Helsingin kaupunginkirjaston asiakastietokoneilta pääsee moniin suomen- ja muunkielisiin artikkelitietokantoihin, joista löytyy tietoa Helsingin kaupunginkirjaston Internetsivuilta osoitteesta http://www.lib.hel.fi/ tietokantojen kohdalta.
Kattavin aikakauslehtivalikoima on Pasilan kirjastossa. Siellä lehdet ovat myös aina saatavilla, koska niitä ei lainata. Lehdet varastoidaan vuosikertoina, ja ne saa pyydettäessä heti varastosta.
Kirjastot tekevät hyviä vinkkilistoja eri ikäisille lapsille. Alla linkit Helmet- (1-2-luokkalaisille) ja Heili-kirjastojen (ykkösluokkalaisille) listoihin. Listojen kirjat ovat tämän vuoden tai muutaman viime vuoden uutuuksia, joten niiden pitäisi olla myynnissä, mutta kannattaa tarkistaa asia.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Lapset/Kirjavinkit/Kirjavinkkeja_12luokkala…
https://dtunlom52ggmx.cloudfront.net/sites/default/files/atoms/files/Ki…
Helmet-kirjastojen sivuilta löytyy esittely useimmista kirjoista. Sitä pääsee lukemaan kirjoittamalla Helmet-hakuun kirjan nimen ja klikkaamalla sen jälkeen näkyviin tulevaa kuvaa kirjasta. Alla kahden kirjan esittely: Sonja Maren Kientschin Ollaan ystäviä aina! ja Markus Ikolan...
Laila Kinnusen tulkinta jazzballadista Shadow of your smile on cd-levyllä Muistojen kyyneleet (Mediamusiikki, 2001).
Kinnusen levytyksessä melodia lähtee f-sävelestä, joka on keski-c:stä seuraava alaspäin (= pieni f). Sovitus on naisäänelle matala, mutta samasta sävellajista kappaleen on levyttänyt myös Ella Fitzgerald.
Alun soinnut menevät Cm7 - F7 - Bbm, joista Bb-molli (klassisen musiikin nimikäytännön mukaan b-molli) on perussävelaji. Siinä tosin ei pysytä kovin kauan, sillä soinnut muuntuvat koko ajan päätyäkseen lopussa Db-duuriin (des-duuri).
Tässä joitakin ehdotuksia. Tekijät ovat pääosin melko tuoreita, joskin joukossa on muutama perinteinen nimi.
Käännettyjä : Maeve Binchy, Candace Bushnell, Lucy Dillon, Helen Fielding, Anna Godbersen, Emily Giffin, Jane Green, Melissa Hill, Kajsa Ingemarsson, Kate Jacobs, Sophie Kinsella, Deborah Smith, Nicholas Sparks, Plum Sykes, Nancy Thayer ja Jennifer Weiner.
Kotimaisia : Kirsti Ellilä, Virpi Hämeen-Anttila, Anneli Kivelä, Tuija Lehtinen, Marja Orkoma, Ulla-Maija Paavilainen, Kira Poutanen, Pirjo Rissanen ja Jaana Taponen.
6. heinäkuuta 1960 oli keskiviikko.
Helsingin yliopiston almanakkatoimiston, http://almanakka.helsinki.fi/ sivuilta kohdasta almanakka-arkisto löytyvät vanhat allakat vuodesta 1899.
Radio-ja tv-ohjelmien esitystietoja voi hakea Kansallisen audiovisuaalisen instituutin Ritva-tietokannasta:https://rtva.kavi.fi/Etusivun Selaus-valikosta valitaan ohjelmaopas (EPG). Sieltä voi hakea ohjelmatietoja kanavan ja päivämäärän mukaan.
Kysy kirjastonhoitajalta on valtakunnallinen palvelu, joka ei ole mitenkään sidoksissa Helmetiin. Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun vastaajat työskentelevät kirjastoissa eri puolilla Suomea. Luonnollisestikin tiettyä kirjastoa koskeviin kysymyksiin vastaa sen oma henkilökunta, mutta yleisiin tietopalvelukysymyksiin vastaukset voivat tulla mistä kirjastosta tahansa. Näin jatkossakin.
En löytänyt kirjaa, jossa kerrotaan Venäjän perusterveydenhuollosta suomeksi, mutta Maailman terveysjärjestön verkkosivuilta löytyy tietoa Venäjän terveydenhuoltojärjestelmästä englanniksi ja venäjäksi: http://www.euro.who.int/countryinformation/CtryInfoRes?COUNTRY=RUS&Ctry… . Valitse sieltä kohta Country highlights on health.
Ainakin syksyllä 1939 lyhtypylväisiin maalatut valkoiset raidat liittyivät tosiaan väestönsuojeluun. Huoli lähestyvästä sodasta ja ilmahyökkäyksistä saivat viranomaiset antamaan ohjeita asuttujen alueiden pimentämiseen ja järjestämään pimennysharjoituksia. Lyhtypylväisiin maalattiin leveät valkoiset raidat, jotta ne erottuisivat pimeässäkin paremmin kadun tasolla liikkuville ja opastaisivat osaltaan jalankulkijoiden liikkumista.
Finnasta löytyy valokuva tällaisesta valkoraidoitetusta pylväästä. (Kuvaaja Hugo Sundström/ Museovirasto) https://www.finna.fi/Record/museovirasto.780e3896-bc44-4746-a050-60ed98…
Kansalliskirjaston digitoimista sanomalehdistä löytyy uutisointia ajankohdan pimennysharjoituksista ja ohjeita pimennyksen...
Olisiko etsimäsi kappale Kinks-käännös "Iltapäivää", alkuperäiseltä nimeltään Sunny Afternoon. Johnnyn esityksessä tosin lauletaan: "työhön, työhön, työhön ahkeraan... " ja seuraavassa säkeessä: "työtä, työtä, työtä vastustan..."
Iltapäivää-kappaleen voi kuunnella vaikkapa YouTubelta.
Lehtiä voi varata netin kautta HelMet-verkkokirjastossa edellyttäen tietenkin, että asiakkaalla on kirjastokorttiin tunnusluku. Lehtien varaaminen tapahtuu hiukan eri tavalla kuin kirjojen varaaminen. HelMet-verkkokirjaston ohjeista löytyvät ohjeet myös lehtien varaamiseen.
Voit valita varattavan lehden numeron vasta, kun olet antanut muut varaustiedot, esimerkiksi näin:
Etsi haluamasi lehden nimeketiedot ja napsauta joko painiketta "Varaa" tai painiketta "Lisää koriin". Syötä omat tietosi, valitse noutokirjasto ja napsauta painiketta "Jatka". Nyt näytölle ilmestyy luettelo valitsemasi lehden numeroista. Valitse haluamasi numero ja napsauta painiketta "Varaa valittu lehden numero". Toistaiseksi voit itse varata kerrallaan vain yhden...
Helmet-aineistohaulla (www.helmet.fi) löysin teoksen Tout Brel / Jacques Brel, 1982 (ISBN 2-264-01744-9 (nid.). Huomautustekstissä mainitaan seuraavaa: Jacques Brelin kaikkien laulujen sanat. Perusteellinen hakemisto sekä laulun nimen että alkusanojen mukaan. Lauluja on melkein 200, kaikki ranskankielisiä. Kirja löytyy Tikkurilan musiikkiosaston kokoelmista. Suomennoksia voit etsiä Helmetistä siten, että kirjoitat sanahaun kenttään Jacques Brel, valitset aineistoksi nuotti ja kieleksi suomi.
Siuntion linnasta tai Suitian linnasta ei ole erikseen tehty kirjaa. Sen sijaan Siuntion historiasta on ilmestynyt vuonna 2010 Anu Koskivirran teos "Siuntio : avainkunta kautta aikojen". Se löytyy myös ruotsinkielisenä (Anu Koskivirta: Sjundeå : en nyckelkommun genom tiderna). Kirja on saatavilla sekä Lohjan kirjakaupoista että ainakin Suomalaisen Kirjakaupan verkkokaupasta.
Siuntion historiasta on ilmestynyt vuonna 1986 myös Matti Favorinin kirjoittama "Siuntion historia". Sen saatavuus saattaa olla vaikeampaa. Sitä voisi kysyä Siuntion kirjastosta tai kunnasta.
Hei,
Kirjassa Saunan suunnittelu (Rakennustieto, 2008) kerrottaan, että hyviä kiuaskiviä ovat painavista mineraaleista koostuvat tummat syväkivet kuten peridotiitti, oliviinikivi, pyrokseniitti, hornblendiitti, perkniitti, diabaasi, kromimalmi, noriitti ja gabro. Basalttia koostumukseltaan vastaava syväkivi olisi tuo viimeksi mainittu gabro.
Basaltti ei käsittääkseni sovellu kiuaskiveksi huokoisuutensa ja huonomman lämmönvarauskykynsä takia.
Etsitty kirjailija on Jukka Itkonen. Lepakko-runo löytyy Itkosen uusimmasta runokokoelmasta Krokotiili hikoaa ja muita eläinrunoja (Kirjapaja, 2010):
Suussa piikkihampaat,
siipipari nahkaa.
Se lentää tutkan avulla,
eikä päätäpahkaa.
Outi Lauhakangas mainitsee tämän ilmeisesti bulgarialaista alkuperää olevan sanonnan kirjassaan Svengaa kuin hirvi : sanontojen kootut selitykset käsitellessään huijaamista tarkoittavaa "kusetusta". Hänen mukaansa "lisää saippuaa isännän silmiin" on sukua "silmään/linssiin virtsaamiselle" - kummassakin on tavoitteena toisen näkö- eli arviokyvyn hämärtäminen omien tarkoitusperien edistämiseksi.
Kyseessä on Yrjö Jylhän runo Haavoitettu, joka on julkaistu Ruoskanjäljet-nimisessä kokoelmassa vuonna 1926. Runo löytyy myös esimerkiksi kokoomateoksesta Suomen runotar 1. Saatavuuden näet tästä linkistä: https://vaski.finna.fi/Record/vaski.132887
Jos runon alkusäe on muistissa, runoa voi kokeilla hakea Vaski-tietokannasta sen perusteella. Monien runoteosten kuvailutietoihin lisätään runojen ensimmäinen säe etsintää helpottamaan.
Tampereen kaupunginkirjastosta löytyy Tampereen Kaakelitehtaan hintaluettelo vuodelta 1905, 1906 (täydennysosa vuoden 1905 luetteloon) sekä luettelo vuodelta 1909. Teokset kuuluvat kotiseutukokoelmaan, joten niitä ei lainata kotilainaan. Vuoden 1909 luettelo löytyy digitoituna internetistä Tampereen kaupunginkirjaston sivuilta osoitteesta http://www.tampere.fi/kirjasto/digiaineisto/kaakelitehdas/. Kansalliskirjaston digitoiduista aineistoista löytyy hintaluettelo vuodelta 1910, osoitteesta http://digi.kansalliskirjasto.fi/pienpainate/binding/345938#?page=1
