Svensk biblioteksforskning saattaisi olla aika lähellä suomalaista Signumia. DIK forum puolestaan näyttäisi käsittelevän ainakin jonkin verran samankaltaisia aiheita kuin Tietoasiantuntija.
Näistä linkeistä pääsee tutustumaan ruotsalaisiin kirjastoalan lehtiin:
Svensk periodica online - A. Bok- och biblioteksväsen
http://www.kb.se/Nbp/sysframe.htm
Kulturnät Sverige - bibliotek
http://www.kultur.nu/Bibliotek/Tidskrifter/index.asp
Ruotsin kuninkaallisen kirjaston päivystävä kirjastonhoitaja, Kungliga biblioteket - Jourhavande bibliotekarie osaa varmasti vastata myös lehtien sisältöjä koskeviin kysymyksiin:
http://www.eref.se/se-kb/vrl_entry.asp
Turun kaupunginkirjastossa voi käydä lukemassa seuraavia alan lehtiä: Biblioteksbladet, Bis, DIK...
Kielitoimiston sanakirjan mukaan vähemmistö on yksinkertaisesti "määrältään pienempi osa jostakin ryhmästä". Vähemmistö määrittyy siis yksinomaan määrällisin kriteerein – laadullisia tai muitakaan lisävaatimuksia sille ei esitetä. Kätisyydestä puhuttaessa vasenkätiset ovat vähemmistö oikeakätisiin verrattuna – heitä on vain noin 10% väestöstä. Rohkenisinpa olla myös jokseenkin varma siitä, että monista vasenkätisistä heidän vasenkätisyytensä vaikuttaa huomattavasti elämään paljolti oikeakätisten ehdoilla muotoutuneessa maailmassa.
Kielitoimiston määritelmä kelpuuttaa myös homoseksuaalit vähemmistöksi: seksuaalisilla vähemmistöillä (tai seksuaalivähemmistöillä) tarkoitetaan "muita kuin heteroseksuaalisia".
https://www....
Kirja löytyi! Se on:
FENATI, Massimo
Gus & Waldo : sillä siivellä / Massimo Fenati ; suomentanut Kyllikki Linna
Helsinki : WSOY, 2007
ISBN 978-951-0-32477-6
Kansialanimeke: Rakkaus on leikkiä kahden uroksen
Kuvaus: Gus & Waldo - Sillä siivellä on valloittava kuvakertomus kahdesta gay-pingviinistä, joiden rakkaus on niin kovin inhimillistä.
Pääkaupunkiseudun HelMet-tietokannasta löytyy haulla neljä suomenkielistä jännityskirjaa, joille on annettu asiasanaksi laulajat (listan ensimmäinen kirja on hakutuloksissa siksi, että tekijän nimi on Laulajainen :-)): http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=j%C3%A4nnityskirjal**+laulaja*…
Olisiko joku näistä kysyjän etsimä dekkari? Mikäli ei tärppää, asiaa voi tiedustella Kiiltomato.netin kirjallisuusaiheiselta keskustelufoorumilta: http://www.kiiltomato.fi/keskustelu/viewforum.php?f=2
Tornion kaupunginkirjaston ylläpitämän DekkariNetin sivuilta ja runsaasta dekkarilinkkivalikoimasta ei herunut enempää tietoja: http://www.tornio.fi/DekkariNetti
Aihe, johon kaivattu kirja perustuu, löytyy sekä suomalaisesta kansansadustosta että Grimmin veljeksiltä. Kultatyttö ja tervatyttö -nimisenä kansansatu löytyy muutamasta vanhasta alakoulun lukukirjasta. Kerttu Mannisen uudelleenkertomia kansansatuja sisältävässä kokoelmassa Orpotyttö ja taikapuu ja muita suomalaisia kansansatuja sen nimenä on Avannolla kehrääjät. Grimmin saduista pääpiirteissään sama tarina löytyy sekä nimellä Holle-muori että Kaivolla kehräävät sisaret (esimerkiksi kirjassa Grimmin kauneimmat sadut).
Holle-muorista on julkaistu ainakin kolme kuvakirjaversiota, jotka sisältävät vain tämän yhden tarinan: Alberto Solsonan kuvittama Rouva Holle (Mestarikustannus, 1981), Bernadetten kuvittama Rouva Pyry (Kustannus-Mäkelä, 1985...
Laulu on nimeltään "Tarzan Saimaalla". Se alkaa: "No joo ja niinpä niin kun kerran luontoa suojeltiin". Yleisradion Fono-tietokannan mukaan laulun melodia on kansansävelmä "King Edward The XIII". Sanat lauluun on kirjoittanut Jukka Itkonen. Sen on levyttänyt Pedro's Heavy Gentlemen vuonna 1991.
Yleisradion Fono-tietokanta: http://www.fono.fi/
"Tarzan Saimaalla" YouTubessa: https://www.youtube.com/watch?v=A6jVTZjJh1w
Mikäli varaamasi kirja on jossakin HelMet kirjastossa Hyllyssä, saapuu se valitsemaasi noutokirjastoon 2-4 arkipäivän kuluessa. HelMetin Omat tietoni -toiminnoista voit seurata varauksesi tilaa. Voit noutaa varaamasi aineiston, kun varauksen kohdalla lukee Noudettava viimeistään.
Vacillation-runo on julkaistu alunperin kokoelmassa The Winding Stair and Other Poems (1929). Runoa ei ilmeisestikään ole suomennettu. William Butler Yeatsilta on suomennettu yksi kokoelmallinen runoja: Runoja (1966, suomentaja Aale Tynni) sekä yksittäisiä runoja antologioissa ja runouslehdissä. Vacillation-runo ei ole näiden joukossa.
Lähteitä:
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/AdvancedSearch.a…
https://finna.fi
http://books.google.fi/books?id=kD2Ql_BV67QC&pg=PA254&dq=vacillation+ye…
Iskelmäteksteissä käytetään usein "itsestäänselvyyksiä". Musiikkiin yhdistettynä ne luovat vahvan tunnekokemuksen, johon suuri joukko ihmisiä voi samaistua. Olen suomalainen -tekstin kirjoittaja Raul Reiman (1950-1987) oli taitava sanankäyttäjä. Reiman ei kääntänyt suoraan Toto Cutugnon alkuperäisen L'italiano -kappaleen tekstiä, vaan muokkasi sen tunnelmasta oman, suomalaisen version.
Raul Reimanista on julkaistu elämäkerta v. 2006.
Topi Sorsakoski levytti kappaleen suomeksi nimellä Aamun toit mun maailmaan. Suomennoksen teki Jukka Itkonen. Laulu julkaistiin Sorsakosken levyllä Yksinäisyys (1991).
Eduskunta säätää uuden lain tai muuttaa vanhaa lakia hallituksen esityksestä tai kansanedustajan aloitteesta. Eduskunta on myös velvollinen ottamaan käsittelyyn kansalaisten tekemä lainsäädäntöaloite (kansalaisaloite), mikäli vähintään 50 000 kansalaista kannattaa aloitetta.
https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/eduskunnan_tehtavat/lak…
Kansalaisaloitteen tekemisestä lisää täällä:
https://www.suomi.fi/kansalaiselle/oikeudet-ja-velvollisuudet/perusoike…
Kirjaston aineistosta elämän tarkoitusta voi etsiä esim. filosofisten, uskonnollisten tai vaikkapa elämäkerrallisten teosten joukosta.
Tähän samaiseen kysymykseen on vastattu aiemmin näin:
Kuten kysyjä varmaan itsekin arvaa, kysymykseen ei voi olla sellaista vastausta, jonka Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun kautta voisi saada.
Vuonna 2011 kun tämä sama kysymys esitettiin, siihen vastattiin näin:
https://www.kirjastot.fi/kysy/mika-on-elaman-tarkoitus-2?language_conte…
Muutamia vuosia aikaisemmin vastaus oli "Elämän tarkoitus on esittää kysymyksiä ja saada niihin vastaus."
Kysymys on myös tiedekeskus Heurekan järjestämässä kyselyssä valittu "maailman vaikeimmaksi kysymykseksi".
Uskoakseni ainoa oikea vastaus on, että sitä ei kukaan...
Kuvailustanne ja kotoisesta kutsumanimestä päätellen kyseessä on Rosamunda-lajike. Internetin Google-haulla peruna-sanasta saadaan linkki Wikipedian peruna-artikkeliin, jossa mainitaan jauhoiset perunalajikkeet. Hakemalla Rosamunda-sanalla saadaan esim. K-maatalouden sivu, jossa lajike kuvaillaan.
Terv. Ulla Hämäläinen-Pelli
Siskon tyttären pojalle ei ole muuta nimitystä kuin sisarentyttären poika.
Sukulaisuusnimityksistä löytyy tietoa esim. Otavan Suuressa Ensyklopediassa, osa 16, 1980, s. 6503.
Tuomas Salsteen verkkosivulla on kaavio sukulaisnimityksistä sukulaiset.pdf - Tuomas Salste
Asiasta saa tietoa myös Kotimaisten kielten keskuksen nimineuvonnasta https//www.kotus.fi/palvelut/kieli-_ja_nimineuvonta
Kielitoimiston sanakirjan mukaan termin "kukoistaa" synonyymi on "kukkia", joten kantasana on "kukka", ei "kukko". Kukkimisen lisäksi termiä käytetään abstraktimmin terveyden, hyvinvoinnin ja elinvoimaisuuden kuvaajana.
Heikki Poroila
Lähdin etsimään runojen englanninkielisiä versioita Helmet-haulla. (sukunimi, etunimi ja rajaukset aineisto ja kieli)
Claes Anderssonilta löytyi kaksi englanniksi käännettyä runokirjaa. What became words ja Poems in our absence. Niistä voisi löytyä sopiva runo. https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sandersson%20claes__Ff%3Afacetmediatype%3A1%3A1%3AKirja%3A%3A__Ff%3Afacetlanguages%3Aeng%3Aeng%3Aenglanti%3A%3A__Orightresult__U__X0?lang=fin&suite=cobalt
Eeva kilvellä voi myös olla mukavia runoja. Helmetistä löytyy englanniksi hänen kirjansa A landscape blossoms within me. https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Rb2193418__Skilpi%20eeva__Ff%3Afacetmediatype%3A1%3A1%3AKirja%3A%3A__Ff%...
Kysymykseen on vastattu aiemmin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa:
Heikki Paunosen Sloboa stadissa : Stadin slangin etymologiaa (Docendo, 2016) esittää, että lintsaaminen on mahdollisesti venäläislaina, johdettu laiskottelemista ja laiskana olemista tarkoittavista sanoista lenitsja (лениться) ja lentjainitšat (лентяйничать).
https://www.kirjastot.fi/kysy/mista-sana-lintsata-on-peraisin?language_…
Sanamuoto ”dubbattu” ei liene nykyisin yleisesti käytössä. Selaamassasi taidekirjassa sanalla lienee tarkoitettu teoksen kaksoiskappaletta (dubletti) tai muuta teoksen toisintoa, jonka taiteilija on halunnut jälkikäteen maalata.
Samantyyppinen sana on myös dubleeraus, joka tarkoittaa taidekonservatoinnin toimenpidettä, jossa maalaus kiinnitetään uudelle pohjakankaalle, alkuperäisen kankaan haurastuttua.
Nämä sanat on selitetty teoksessa Riitta Konttinen ja Liisa Laajajoki: Taiteen sanakirja, Otava 2000.
Sanaa dubbaus taas käytetään esim. elokuvien tai tv-ohjelmien ääniraidan jälkiäänityksestä. Tämän sanan lähteenä on käytetty Wikipediaa (www.wikipedia.fi).
Alan Ridingin ja Leslie Dunton-Downerin teoksessa Ooppera (2008, suom. Saana Ala-Antti ja Mirja Rytökari) on juonikuvaus yli 160 oopperasta.
Riding - Dunton-Downer: Ooppera Helmetissä
Myös teoksessa Sävelten maailma. 4 : Ooppera (Pekka Hako, Riitta-Liisa Paananen ja Jukka Isopuro, 1993) esitellään tunnettuja oopperoita taustatiedoin ja juonitiivistelmin.
Sävelten maailma. 4 : Ooppera Helmetissä
Villanelle-runomuodon nimelle ei näyttäisi löytyvän suomenkielistä vastinetta. Meillä siitä puhuttaessa turvaudutaan tavallisimmin ranskalaisperäiseen nimitykseen 'villanelle'; Tieteen termipankki kuitenkin käyttää italialaista muotoa 'villanella', kaiketikin siksi, että historiallisesti runomuodon juuret ovat italialaisessa paimen- tai piirilaulussa.
Kirjallisuudentutkimus:villanella – Tieteen termipankki
"Runon mitta voi myös olla villanelle, sonetti tai pantun - " (Marko Niemi, Tuli & Savu, 4/2003)
"Näihin verkosta ravistettua rojua sapluunoihin pakottaviin kaavioihin ('patterns') kuuluu tällä hetkellä sonetti, villanelle, parisäe ('couplet'), pantum, sestina, 'new sentence' (juoneton proosaruno) ja kollaasi -- " (Ville-Juhani...
