summan...
Muisteltu animaatiosarja lienee englantilaista alkuperää oleva Sointulan väki (The Clangers), jota esitettiin meillä vuosina 1971–72. Alun perin vuosina 1969–74 tuotetulle sarjalle on kuluvalla vuosituhannella (2015–) tehty jatkoakin. The Clangers (TV Series 1969–1974) - IMDb Clangers (TV Series 2015– ) - IMDb Kaksi lastenohjelmaa: Sointulan väki ja Filopat (yle.fi)
Huomautan heti alkuun, että me vastaajat olemme maallikoita emmekä voi antaa lainsääntöä koskevissa asioissa mitään juridisesti päteviä tulkintoja.
Suomen tekijänoikeuslain mukaan tekijänoikeuden suoja kestää tosiaan 70 vuotta tekijän kuolemasta (43 §). Sen jälkeen kuvia tai muuta tekijän aineistoa voi käyttää vapaasti ilman perikunnan lupaa. Poikkeus ovat sellaiset teokset, joita ei ole aikaisemmin julkaistu eikä julkistettu, sillä niille laki tarjoaa 25 vuotta suoja-aikaa julkaisemisesta tai julkistamisesta (44 a §).
On hyvä muistaa, että jos jos joku muu on muunnellut alkuperäistä teosta, saattaa muuntelijallakin olla siihen tekijänoikeus. Samoin teoksesta otettu valokuva saa erillisen suojan valokuvana (49 a §), vaikka se ei olisikaan...
T. S. Eliotin runosta on kaksi suomennosta, Aale Tynnin ja Kai Mäkisen. Mäkisen suomennos sisältyy teokseen Autio maa : Neljä kvartettia ja muita runoja (toim. Lauri Viljanen ja Kai Laitinen). Tynnin suomennos sisältyy mm. antologioihin Kaksikymmentäyksi Nobel-runoilijaa (1976) ja Maailmankirjallisuuden mestarilyriikkaa (1967).
Lahden runotietokanta http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
Teosten saatavuuden kirjastoalueellasi voit tarkistaa Lounakirjstojen aineistohaulla.
https://louna.finna.fi/
