Turun kaupunginkirjaston kokoelmista ei löytynyt teosta, joka käsittelisi venäläisiä seinäkellojen koristemaalareita. Khokhloma folk painting (1974 ja 1980) -teoksesta löytyy kuvaus kyseisestä tekniikasta ja vähän tietoa koristemaalareista, mikäli kyseessä olisi juuri tällä tekniikalla tehty koristelu.Teoksessa ei kuitenkaan ole kuvia kelloista, vaan astioista ja koriste-esineistä. Oheisella sivulla esimerkki Khokloma-kellosta (sivun alalaita vasemmalla): http://www.russianlegacy.com/en/go_to/shopping/img/clocks_01.htm
Mikäli teillä itsellänne on seinäkello, josta haluaisitte tietoa, on myös mahdollisuus turvata asiantuntijoihin. Avotakka -lehdessä on Antiikki ja vanhat tavarat -palsta lehden lopussa, jolle voi lähettää vanhoja esineitä ja...
Tampereen kaupunginkirjaston musiikkiosastolle pyritään hankkimaan
kaikki suomenkieliset musiikkikirjat, joten melko kattavan listan
saat tekemällä haun omasta aineistotietokannastamme Introsta. Kokoelmassamme on myös joitakin ruotsinkielisiä kirjoja. Mene ensin Tampereen kaupunginkirjaston kotisivulle ( http://www.tampere.fi/kirjasto )
ja klikkaa kuvaketta INTRO JA INTROACTIVE. Valitse seuraavaksi HAKU.
Täytä sitten hakulomake. Voit kokeilla kahdella eri tavalla, hakutulokset poikkeavat hieman toisistaan:
1. Kirjoita luokaksi "78.351", valitse aineistolajiksi valikosta
kirja ja kieleksi suomi (tai ruotsi). Jos et halua eri oopperoitten
librettoja mukaan hakutulokseen, rajaa ne pois ei-ehdolla eli kirjoita
hakulomakkeen toiselle...
Voit hyvin selailla Vaasan kaupunginkirjaston kokoelmaa
tästä
http://verkkokirjasto.vaasa.fi:8000/Vaasa?formid=find2
Siitä myös selviää montako kappaletta teoksia kirjastossa on!
Valitse Web-Origon tiedonhausta "Tarkennettu haku". Siellä voit rajata hakuasi esim. seuraavasti: Luokka "kaunokirjallisuus", Pääkielet "englanninkieliset teokset", Aineistolaji "kirja-aineisto".
Tällä haulla hakutulos muodostuu kuitenkin liian suureksi, joten ohjelma pyytää tarkentamaan hakua. Hakua voisi rajata esim. kirjojen ilmestymisvuoden mukaan lisäämällä kenttään Vuosi tietyt vuodet esim. 2006-2012, seuraavaan hakuun 2000-2005 jne.
Genren mukaista ryhmittelyä on vaikeampi saada. Uusi kaunokirjallisuus on asiasanoitettu, eli voit lisätä haluamasi asiasanan kenttään Asiasana. Käytettävät asiasanat voit tarkistaa verkkoasiasanastosta http://vesa.lib.helsinki.fi/. Asiasanan lisäämällä et kuitenkaan saa täydellistä listaa, koska...
Olemme etsineet Leinon Vapauden kirja –runon elektronista versiota useista eri lähteistä. Leinon ja L. Onervan runoista on koottu yhteistietokanta http://www.geocities.com/leino_onerva/index.htm ,mutta siitä ei tätä runoa löytynyt. Leinon tuotannosta on olemassa sivusto http://www.einoleino.com/index.htm .
Sivuilla ei ollut linkkejä digitaalisen aineistoon. Kirjasto-, arkisto- ja museolaitoksen digitoidun kansallisen aineiston yhteistietokanta MUISTIsta http://www.lib.helsinki.fi/memory/muisti.html ei tätä runoa myöskään löytynyt. Tarkistimme asian myös Gutenberg-tietokannasta http://www.gutenberg.org/wiki/Main_Page eikä sieltäkään löytynyt. Halusimme vielä varmuuden asiaan ja soitimme Suomen kansalliskirjaston neuvontaan(puh. 09-...
Voisiko kyseessä olla Kaarlo Sarkian runo Äestäjäpoika. Runo kertoo peltoa äestävästä pojasta ja hevosparista nimeltään Rusko ja Valko.
Runossa on kuusi säkeistöä. Runon löysin Ritva Haavikon toimittamasta kirjasta Hevonen taiteessa, runoudessa, historiassa ( WSOY, 2003).
Kalevalaisen runokielen seuran sivuila löytyi myös runo Mainio suomenhevonen.
http://www.karuse.info/index.php?option=com_content&view=article&id=283…
Turun kaupunginkirjastosta löytyy Tori Amoksen nuottikirjoja 8 kappaletta. Kaikki näistä sisältävät myös pianonuotit. Nuottien laina-aika on neljä viikkoa.
Wikipediassa on aiheesta hyvä artikkeli, jossa on yksityiskohtaisia nopeustietoja. Sen mukaan 1990-luvun ensimmäiset puhelinmodeemit tarjosivat yleensä nopeuden 33,6 kb/s. ISDN-tekniikka tarjosi 128 kb/s ja 1997 käyttöön saatu ADSL oli ensimmäinen megatavun eli 1000 kb/s saavuttanut tekniikka.
Se, miten nopeasti joku internet-sivu latautuu, riippui ja riippuu sekä ladattavan sivun ylläpitäjän tarjoamasta nopeudesta että oman laitteiston vauhdista. Tämän takia oman yhteyden huippunopeus (kuten kysyjän 110 Mb/s) ei takaa, että mikä tahansa verkkopalvelu toimii tällä nopeudella. Yleensä vain suurempien kaupallisten yrittäjien palvelimet yltävät yhtä suuriin nopeuksiin kuin nykyään on kuluttajille tarjolla esimerkiksi Suomessa. Todellinen...
Kysymykseesi ei taida olla ihan helppoa vastata muutamalla sanalla. Sinun kannattaisi tutustua esimerkiksi kirjaan
Tuomela, Pekka: Tee itse hifikaiuttimia
jossa on kuudentoista sivun mittainen luku "Bassotoiston periaatteet".
Myös esimerkiksi seuraavalta sivulta löydät tietoa siitä, mitkä tekijät vaikuttavat kaiuttimien toistoalueeseen:
http://www.students.tut.fi/~jmikkola/hifiopas/kaiuttimet.html#johdanto
Karkeasti voisi ehkä sanoa, että suurikartioinen kaiutinelementti jyhkeässä kotelossa tuottaa voimakkaan bassotoiston, mutta nykyisin myös yhä pienemmillä kaiuttimilla pystytään tuottamaan entistä parempaa bassotoistoa.
Tässä muutama katkelma em. Tuomelan kirjasta:
Matalien äänten toisto asettaa kaiuttimelle erityisvaatimuksia....
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen HelMet - aineistohaulla (http://www.helmet.fi/) on mahdollista saada viitelista tiettyyn kirjastoon tulevista lehdistä.
Hakutavaksi kannattaa valita opastetusta hausta "sanahaku", jolloin hakua voidaan rajata mm. materiaalin (aineisto -> lehdet), kielen ja kirjaston perusteella. Hakulaatikkoon voi kirjoittaa hakusanoja esim. talouselämä, yritykset tai liiketalous, jos haluaa ko.aihealueisiin liittyviä lehtiä. Jos haluaa nähdä johonkin tiettyyn kirjastoon tulevat kaikki lehdet, niin rajauksiksi riittävät aineistorajaus (lehdet) ja kyseinen kirjasto. Hakusanaksi riittää kaksi tähteä (hakusanojen katkaisumerkki).
Lehtien julkaisutietojen alapuolella on linkki verkkojulkaisuihin (Napsauta linkkiä:)....
Kaustisen kunnankirjastossa näitä kirjoja ei ole, mutta monista kirjastoista eri puolilta Suomea kirjoja löytyy. Frank-monihaun kautta löydät kirjat ja kirjastot:
http://monihaku.kirjastot.fi/frank/search/Maakuntakirjastot
Voit pyytää kirjoja kaukolainaan oman lähikirjastosi kautta.
Todennäköisesti tarkoitat Yhdysvalloissa alkaneita Rock'n'Roll Marathon -juoksutapahtumia, joista ensimmäinen juostiin vuonna 1998 San Diegossa.
Lähde esim:
http://www.coolrunning.com/engine/3/3_6/original-rocknroll-marath.shtml
Kysymäsi kirja on Kouvolan kaupunginkirjaston kokoelmissa ja on lainattavissa.
Osakeyhtiö Valistuksen kustannustuotanto yhdistettiin WEILIN +GÖÖSIN kustannustoimintaan vuonna 1979. Uutta painosta kannattaisi kysyä sieltä: http://www.wg.fi/Etusivu/tabid/36/Default.aspx
Guitar Player tulee kyllä Kirjasto 10:iin, mutta lehteä ei lainata vaan sitä voi lukea ainoastaan kirjastossa.
Kallion kirjastosta, Richardinkadulta ja Töölöstä näyttäisi löytyvän lainattavia vanhoja vuosikertoja.
Löysin erään hautakiviyrityksen sivuilta järkevän ohjeen.
Sen mukaan leikkokukkia voi aina viedä, mutta istutetulle kukille on monilla hautausmailla tarkempia sääntöjä.
Kannattaa myös aina huomioida hautausmaan muut kävijät ja haudatun mahdolliset läheiset. Hautausmaan työntekijöiden työtä ei myöskään saa suotta lisätä tai vaikeuttaa. Linkki sivustolle Steipel.
Hyvinkään hautaustoimen päällikkö Markku Husso on samoilla linjoilla."
Husso muistuttaa, että joistain voi tuntua pahalta, jos joku on istuttanut haudalle kukkia ilman lupaa.
Maljakon voi jättää hautakiven luokse, jonne voi tuoda leikkokukkia tai yksittäisen kukan. Tosin kiven eteen ei kovin paljon kukkia mahdukaan." Linkki Vantaan sanomat 2.7.2017
Kaikki kolme kirjaa on suomennettu. Carlen The very hungry caterpillar on Pikku toukka paksulainen, The mixed-up chameleon on Kameleontti kaikenkirjava ja Burninghamin The shopping basket on Henry käy kaupassa.
Joensuun yliopiston vuosikertomuksessa 1984-1985 kerrotaan, että Joensuun yliopiston kasvitieteellinen puutarha valmistui 1985 ja luovutettiin yliopistolle 27.6.1985. Välittömästi tämän jälkeen puutarhassa alkoi kasvien istuttaminen.
Eli tänä vuonna tulee 25 vuotta valmistumisesta.
Kysymyksen englanninkielinen Aiskhylos-katkelma on peräisin näytelmän Agamemnon vuonna 1937 Three Greek plays -teoksessa ilmestyneestä käännöksestä, jonka on laatinut Edith Hamilton. Suomeksi tämän tragedian ovat tulkinneet Kaarlo Forsman, Elina Vaara ja Kirsti Simonsuuri. Forsmanin suomennos on julkaistu ensimmäisen kerran vuonna 1897, Vaaran 1961 ja Simonsuuren 1991.
--
kärsimyksen kautta tulee viisaus.
Mutta sydänkammioihin unessa
lyö muisto murheesta;
ja vastakarvaan kulkee ilo.
Valtaistuimiltaan jumalat
kai pakottavat suosiotaan.
(Simonsuuri)
Teoksissa:
Aiskhylos, Oresteia (Love kirjat, 1991)
Aiskhylos, Agamemnon (Lasipalatsi, 2001)
--
kärsimällä opi!
Ei yöltä sydän rauhaa saa.
Muiston haava vuotaa vain,
miettiä on pakko.
Kova...
Valitettavasti kysymästänne aiheesta on vaikea löytää tuoretta tietoa suomen kielellä tai jos sitä on, se on hajallaan sanoma- ja aikakauslehdissä. Oletteko tutustunut monikulttuurisen kirjaston sivuihin osoitteessa http://www.lib.hel.fi/mcl/ -> World Info -> Iso-Britannia Vaikka sen aineisto onkin enimmäkseen englanninkielistä, uskoisin sen aukeavan helposti jo sanakirjan avulla.
CIA:n World Factbook (http://www.cia.gov/cia/publications/factbook/uk.html)sisältää perustietoa mm. maan maantieteestä, väestöstä, hallinnosta ja taloudesta.
