Pääsiäinen on ollut huhtikuun lopussa viimeksi vuonna 2011, jolloin pitkäperjantai oli 22.4.2011. Vuonna 2000 pitkäperjantai oli 21.4. Helsingin yliopiston almanakka-arkistosta löytyvät kaikki 1900-luvun kalenterit. Kohdasta Kalentereita eri vuosille löytyvät 2000-luvun kalenterit. http://almanakka.helsinki.fi/
Tuo ISBN numero näyttäisi olevan Mauri Kunnaksen Koiramäen talvi -teos, jonka ensimmäinen painos on painettu vuonna 1988. Siitä on otettu lukuisa määrä uudempia painoksia (9. painos vuonna 2007), jotka tavataan merkitä teoksen tietoihin.
Ellei kirjan painotietoihin ole merkitty, monesko painos on kyseessä, on yleensä kyse ensimmäisestä painoksesta. Kirjastojen aineistotietokantoihin merkitään teoksiin merkityt painosmerkinnät.
On olemassa monia ns. helppolukuisia nuortenkirjoja, joissa on hiukan tavallista suurempi tekstitys ja jonkin verran myös kuvitusta mukana.
Kirjastossa voi pyytää virkailijalta selattavaksi luetteloita helppolukuisista kirjoista, joista näkee kattavasti tarjontaa: Esim. Härkönen: Lasten ja nuorten helppolukuiset kirjat. Helmet-verkkokirjastossa ( www.helmet.fi ) voi myös selata helppolukuisia kirjoja: Valitaan hakusanat-haku ja hakuruudun alapuolelta kohta "tarkenna hakua". Sen jälkeen valitaan kielivalkosta suomi ja kirjoitetaan hakuruutuun: helppolukuiset lastenkirjallisuus.
Suosittuja helppolukuisia ovat mm. Timo Parvelan Ella-kirjat ja Sinikka Nopolan Risto Räppääjä -kirjat.
Nykysuomen sanakirjan mukaan liha tarkoittaa nahan alla olevaa pehmeää lihaskudosta. Saman lähteen mukaan lihalla tarkoitetaan tavallisessa kielenkäytössä useimmiten ravinnoksi käytettävien nisäk-käiden tai lintujen (harvemmin kalojen tai äyriäisten) lihaskudosta. Ruokalistoissa kalan ja lihan esittäminen erilaisina asioina on järkevää siksi, että on olemassa paljon ihmisiä, jotka syövät vain joko kalaa tai nisäkkäiden ja lintujen lihaa. Osa ihmisistä on allergisia kalalle. Pescovegetaarinen ruokavalio, jossa käytetään kasvisten ohella kalaa, muttei nisäkkäitä tai lintuja on myös melko yleinen.
Kekkonen on viimeisen kalastusretkensä jälkeen tuskin enää ollut matkustuskunnossa. Lääkärit olivat suositelleet Kekkoselle jo Islannin-matkasta luopumista, ja itsekin hän oli hyvin vastentahtoinen lähtemään. Hän olikin matkan aikana jo siinä määrin sairas ja huonovointinen, että halusi keskeyttää retken ja palata kotiin. Toisena kalastuspäivänä presidentti otti yhteyttä lääkintäneuvos Rikhard Sotamaahan, yhteen läheisimmistä ystävistään, ja pyysi tätä hakemaan hänet takaisin Suomeen. Presidentin matkaseurue kuitenkin pidätteli Kekkosta Islannissa ja esti tämän toiveen täyttämisen, koska matkan keskeyttäminen olisi aiheuttanut kiusallisia selityksiä niin kotimaassa kuin naapureissakin.
Kekkosen sairaus, yleinen...
Suomen suurimpia kirkkoja ovat
Kerimäen kirkko: istumapaikkoja noin 3300.
http://www.savonlinnanseurakunta.fi/kerimaen-kirkko
Lappväärtin kirkkoon mahtuu 3000 henkeä.
http://lappfjard.byar.fi/document.asp?id=iz5cf009f9v
Johanneksen kirkko: paikkaluku 2600.
http://www.helsinginkirkot.fi/fi/kirkot/johanneksenkirkko
Nämä tiedot löysin seurakuntien kotisivuja selailemalla. Listaa suurimmista kirkoista en www-sivuilta löytänyt. Asiaa voinee tiedustella kirkon tilastoasiantuntijoilta, joiden yhteystiedot löytyvät osoitteesta
www.sakasti.fi > Yhteystiedot > Kirkon keskushallinto > Hallinto-osasto > Seurakuntien hallinto ja talous (http://sakasti.evl.fi/sakasti.nsf/sp?open&cid=Content3F147E)
Kirkolla on myös tilastotietokanta,...
Ko. novelli löytyy Image-lehdestä vuodelta 1994 numerosta 5.
Meillä ei ole tätä lehden numeroa, mutta Helsingin kaupunginkirjasto voi lähettää kaukopalvelukopiot novellista.
Haluatko kopiot Porvoon kaupunginkirjaston kautta?
Näin merkinnästä "ЯК8"kerrotaan ainakin sivulla http://auction.catawiki.com/kavels/7510612-1980s-ussr-baltic-set-honey-… , jossa sama merkintä esiintyy:
"Made in the USSR by the famous Kaliningrad Amber Factory. Marked at the back "ЯК8", meaning it is brass metal gold-plated, produced in the 80s" eli merkintä tarkoittaisi sitä, että koru on tehty Neuvostoliitossa Kaliningradin meripihkatehtaalla 1980-luvulla ja on kullattua messinkiä.
Merja Jalon tuotanto on todella laaja. Suomen kansallisbibliografiasta Fennicasta löytyy 180 viitettä teoksista, joiden tekijä on Merja Jalo (joistakin teoksista saattaa olla useampia painoksia). Koko teoslistaa voit tarkastella esimerkiksi kirjallisuuden verkkopalvelussa Kirjasammossa (ks. linkki alla).
Jalon lapsuudesta ei kerrota ainakaan teoksissa, joita minulla oli käytettävissä. Alla on linkki kirjailijaesittelyyn, jossa on muutamalla lauseella kerrottu Merja Jalon lapsuudesta ja nuoruudesta.
Kirjailija Merja Jalon tuotannosta löytyy tietoa esimerkiksi seuraavista teoksista:
Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita. (toim. Ismo Loivamaa) Kirjastopalvelu Oy, 1995
Kokkonen, Sara: Rasavillejä ja romantikkoja : rakkaat suomalaiset...
Perinteisissä suomalaisissa häämenoissa morsian saattoi tosiaan antaa kosintaan myöntymisen merkiksi sukat puhemiehelle, sulhaselle ja toisinaan sulhasen suvullekin ja jakaa sukkia tulevalle suvulleen häissä antimina eli morsiuslahjoina.
Sukka-aiheisia kansanrunoja löytyy esimerkiksi Suomen Kansan Vanhat Runot -teossarjasta (SKVR, julk. 1908–1948, 1997). SKVR nykyisin käytettävissä myös internetissä tietokantana(http://www.finlit.fi/skvr/).
Mm. Martti Haavion toimittamassa teoksessa 'Laulupuu: Suomen kansan tunnelmarunoutta' (2. p. WSOY, 1980) on niin ikään joitakin sukka-aiheisia runoja, mutta ne eivät varsinaisesti liity häämenoihin. Sukka-sana esiintyy myös monissa lastenloruissa, esimerkiksi Ulla Lipposen toimittamassa teoksessa...
Elämä(ä) juoksuhaudoissa on alkujaan venäläinen valssi 1900-luvun alusta. Sen säveltäjäksi on merkitty laivastokapellimestari G. Dobriansky. Viola-tietokannassa vanhin tieto laulun suomenkielisestä levytyksestä on Klaus Salmen ja Ramblers-orkesterin versio vuodelta 1937 (Columbia DY75). Siinä valssin nimi on Elämä juoksuhaudassa ja suomennoksen tekijäksi kerrotaan A. Sihvola. Laulusta julkaistussa nuotissa alkusanat ovat "Jo saapuu yö kentille taistojen". Tämä versio on kuitenkin harvinainen ja unohdettu.
Tunnettu muoto laulusta perustuu Usko Kempin suomennokseen. Sen levyttivät ensiksi A. Aimo sekä Eugen Malmsten, molemmat vuonna 1940. Kiintoisaa on, että kohtaa, jossa Kempin teksti kuuluisi "Kun saapuu yö kentille taistojen" ei lauleta...
Kersti Juva on suomentanut lauseen: "Ei ole mitään kodin veroista." (Ozin velho),
Marja Helanen-Ahtola taas: "Kodin veroista paikkaa ei olekaan." (Oz-maan taikuri) ja
Tuomas Nevanlinna: "Kotia ei voita mikään." (Ihmemaa Oz)
Sukunimi ”Niemelä” lienee lukuisten muiden -la- tai -lä-päätteisten sukunimien tavoin toiminut alun perin talon tai torpan nimenä, josta se on sitten otettu sukunimeksi. Luultavasti asumus on nimetty sen mukaan, että rakennus on sijannut niemessä tai niemekkeessä, kuten ”Uusi suomalainen nimikirja” (Otava, 1988) kertoo sukunimen ”Niemi” kohdalla tapahtuneen.
Vanhimpia kirjallisia mainintoja Niemelöistä ovat ”Uuden suomalaisen nimikirjan” mukaan Kalajoen Niilo Niemelä vuodelta 1654, Iin Jacob Niemelä vuodelta 1683 ja Kuhmoisten Klemetti Niemelä vuodelta 1697. Nimi on ollut yleinen Länsi-Suomessa, kuten myös sukunimi ”Niemi”, josta ensimmäiset merkinnät löytyvät asutusniminä jo 1300-luvulta ja henkilönniminäkin 1400-luvulta. Osa Niemelä-...
Oheisessa artikkelissa tarkastellaan sukupuolijakaumaa maailmassa (englanniksi)
https://ourworldindata.org/gender-ratio
Siinä kerrotaan mm. että poikia syntyy enemmän kuin tyttöjä, mutta naiset elävät pidempään kuin miehet ja muita syitä jakaumaan.
Artikkelissa on hyvä kartta, jossa näkyy naisten osuus kunkin valtion väestöstä vuonna 2020.
Maailmanpankin tilasto naisten osuudesta väestössä maittain (englanniksi)
https://data.worldbank.org/indicator/SP.POP.TOTL.FE.ZS
Maalistan lopussa on vertailu maiden eri maakokonaisuuksien mukaan kuten esim. tulotason ja maan kehittyneisyyden mukaan.
Ilmaisulla ”sivistynyt ihminen” varmaankin tarkoitetaan ”kunnollista tai hyvin käyttäytyvää ihmistä”. Sivistys opillisena tietämyksenä ei sinänsä oikein mitenkään olla kytköksissä kiroilemiseen.
”Uudessa käytöksen kultaisessa kirjassa” (WSOY, 1997) Sirkka Lassila on sitä mieltä, että ”[e]rilaiset hävyttömyydet ja kirosanat eivät kuulu hyvään keskusteluun. Eivät ylipäätään minkäänlaiseen keskusteluun” (s. 52). Lassila kritisoi etenkin nuorten kielenkäyttöä ja väittää voimasanojen olevan vain oman puheen ja olemuksen – arvatenkin Lassilan mielestä turhaa – pönkittämistä. Aikuisten kiroilua Lassila pitää paheksuttavana, koska lapset ja nuoret oppivat kiroilun heidän antamastaan esimerkistä.
Jari Tammi on puolestaan aivan eri linjoilla ”Suuren...
Päältäistuttava ruohonleikkuri katsotaan moottorikäyttöiseksi maastoajoneuvoksi. Maastoajoneuvojen kuljettajan on oltava vähintään 15-vuotta vanha, jos ajoneuvolla ajetaan maastossa.
Jos päältäistuttavalla ruohonleikkurilla ajetaan omassa pihassa, kuljettajalle ole asetettu ikärajaa. Tällöin kuitenkin edellytetään, että piha-alue on selvästi suljettu esimerkiksi aidalla ja portilla.
Kysymykseesi on osittain jo vastattu aiemmin. 17.3.2010 Kysy kirjastonhoitajalta palvelussa kerrotaan näin:
Suomen kielen sanojen lukumäärän määrittäminen on aika hankalaa. Lasketaanko mukaan kaikki erikoisalojen sanastot? Suomen kielessä voi muodostaa valtavan paljon erilaisia yhdyssanoja ja johdoksia, vaikka osaa käytettäisiinkin vain aika harvoin. Samoin erilaisten kuvailevien eli deskriptiivisten sanojen kirjo voi olla todella laaja. Millä perusteella siis jonkin yhdyssanan tai deskriptiivisen sanan katsotaan kuuluvan suomen kieleen? Englannin kielessä voi olla helpompaa, koska yhdyssanoja on suomeen verrattuna vähän. Pitää myös miettiä, otetaanko sanamääritelmään mukaan kaikki murteisiin ja slangeihin kuuluvat sanat, joiden ulkoasu...
Jaakko Raholan ruokasanaston mukaan vaaleanpunaisella sokerikuorrutuksella varustetun berliininmunkin alkuperä löytyy Berliinistä. Saksaksi ja varsinkin Berliinissä se on berliner Pfannkuchen, 'berliiniläinen pannukakku' eli lyhyesti vain Berliner. Se ei välttämättä ole päällystetty sokerilasitteella, vaan voi myös olla sokeroitu kuten meillä munkit yleensä.
Lähde:
http://www.kolumbus.fi/rahola/sanastot/m.html#munk
