Tämän Kaarlo Kramsun runon "Jos ois" ovat säveltäneet ainakin Jalmari Aalto, Tapani Länsiö ja Tarja Tuula Koskinen. Jalmari Aallon sävellys sisältyy hänen toimittamaansa nuottiin "Hopeavuosien lauluja. 1, 3-ääniselle sekakuorolle" (Suomen kirkkomusiikkiliitto, 1980). Tapani Länsiön sävellys sisältyy nuottiin Länsiö, Tapani: "4 Kramsua : laulusarja baritonille ja pianolle" (Sulasol, [2017]). Laulusarjasta on saatavana nuotti myös tenorille ja pianolle. Tarja Tuula Koskisen sävellys (kuorolle a cappella) sisältyy cd-levylle Peltrut: "Kesäilta" (Mils Musiikki, 1998, MILS 9872).
Finna-hakupalvelu:
https://finna.fi
Yleisradion Fono-tietokanta:
www.fono.fi
Uuden suomalaisen nimikirjan (1988) mukaan Karjalainen on Savosta lähtöisin oleva sukunimi. Nimi ilmaisi 1500-luvulla, mistä Savoon on tullut asukkaita. Karjalaisia on muuttanut Savosta edelleen Pohjois-Karjalaan ja Kainuuseen. Eri kirjoitusasuja ovat olleet esimerkiksi Karialai, Kariala, Karialanen, karialaijne ja karialan.
”Karjala”-nimen synnystä ja alkuperästä on esitetty monenlaisia selityksiä. Kielitieteilijä Viljo Nissilän näkemys on, että nimen kantana on germaaninen lainasana karja (<harja, muinaisruotsin haer) ’joukko, ihmisjoukko’. Laatokan etelärannikon varjagikeskusessa 800-1100 luvulla olisi käytetty tätä sanaa ympäröivistä suomensukuisista asukkaista ja vähitellen sanan merkitys olisi laventunut tarkoittamaan koko...
Lihan purkittamisesta on hieman teoksessa: Juha K. Kairikko: Riistalaukauksen jälkeen (1981). Tässä teoksessa varoitetaan botuliinista ja kehoitetaan keittämään säilytysastiat sisältöineen autoklaavissa (painekeitin). Uudempaa tietoa (lyhyesti) on Jaakko Kolmosen kirjassa Hirvieläinten paloittelun ABC (2004).
Perusteellisemmat ohjeet ovat vanhahkossa Erä lehdessä 1985:9, s.29-31: Tuija Savonen, Jouko Savonen: Täyssäilykkeitä kotikeittiössä.
Kalasäilykkeiden ohjeita voinee soveltaa lihan purkitukseen
- Kuuppo M: Kalatäyssäilykkeiden valmistus piensäilöntäasemalla, 1978
- Elintarviketekniikkaa erikoistumisjaksoille 3: kala, liha, 1987.
Uudempaa tietoa täyssäilykkeistä Finfoodin sivuilta http://www.finfood.fi/finfood/ffom.nsf/waihesivut/...
Keppi on taikavarpu, jollaisella on perinteisesti etsitty mm. kaivon paikkaa. Sillä on voitu yrittää etsiä myös malmia, öljyä tai muuta maan alla piilevää varantoa.LisätietoaYle: Kaivon paikan etsintään ei ole kunnon keinoa https://yle.fi/a/3-6759835Savon Sanomat: Löytääkö taikavarpu vettä? https://www.savonsanomat.fi/paikalliset/3009162Wikipedia: Taikavarpu https://fi.wikipedia.org/wiki/Taikavarpu
Aihe on hyvin laaja, tässä on muutama esimerkki :
Saamelaisten kuvaukset Suomen kirjallisuudessa
Kirjallisuustutkimukset:
Erkki Itkonen : Lappalainen kansanrunous.1963
Aulikki Nurminen : Saamelaisten kuvaukset Suomen kirjallisuudessa 1900-luvulla. 1982
Pohjois-Suomen kirjallisuushistoria. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia. 2010
2000-luku:
Seppo Keinänen : Aslak.2022
Katri Rauanjoki: Kesämerkit.2022
Mikko-Pekka Heikkinen: Poromafia.2016
Magne Hovden : Saamelandia. 2012 (nor)
Taisto Tammela : Säynäjäjärven mysteeri. 2020
Aarre Paasirova : Lapin lumo. 2018
Päivi Alasalmi : Joenjoen laulu. 2015
Kuun lapsi / Maami Snellman. 2023
Lastenkirjallisuus:
Eevamaria Halttunen : Petra ja revontulet. 2008. (...
Kysyin kollegoilta ympäri Suomea, mutta valitettavasti kukaan ei tunnista tätä novellia. Wikipediasta löytyy englannin kielellä lista romaaneista ja novelleista, joissa kerrotaan teleporttauksesta (teleportation in fiction). Ehkä sieltä löytyy oikea tarina.
Tässä linkki: http://en.wikipedia.org/wiki/Teleportation_in_fiction
Listasta puuttuu Alfred Besterin romaani Määränpäänä tähdet, jossa myös kerrotaan teleporttauksesta.
Sukukirjoja ja artikkeleita suvuista 1990-luvulla asti voi tutkia kirjasta
Sukuhakemisto = Släktregister = Family index / Mether, Leif , 1949-2005. Suomen sukututkimusseura 1992
Lisäksi kannattaa tehdä halu Finna.fi-haku suvun nimellä. Tarkennetussa haussa voit rajata alasvetovalikosta haun aiheeseen sekä lisätä toisen hakusanan sukukirjat tai sukututkimus toiseen kenttään ja valita siihenkin rajauksen aihe. Suomen sukututkimusseurassa on käsikirjasto, sieltä voisit myös tiedustella. Seurasta saa myös apua sukututkimuksen aloittamiseen, Sukututkimuksen aloittaminen.
Karjulan etunimet ovat Uuno Eemeli. Viirilä kuuluu niihin Tuntemattoman sotilaan henkilöhahmoihin, joiden etunimiä ei mainita kirjassa. Karjula on sotilasarvoltaan everstiluutnantti ja Viirilä sotamies.
GPS-järjestelmä on Yhdysvaltain kehittämä, hallinnoima ja ylläpitämä, joten Yhdysvalloilla on kyky halutessaan sulkea järjestelmänsä tai rajoittaa sen käyttöä. Koska moni siviilitoiminto, esimerkiksi erilaiset navigointisovellukset ja maanmittaus, hyödyntää satelliittipaikannusta on GPS:lle kehitetty turvallisuussyistä vaihtoehtoisia satelliittipaikannusjärjestelmiä kuten BEIDOU (Kiina), GLONASS (Venäjä), GALILEO (EU), jotta ei oltaisi riippuvaisia vieraan vallan järjestelmistä.
Lähteet:
Satelliittipaikannus | Maanmittauslaitos
Kiinan satelliitit haastavat GPS:n – Yhdysvaltain yksinvalta murenee miljardimarkkinoilla, mutta se on myös turvallisuuskysymys (yle.fi)
Tähdet ja avaruus: Kiinan BeiDou-...
Robert Zemeckisin ohjaama elokuva Forrest Gump perustuu Winston Groomin samannimiseen romaaniin. Kirja on suomennettu nimellä Forrest Gump, kunnian mies. WSOY, 1994. Suomennos on Erkki Jukaraisen. Elokuvan käsikirjoituksen on Groomin teoksen pohjalta kirjoittanut Eric Roth.
http://www.imdb.com/title/tt0109830/
Achille Chavéen kirjoja tai runoja ei löydy suomennettuina itsenäisinä teoksina. Tietokannat, joista on yritetty asiaa selvittää, ovat Fennica ja Frank monihaku sekä Lahden kaupunginkirjaston käännösrunojen tietokanta.
https://finna.fi
http://monihaku.kirjastot.fi/frank/frankcgi.py?view=all
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
Linda-tietokannasta ja Frankista (pudotusvalikko: kaikki kirjastot) käy ilmi, että Chavéen tekstejä löytyy kyllä, mutta ei suomeksi.
https://finna.fi
Myöskään lehtiartikkeleita ei löytynyt viitetietokannoista ALEKSI ja ARTO, joita voi käyttää kirjastossa tai oppilaitoksissa.
Suomennoksia saattaisi olla jossakin antologiassa, johon on koottu belgialaisten kirjailijoiden runoja tai aforismeja, mutta...
Tällaista tilastoa emme ikävä kyllä löytäneet. Hyvä sosiaaliturvan taso, hyvä taloustilanne ja korkea työllisyysaste vaikuttavat rikollisuustason mataluuteen. Sosiaaliturvan päätyminen rikollisiin käsiin on suhteellisen marginaalinen ilmiö verrattuna tukien rikollisuutta vähentävään vaikutukseen.
Lähteitä:
https://www.haaste.om.fi/fi/index/lehtiarkisto/haaste42017/mitenrikolli…
https://stm.fi/suomen-sosiaaliturvajarjestelma
Kuningattaren hahmo sinänsä on satujen maailman perinteinen paha äitipuoli. Lumikki ja seitsemän kääpiötä -sadun tunnetuimman version kirjoittaneilla Grimmin veljeksillä voidaan katsoa olleen oma – eikä varsin vähäinen – osansa paha äitipuoli -perinteen luomisessa. Maria Laakso toteaa kirjassaan Taltuta klassikko! : olipa kerran lasten- ja nuortenkirjallisuus seuraavaa: "Yksi Grimmien innovaatio oli korvata kaikki pahat äitihahmot äitipuolilla. Ei voi sanoa, että he suoranaisesti keksivät pahan äitipuolen hahmon, sillä hahmo kyllä esiintyy myös varhaisemmissa satuversioissa, mutta Grimmit keksivät ryhtyä viljelemään hahmoa oikein urakalla."Elokuvan paha kuningatar perustuu suoraan Grimmien luomukseen. Siitä, mihin...
Kyllähän niitä on. Keitettyjä perunoita voi laittaa mihin vain ruokaan, aivan oman maun ja mielikuvituksen mukaan. Martoilla on ohjeita, miten hävikistä tehdään herkkua. Siellä neuvotaan käyttämään perunoita keitoissa, sämpylätaikinan jatkeena, salaateissa tai munakkaissa.
Martat Hävikistä herkkua
Hävikkiruokareseptejä löytyy verkosta haulla hävikkiruoka reseptit, myös hävikkiruoka peruna.
Yhteishyvä Parhaat hävikkiruokareseptit
Valio Näppärät hävikkivinkit
Voit myös lainata keittokirjan kirjastosta, esim.
Hävikkiruokareseptejä / Lindfors, Kati. Manna-Apu ry 2019.
Kirjakauppojen lista Mitä Suomi lukee antaa hyviä vinkkejä tämän hetken suosituista kirjoista, https://kirjakauppaliitto.fi/kirja-ala-suomessa/mita-suomi-lukee
Kirjasammon artikkeleissa käsitellään kirjallisuuspalkintoja, ehdokkaita ja voittajia. Niiden joukosta löytyy vinkkejä. Myös kirjauutuuksia esitellään artikkeliosassa.
Kirjallisuuden suosittelua löydät esimerkiksi kirjastojen sivuilta Suomessa. Keskustelua on myös Yle Kulttuurin sivuilla, https://yle.fi/aihe/kulttuuri/kirjat, kirjallisuusblogeissa, https://www.kirjasampo.fi/fi/kirjablogit/uusimmat ja Goodreadsissa, https://www.goodreads.com . Muitakin kirjallisuuspalveluita on, suosittelen tutustumaan Makupalat.fi:n kirjallisuuspakettiin, johon eri tahot ja niiden sivustot on...
Aale Tynnin teoksesta Kootut runot löytyy Kalastajan tytär -niminen runo. Teoksen saatavuuden voit tarkistaa Pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastojen kokoelmista http://www.helmet.fi/.
Kysy kirjastonhoitaja -palvelusta löytyy ennestään seuraava vastaus:
Yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmä (YKL) perustuu amerikkalaisen kirjastomiehen Melvil Deweyn kymmenjärjestelmään (DDC), josta julkaistiin ensimmäinen versio vuonna 1876, https://www.oclc.org/en/dewey.html.
Suomessa kymmenjärjestelmä omaksuttiin yleisten kirjastojen luokituksen oppaaksi jo 1900-luvun alussa, ja on tätä nykyä käytössä liki kaikissa Suomen yleisissä kirjastoissa.
Poikkeuksena Helsinki, joka käyttää omaa sataluokkiin perustuvaa luokitusjärjestelmäänsä. Tieteelliset kirjastot käytäävät yleisimmin UDK-luokitusta.
Luokitusjärjestelmät löytyvät Kansalliskirjaston Finto.fi:stä, https://finto.fi/fi/:
YKL, https://finto.fi/ykl/fi/
HKLJ,...
Vuonna 1930 julkaistun artikkelin mukaan viimeinen Bachin tiedetty jälkeläinen oli Carolina Augusta Wilhelmine Ritter, joka kuoli 13 toukokuuta 1871. Myöhemmin on tutkittu lisää ja löydetty, että olisi Von Colson-nimisiä henkilöitä, jotka ovat suoraa sukua, mutta ei siis nimellä Bach.
Tieto täältä (englanniksi). Tällä keskustelupalstalla myös viitataan von Colsoniin ja Göschel-nimiseen henkilöön jälkeläisinä (saksalaisen artikkelin perusteella).
