Tietoa veriryhmistä ja niiden peritymisestä löytyy Veripalvelun kotisivuilta: https://www.veripalvelu.fi/verenluovutus/veren-matka/veriryhmat.
Esimerkissäsi lapsen veriryhmää ei voi tietää suoraan vanhempien veriryhmien perusteella, sillä A- ja AB-vanhempien lapsi voi olla veriryhmältään joko A, B tai AB. Myös reesus- eli Rh D -tekijä voi olla posiviitininen tai negatiivinen silloin, kun molemmat vanhemmat ovat Rh-positiivisia.
Vegaaniliiton sivuilta saa hyvää ja ajantasaista tietoa vegaanisesta ruokavaliosta. Kuten sekasyöjälle niin myös vegaanille tärkeintä on ruokavalion kokonaisuus. Jokaisen aterian ei tarvitse olla täysin suositusten mukainen vaan kokonaisuus ratkaisee.
Vegaaniliiton sivuilla kerrotaan ruokavalion koostamisesta: "Ruokavalion koostamisen avuksi on laadittu erilaisia suosituksia ja ohjeistuksia, joiden noudattaminen turvaa ravintoaineiden riittävää saantia. Kun ruokavalio on koostettu hyvin, ei kaikkien yksittäisten ravintoaineiden saantiin tarvitse kiinnittää huomiota. Vegaanin on kuitenkin syytä pitää mielessä ruokavalion niin sanotut kriittiset ravintoaineet (2). Kriittisiksi ravintoaineiksi kutsutaan ravintoaineita,...
Annetta on italialainen hellittelymuoto Anna-nimestä, joka on kristikunnan käytetyimpiä nimiä ja siitä on kymmenittäin muunnoksia ja lyhentymiä. Anna on kreikkalainen muoto heprean sanasta hannah, joka tarkoittaa armoa.
Anna viettää Suomessa nimipäiväänsä 9.12. yhdessä Annen, Annin, Anun, Annikin, Annukan, Annikan ja Annelin kanssa. Suomen ruotsinkielisessä almanakassa samana päivänä on mm. Annan ranskalainen muoto Annette. Annetta voi varmasti viettää nimipäiväänsä samana päivänä.
Lähde: Lempiäinen: Suuri etunimikirja
http://en.wikipedia.org/wiki/Anna_(name)
Vuoden 1948 Arvosteleva kirjaluettelo -julkaisussa sanotaan näin: "Teos (Helvi Kymin Hymykuopat) punnittiin Suomen osalta parhaimmaksi äskettäin toimeenpannuissa pohjoismaisissa romaanikilpailuissa."
Palkinto ei ole ollut Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinto eikä Bonnier-kustantamon yhdessä mm. kustannusosakeyhtiö Tammen kanssa järjestämä pohjoismainen romaanikilpailu. Näitä palkintoja alettiin jakaa vasta myöhemmin.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjastossa selviteltiin asiaa. Helsingin Sanomissa oli 30.8. 1947 uutinen, jossa sanottiin näin:
”Ruotsalaisen kustannusyhtiön Natur och Kulturin yhdessä useiden pohjoismaisten kustannusyhtiöiden kanssa toimeenpannun kilpailun pohjoismaisesta romaanipalkinnosta Alfred Nobelin...
Tikkurilan kirjastoon on hankittu esimerkiksi nämä teokset:
Kiinteistöyhtiön kirjanpito ja tilinpäätös / Kari Manner, Antti Suulamo, 9. p. 2010
Kehittyvä kirjanpitotaito / Soile Tomperi 12. p. 2009
Kehittyvä kirjanpitotaito. Harjoituskirja / Soile Tomperi, 13. p. 2009
Asunto-osakeyhtiön kirjanpito- ja verokirja / Marjo Salin 9. p. 2008
HelMetistä voi hakea aiheesta lisää teoksia hakusanoilla asunto-osakeyhtiöt ja kirjanpito.
Yrjö Jylhän ja Aale Tynnin käännös kyseistä runon pätkästä teoksessa "Tuhat laulujen vuotta - valikoima länsimaista lyriikkaa":
"niin moni kukka hehkuu salassa/ ja kylvää erämaahan tuoksuaan"
En löytänyt tietoa siitä, että antiikin ajan urheilijat olisivat syöneet vehnänjyviä ennen kilpailua. Epäilen, ettei tällaista ole tapahtunut, sillä kuivat jyvät todella aiheuttavat vatsanväänteitä.
Yleisesti ottaen antiikin ajan ihminen söi kasvispainotteisesti. Leipä, erilaiset puurot, kasvikset ja juusto olivat keskeinen osa ruokavaliota. Kala oli tärkein eläinproteiinin lähde. Punainen liha taas oli ylellisyystuote.
Meille on säilynyt jonkin verran tietoa antiikin ajan urheilijoiden ruokavaliosta. Diogenes Laertioksen mukaan (Merkittävien filosofien elämät ja opit, 8.12) kuuluisa samoslainen yleisoppinut Pythagoras suositteli valmennettaville urheilijoilleen runsasta lihansyöntiä. Pythagoras itse oli kasvissyöjä....
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan kirjasta Sukunimet (Hki Otava 2000) käy selville, että Kärnä-sukunimelle on kaksikin selitystä. Hämäläiselle sukunimelle Kärnä voi antaa selityksen kärnä "äkäinen, riitainen ihminen". Nimi voi olle myös ruotsalaisperäinen. Ralf Saxen on rinnastanut Lappajärveltä talonnimen Kärnä Ruotsissa keskiajalla tavalliseen henkilönimeen Kärna, Kärne. Lisää tietoa nimen levineisyydestä yms. paikkakuntanne kirjastosta ylläolevasta kirjasta ja muista nimikirjoista.
Charles Plogman on tehnyt suomenkieliset sanat Vikingarna -yhtyeelle heidän ruotsiksi laulamaansa kappaleeseen "Leende guldbruna ögon". Suomenkielisen version nimi on "Ruskeat silmät". Laulu on alkujaan kansansävelmä.
Vikingarna on esittänyt laulun TV-ohjelmassa "Laulava sydän" (1999/04/17), luultavasti molemmilla kielillä.
"Ruskeat silmät" kappaleeseen on nuotinnos (sanat, melodia, kosketinsoitin) Charlies-yhtyeen "Vain vähän aikaa" nuottijulkaisussa (ISMN: M-55008-006-5). Keski-kirjastoista nuotti löytyy Saarijärveltä. Siihen voi tehdä seutuvarauksen.
Vuonna 1905 Helsingistä pääsi rautateitse suoraan Viipuriin Pietarin-junalla. Matkan hinta määräytyi pääteasemien välisen etäisyyden ja vaunuluokan (I, II, III) mukaan. Suomen matkailijayhdistyksen julkaisema Turisti : rautateiden aikataulut ja höyrylaivojen kulkuvuorot ilmoittaa Helsingin ja Viipurin etäisyydeksi 313 kilometriä. Julkaisun sivuilta 19–21 löytyvän hintataulukon mukaan 310 kilometrin matka ensimmäisessä luokassa maksoi vuonna 1905 23,60 markkaa, toisessa luokassa 14,15 ja kolmannessa 9,45. Meno–paluulippu oli 20% kahta yksittäistä lippua halvempi. Pikajunien pakolliset paikkaliput ja yöjunien makuuvaunupaikat maksoivat erikseen (s. 10). Samoin painoltaan 25 kg ylittävästä matkatavarasta perittiin lisämaksu jokaiselta...
Kirjailijoiden lukemia katkelmia omista teksteistään löytyy verkosta esim. osoitteesta:
http://www.kirjastokaista.fi/kirjallisuus_ja_kulttuuri/prosak-proosaklu….
Myös Yleisradion Elävästä arkistosta "Kulttuuri-ja viihde" -kategoriasta rajauksena "kirjailijat" löytyy kirjailijahaastatteluja: http://www.yle.fi/
Laulun 17 (zeventien) soldaten sävelsi Ad (Adriaan J.) Kraamer (1945 - 2004) ja sanoitti Fred van Dam. Laulu julkaistiin singlenä vuonna 1977.
Levytiedot
Tietoa säveltäjästä (hollannin kielellä)
Luettelo Kraamerin sävellyksistä ja tuotannoista
Luultavasti kysymyksessä on kirja Portti naisten maahan, jonka on kirjoittanut Sheri S. Tepper. Tämä tieteiskirjallisuuteen kuuluva teos julkaistiin Suomessa v. 1990, Kariston Scifin parhaita -sarjassa. Kirjan englanninkielinen nimi on The gate to women's country.
Turun verkkotietokannasta Ainosta voit kokeilla esim. seuraavaa hakua:
http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?sesid=1192533906&ulang=fin&formid=fu….
Esim. seuraavista teoksista saattaisi olla apua:
- Mistä on pienten sanat tehty : lasten äänteellinen kehitys / Sari Kunnari & Tuula Savinainen-Makkonen (2004)
- Logopedian perustiedot ; Artikulaation ja fonologian häiriöt / Leena Holopainen (1994)
Mahdollisia hakusanoja kirjastojen tietokannoista voisivat olla mm. logopedia, artikulaatio, artikulaation häiriöt. Näillä löytää tietoa Internetistäkin
Ainakaan pääkaupunkiseudun kirjastojen valikoimiin ladattavat mp3-muotoiset äänikirjat eivät toistaiseksi kuulu. Ongelmanahan niiden kirjastokäytössä on juuri ladattavuus: jos ladattavat tiedostot "lainattaisiin" kirjastosta asiakkaalle, niiden pitäisi automaattisesti myös häipyä laitteesta laina-ajan kuluttua umpeen.
Ostettavana suomenkielistä kaunokirjallisuutta kyllä löytyy jonkin verran myös mp3-muodossa esimerkiksi täältä:
http://www.adlibris.com/fi/promotion2.aspx?page=mp3_fi
Päivi Söderholmin ja Ilse Vähäkyrön Nykymerenkulun sanakirjan määritelmän mukaan lasi on "laivakellolla joka puoles tunti annettava merkki, nelituntisen vahdin kahdeksasosa". Holger E. Eklundin Merenkulkualan sanastossa "lasi" ohjaa edelleen hakusanaan "kello", jonka kohdalta löytyy maininta "yksi lasi = puoli tunti[a]". Albin Stjerncreutzin Suomalaisen meri-sanakirjan "Glas" puolestaan kertoo, että lasi on "tawallinen santakello, joka juoksee neljän tiiman tahi puolen tiiman ajan". Neljän tunnin lasi täsmentyy kuitenkin nimenomaisesti vahtivuorojen mittaamiseen käytetyksi "vahti-lasiksi": "Niin kutsutaan neljän tiiman ja puolen tiiman aikaa juoksewaiset santa-kellot. Puolen tiiman lasin ulos-juostua lyödään pakalla rippuwaan kelloon niin...
"Art is anything you can get away with" on lausahdus, joka liitetään usein Andy Warholiin, mutta sen alkuperäisenä esittäjänä pidetään kanadalaista kulttuurifilosofi Marshall McLuhania. Cambridge Dictionaryn mukaan ilmaisu "get away with" viittaa siihen, että henkilö pääsee pälkähästä tai välttää rangaistuksen, joka tälle kuuluisi. Taide tässä tapauksessa on taidetta, jos joku pitää sitä taiteena.
Näin ollen sanonnan voi tulkita tarkoittavat, että taidetta on mikä tahansa, mitä joku pitää taiteena. Jos joku pitää jotakin taiteena, taiteilija on ikään kuin "päässyt pälkähästä", kun on saanut jonkun uskomaan, että hänen tekeleensä on taidetta. Esimerkkinä tästä ilmiöstä on pidetty esimerkiksi Marcel Duchampin teosta Fountain...
Antero Tuomiston teoksessa Suomalaiset sotamuistomerkit (1998) on Ähtärin muistomerkin kohdalla mainittu juuri tämä Viktor Jansson ja paljastuspäivämääränä 26.9.1920. Myös Anna Sirolan teoksessa Puhukoon paatinen pylväs : vuoden 1918 vapaussodan sankarihautojen muistomerkit ja vapaudenpatsaat (2017) vahvistetaan sama tieto. Kirjassa on artikkeli patsaan paljastustilaisuudesta (julkaistu Keskisuomalainen-lehdessä 28.9.1920): "Ähtärin sankaripatsas on -- kivenveistäjä V. Sailon, Tampereelta valmistama ja on se tehty tait. Janssonin piirustusten mukaan Jyväskylän mustasta graniitista."
Vapaussodan perintö -julkaisun numerossa 4/2013 kerrotaan Alpo Sailon osuudesta vapaussotaan. Lehden kannessa on luonnos Vapaudenpatsaasta (vapaussodan...
Rovaniemen maalaiskunnan alueen evakuointi alkoi syyskuun 8. päivänä 1944. Patokosken evakuointi alkoi syyskuussa samana vuonna. Ruotsiin evakuoitiin myös Rovaniemen maalaiskunnan karja, joka kuljetettiin sinne pääasiassa kävellen. Lehmät ja hevoset hoitajineen lähtivät ensimmäisinä. Maalaiskunnan evakuointi päätyi 22.9.1944 mennessä.
Lähteet:
Rovaniemen historia vuoteen 1990 : Jokivarsien kasvatit ja junantuomat / Matti Enbuske, Susanna Runtti, Turo Manninen: Rovaniemi, 1997.
Patokosken kylähistoria / [toimituskunta Tuulikki Mäkelä, Tuomo Hirttiö, Irja Hirttiö, Hannu Kotivuori, Arvo Torvinen]: Rovaniemi, 2002.
Evakkotaival : Kuvia ja muisteluksia Lapin evakosta 1944 - 1945 / toimittanut Jorma Etto : Rovaniemi, 1975.
Rovaniemen historia....
Kaura sisältää luonnostaan enemmän rasvaa kuin muut viljat. Kauranjyvät kuoritaan ja lämpökäsitellään, leikataan ja litistetään hiutaleiksi. Lämpökäsittely tehdään, koska kauran rasva alkaa entsyymien toimesta pilkkoontua ja hapettua nopeasti. Lämpökäsittelyllä parannetaan säilyvyyttä ja makua. Osa valmistajista ei kuitenkaan höyrytä hiutaleita. Höyryttämättömillä hiutaleilla on lyhyempi säilyvyysaika ja ne maistuvat rasvaisemmilta kuin toiset.
Lähteet
Kotiliesi: Kaurahiutaleet ovat kaikki samaa kauraa – tiedätkö, miten pienet ja isot tai höyrytetyt ja höyryttämättömät hiutaleet eroavat toisistaan?
Elovena: Usein kysyttyä kaurasta
