Elokuvan nimi on "Cool & grazy - kiihkeät ja innokkaat". Ainakaan vielä tätä melko uutta elokuvaa ei ole videona saatavissa pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoista - olisikohan videovuokraamoissa? Helsingissä sitä esitettiin elokuvateatterissa ainakin vielä muutama kuukausi sitten. Lisätietoja elokuvasta löytyy mm. osoitteesta http://www.yle.fi/valopilkku/ek291101.htm .
Yksinomaan Suomen keskiajan aatelisia tai rälssejä käsitteleviä teoksia ei liiemmin ole. Lupaavimmalta vaikuttava hakutulos asiasanayhdistelmällä Suomi, keskiaika ja säädyt (tai aateli) on Impola, Henrik: Frälset och dess russtjänst i Finland på 1500-talet (Genealogiska samfundet 2011). Aiheesta voi haeskella lisätietoa mm. näistä kirjoista:
- Jutikkala, Eino: Talonpoika - aatelismies - kruunu. Maapolitiikkaa ja maanomistusoloja Pohjoismaissa 1550-1750 (SKS 1983)
- Eepos. Suomen vaiheet esihistoriasta autonomian aikaan (WSOY 2005)
- Hetemaa, Anne: Suomen keskiaika (Facto 2003)
- Haikonen, Iris: Kartanon mailla. Sätereitä ja rälssimiehiä (Genimap 2006)
- Kari, Risto: Suomalaisten keskiaika. Myytit ja todellisuus (WSOY 2004)
- Keskiajan...
Kyseinen 3-osainen jännityssarja näytettiin MTV:llä 1974 ja uusittiin 1970-80-lukujen taitteessa. Sen ohjasi ja käsikirjoitti Ismo Sajakorpi ja pääosissa nähtiin Marjukka Halttunen ja Esko Roine.
Soittorasia kertoo Alangon perheestä, jonka äitipuoli Irma (Marjukka Halttunen) ostaa huutokaupasta soittorasian. Kotona perheen isä Pentti (Esko Roine) kuitenkin huomaa, että rasiasta puuttuu vetokampi, ja lähtee penäämään sitä huutokauppakamarilta. Samaan aikaan rasian myynyt huutokauppameklari surmataan. Pentti nähdään kamarin kulmilla surman tapahtuma-aikaan, joten hänet pidätetään murhasta epäiltynä. Autuaan tietämättömänä Pentin tilanteesta muu perhe – Irma ja lapset Minna ja Jari – ...
Nimen oikea muoto on Beth Beechwooch.
Suomen kansallisbibliografia Fennica mainitsee kirjan Hannah Montana: Supertähden salaisuus tiedoissa seuraavasti:
"Tekijän nimi nimiösivulla virheellisesti Beth Breechwood."
Nimiösivu on kirjan alkusivu, jolla näkyvät kirjan tekijä(t), nimi ja kustantaja.
Googletus hakusanoilla "naxos musiikkikirjastot" antaa tulokseksi listan Suomen kirjastoista tai kirjastoverkoista, jotka tarjoavat asiakkailleen Naxos-musiikkikirjaston käyttöoikeuden.
Luettelon mukaan pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen lisäksi ainakin Päijät-Hämeen, Ylä-Savon ja Lounan kirjastoverkot sekä Lukas-, Lukki-, Piki- ja Vaski-kirjastot tarjoavat asiakkailleen pääsyn Naxos Music Libraryn musiikkitietokantaan.
Termit syntyivät Ranskan vallankumouksen aikana, jolloin ne viittasivat istumapaikkajärjestykseen Ranskan lainsäädännöllisissä elimissä, erityisesti Ranskan lainkokouksessa vuonna 1791.
Ranskan vallankumouksen jälkeisessä Kansalliskokouksessa vuonna 1789 keskeinen kysymys uutta perustuslakia säädettäessä oli, kuinka paljon kuninkaalle jätetään valtaa.
Kansalliskokouksessa keskustelu jatkui pitkään ja vähitellen puhemiehestä oikealla olevan seinän lähettyville ryhmittyivät he, joiden mielestä kuninkaalle piti jättää veto-oikeus uudesta lainsäädännöstä. Vasemman seinän lähelle ryhmittyivät he, joiden mielestä kuninkaalle ei pitänyt jättää tällaista valtaa.
Etsitty kappale lienee Katri Helenan Hän poissa on vuodelta 1970. Englanninkielinen alkuperäisversio on hollantilaisen Flashback-yhtyeen There he comes samalta vuodelta. Flashback-kosketinsoittaja Cees Stolkin sävellykseen suomenkielisen tekstin laati Hector.
Ilmatieteen laitoksella on kaikille avoimesti käytettävissä säähavaintojen tarkastelu- ja latauspalvelu, jossa voi tutkia menneisyyden säähavaintoja: https://www.ilmatieteenlaitos.fi/havaintojen-lataus
Mainitussa palvelussa voi valita haluamansa ajankohdan, havaintotyypin sekä mittauspisteen.
Tähän kyselyyn vastatessa valittiin Helsingin säätietoja varten Kaisaniemen mittauspiste ja Oulun säätietoja varten Oulun lentoaseman mittauspiste.
20.9.1963, Helsinki Kaisaniemi:
Sademäärä: 0 mm
Lumensyvyys: 0 cm
Ilman lämpötila: 8,6°C
Päivän ylin lämpötila: 13,5°C
Päivän alin lämpötila: 4,8°C
10.12.1971, Oulu lentoasema:
Sademäärä: 1,2 mm
Lumensyvyys: 5 cm
Ilman...
ELY-keskuksen kalataloussivuilta löytyi Kokemäenjoen historiaa: "Kokemäenjoki oli aikoinaan Etelä-Suomen tuottoisimpia vaelluskalajokia. Merestä nousivat jokeen kudulle lohi, meritaimen, vaellussiika ja nahkiainen ja joen yläjuoksulla tavattiin myös harjusta ja järvitaimenta. Korkea kalantuotto ylläpiti tuottoisaa kalastusta sekä joessa että merialueella, mutta 1800-luvun lopulla saaliit alkoivat selvästi vähentyä. Muutamassa kymmenessä vuodessa Kokemäenjoen vaelluskalakannat heikkenivät lähes olemattomiin ja joen oma lohikanta kuoli sukupuuttoon.
Perimmäisenä syynä oli kalojen lisääntymisen epäonnistuminen, sillä kasvavat jätevesipäästöt, joen perkaukset ja tukinuitto tuhosivat sekä mätiä että kalojen kutupaikkoja. Voimalaitosten...
Ensimmäinen luku kertoo oman sijaintisi varausjonossa, toinen luku paljonko varausjonossa kaiken kaikkiaan on varauksia.
Moni asia vaikuttaa siihen, kuinka nopeasti oma varauksesi saapuu:
Montako nidettä kyseistä kirjaa on ja kuinka moni niteistä ei lyhennä varausjonoa (eli on bestseller-hyllyyn tarkoitettu)
Kuinka nopeasti muut varaajat noutavat saapuneen varauksensa (heti tiedon saatuaan vai kenties vasta viimeisenä noutopäivänä)
Kuinka pian lainaaja palauttaa varatun niteen (ennen eräpäivää, eräpäivänä, myöhässä, ei lainkaan)
Kuinka moni varaaja on lukinnut varauksensa esim. lomamatkan ajaksi (lukittu varaus säilyy jonossa eikä varaus tartu siihen)
Näiden syiden takia on mahdotonta antaa tietoa siitä kuinka pian varauksesi...
Sukunimet Kakko ja Kakkonen ovat karjalaisia nimiä. Viipurin pitäjässä on mm. ollut Kakkolan kylä, jossa on asunut Kakkosia jo 1500-luvulla. Nimen syntyä ei ole täysin selvitetty, mutta Kakko -nimi on mm. liitetty linnun nimityksistä kehittyneisiin henkilönnimiin, joita oli paljon Karjalaisissa. Tämä Kakko siis olisi kehittynyt seuraavasti kakko
Virallista suihkusuositusta ei ole, vaan terveen järjen käyttöä kannattaa suosia.
Jos hiostuu ja likaantuu työssä tai harrastuksissa, kannattaa suihkutella päivittäin. (aina ei tarvita pesuaineita.) Yli kolme kertaa päivässä voi kuivattaa ihoa liikaa.
Jos viettää rauhallisempaa elämää, voi pesukertoja vähentää. Vaikeat ihosairaudet ja hyvin kuiva iho, saattavat myös vaatia pesujen harventamista.
Oman olon lisäksi, kannattaa muistaa myös ympärillä oleskelevia.
iho ja sukupuolitautien erikoislääkäri Maria Huttunen
Ihotautien ja allergologian erikoislääkäri Toni Aho
Kirjoittamiseen ja kirjoittajakoulutukseen liittyviä teoksia löytyy Helsingin kaupunginkirjastossa pääasiassa luokasta 800.86 ja 884. Esimerkkinä mainittakoon teokset:
Rentola: Kirjoita hyvin (1997),
Jonsson: Luova kirjoittaminen (1996)
Kekki: Kirjoittajan eväät (1998)
Suhteellisen kattava linkkikokoelma suomalaisiin kirjallisuusaiheisiin – myös kirjallisuusarvostelut! – sivustoihin löytyy linkkihakemisto Makupaloista: http://www.makupalat.fi/kirjat1c.htm#arvostelut Linkeissä on myös tietoa kirjoittajakoulutuksesta, jota on saatavana Internetistä.
Google-haku hakusanalla kirjoittajakoulutus tuottaa runsaasti tuloksia, suurelta osin samoja kuin Makupalojen linkit.
Esim.
Oriveden opisto http://www.kvs.fi/fi/285
Pekkas-Akatemia http://www...
Ehkä kannattaisi tutustua satuihin paikan päällä kirjastossa, jonkin ison kirjaston lastenosastolla. Tässä kuitenkin Maunulan kirjaston hyllystä löytyneitä kokoelmia, joissa satujen pituudet vaihtelevat. Joukossa on hyvinkin lyhyitä, enintään 5 minuutin kestoisia satuja, mutta tietenkin myös pitempiä.
Eric Carle: Suonkuninkaan tytär ja muita satuja. Suom. Kaija Pakkanen. Weilin+Göös, 1988.
Kaarina Helakisa: Sinitukkainen tyttö ja muita satuja. Otava, 2005.
Hannele Huovi: Maailman paras napa : satuja sinusta. Tammi, 2005.
Kana, joka halusi tulla dinosaurukseksi ja muita satuja. Vironniemen päiväkodin kannatusyhdistys, 2005.
Kaija Pakkanen: Lastenkamarin satuja. Otava, 1984.
Leo Tolstoi: Kuinka hanhi jaetaan. Satua ja totta. Suom. Martti...
Avaruusteknisiä laitteita koskevat samat luonnonlait kuin kaikkia taivaankappaleita. Satelliitit kiertävät maapalloa radoilla, jotka Keplerin lakien mukaan ovat ellipsejä ja keskuskappale on niiden toisessa polttopisteessä. Satelliitin keskipakoisvoima ja maapallon siihen kohdistama vetovoima pitävät toisensa tasapainossa ja satelliitin radallaan: se ikään kuin putoaa keskuskappalettaan kohti, joka samassa tahdissa kääntyy niiden alta pois. Rakettivoimaa käyttämällä satelliittien lentoratoja voidaan kuitenkin muuttaa soikeammiksi tai vaikka ympyrän muotoisiksi.
Lähde:
Pertti Jotuni, Välilasku kuuhun : avaruustutkimuksen vaiheita Sputnikista Apolloon
Välitimme kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle, kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle, jospa joku kollega jossakin päin Suomea muistaisi etsimäsi kirjan. Ilmoitamme sinulle heti jos vain saamme sieltä vastauksen! Vai muistaisikohan kukaan palstamme seuraajista kyseistä kirjaa?
Yhtenä syynä pidetään sitä, että naisia on miehiä enemmän kaupungeissa, etenkin Helsingissä ja Turussa, ja miehet taas jäävät naisia useammin kotiseuduilleen pienille paikkakunnille. On vaikea tavata, kun ei olla samalla paikkakunnalla.
http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/010_v…
Tästä aiheesta on Yle uutisoinut:
http://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000002900798.html
http://yle.fi/uutiset/3-6652781
Joissain artikkeleissa taas on viitattu siihen, että ihmisillä on epärealistiset odotukset,
http://www.vantaansanomat.fi/artikkeli/297908-rakkaudelle-liian-kovat-k…
http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/239894-suuri-seksitutkimus-tam…
http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S1090513814001111
Sinkuille löytyy...
Laulu on nimeltään "Elonkorjuu" ja se alkaa: "Kuuma hohtaa aurinko". Kertosäkeessä lauletaan: "Pam, pam, rumpu kaikuu, vilja kypsää on." Laulun sävelmä on unkarilainen kansansävelmä. Suomenkieliset sanat on tehnyt Samppa P. Asunta. Laulu sisältyy esimerkiksi nuotteihin "Kultaiset koululaulut 70-luvulta nykypäivään" (Tammi, 2009) ja "Tule, tule leikkiin : lasten laululeikkejä" (F-Kustannus, 2011), jossa on myös Inkeri Simola-Isakssonin laatimat leikkiohjeet tähän lauluun.
Karhu kesyyntyy jonkin verran ja voisi teoriassa olla ainakin ulkotarhan lemmikki.
Siitä on muutamia esimerkkejäkin esim. Kuusamon suurpetokeskuksen Sulo Karjalainen https://www.is.fi/matkat/art-2000001261566.html
ja Yhdysvaltalainen Kowalczikin perhe http://www.tuhoatylsyys.com/600-kiloinen-karhu-lemmikkina/
Suomen lain mukaan luonnonvaraisia eläimiä ei kuitenkaan saa ottaa lemmiksi.
Korkeasaaren kuraattori Ville Vepsäläinen kertoo, että villieläin ei halua päätyä lemmikiksi: https://www.korkeasaari.fi/villielain-ei-halua-paatya-lemmikiksi/
Kotimaisten kielten keskuksen Kotuksen sivujen mukaan https://www.kotus.fi/nyt/kolumnit_artikkelit_ja_esitelmat/kuukauden_kielijuttu_%282003_2011%29/kuntavaalit_kunnallisvaalit "Kunnallisvaaleista käytetään nykyään myös hieman lyhyempää nimitystä kuntavaalit, ja nykyisen kuntia koskevan lain nimi on kuntalaki. Uusi laki tuli voimaan vuonna 1995."Kunnallisvaalit järjestettiin lokakuussa 2000. Uutisointi muodossa "kuntavaali" näkyy selvästi lehdistön kirjoituksissa, sillä Kansallisten kulttuuriaineistojen digitaaliset arkistot -kokoelmasta tehdyn haun mukaan aineistoa alkaa löytyä syksyltä 2000 lähtien.Sitä miten Yle on lähtenyt käyttämään kyseistä termiä, on vaikea sanoa. Asiaan on hyvin voinut vaikuttaa tuo Kuntalain muutos ja sitä myötä...
