Ilman kuvaa on hankala vastata varmasti, mutta kyseessä voisi olla (jos kyseessä tuhatjalkainen) esim. metsäjuoksiainen. Ne ilmeisimmin syövät kastematoja. Kirjassa Elämää maan kätköissä (toim. Veikko Huhta ja Eeva-Liisa Hallanaro 2019) on kuvattu näitä lajeja ja sivulla 148 on kuvattu tätä lajia. Juoksujalkaiset ovat hyviä juoksemaan, sillä ne ovat petoja. Niiden ensimmäinen jalkapari on muuntunut myrkkyleuoiksi, joita eläin käyttää saalistaessaan.
Kirjaa voi tiedustella lähimmästä kirjastosta.
Laulu on Arja Saijonmaan vuonna 1969 levyttämä "Kuumana kesänä kuudestoista tammikuuta" (tai "Kuumana kesänä 16. tammikuuta"). Sen on säveltänyt Esko Linnavalli ja sanoittanut Jukka Virtanen. Laulu alkaa: "Toissa vuonna kuudestoista tammikuuta lumi suli kesken hiihtoretken". Laulun sanoitus sisältyy Jukka Virtasen kirjaan "Omat ja käännetyt" (Paasilinna, 2011, s. 39). Kirjan mukaan laulu on elokuvasta "Pohjan tähteet" (tai "Pohjantähteet"), mutta sitä ei mainita Elonetin kuvailutiedoissa (https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_117783?imgid=1).Laulu on julkaistu singlenä, jonka A-puolella on Saijonmaan esittämä laulu "Mies" (Scandia KS817, 1969). Fennon (https://fenno.musiikkiarkisto.fi) mukaan laulu on julkaistu myös c-...
Hei!
Kiitos hyvästä kysymyksestäsi. Käännyimme asiassa alan tutkimuslaitoksen Åbo Akademin asiantuntijan puoleen ja kysyimme
häneltä. Hän vastasi, että suola ei tule loppumaan merestä, koska suolaa huuhtoutuu kallio- ja maaperästä mereen veden mukana,
eikä sitä poistu merestä niin paljon, että se loppuisi tai edes vähenisi.
Puisto näyttäisi olevan Taloustirehtöörinpuisto, joka on nimetty taloustirehtööri Jalmari Hopeavuoren (k. 1975) mukaan. Myös viereinen Hopeavuorenkatu on nimetty hänen mukaansa. Jalmari Hopeavuori asui pitkään Pasilassa ja toimi paikkakunnan hyväksi. Tämä tieto löytyy Helsingin karttapalvelusta https://kartta.hel.fi/ ja valitsemalla Aineistot - Nimistö - Kadut, polut ja aukiot sekä Puistot.
Taloustirehtööri Jalmari Hopeavuori oli tunnettu kauppias Helsingissä ja toimi myös monissa luottamustehtävissä kunnanvaltuustossa, seurakunnassa ja liike-elämässä. Tarkemmin Jalmari Hopeavuoren toimista voi lukea Porvarillisen työn arkistosta https://arkisto.kokoomus.net/kokoomusbiografia/.
Hopeavuoren kaupasta...
Hei!
Tilastokeskus on avannut uuden portaalin osoitteessa http://www.virallinentilasto.fi Tiedot ovat maksutta kaikkien käytettävissä. Siellä on tilastoitu kotitalouksien kulutusta lajeittain, alueittain ja muidenkin kriteerien mukaan. Vuonna 2006 suomalaiset kätyttivät elintarvikkeisiin ja alkoholittomiin juomiin 3817 euroa vuodessa (=noin 320 euroa kuukaudessa). Puhdistusaineet löytyvät kohdasta kodin kulutustavarat, joihin on tuona aikana mennyt 208 euroa vuodessa (ks. sivu http://tilastokeskus.fi/til/ktutk/2006/ktutk_2006_2007-12-19_tau_003.xls ) Yhteensä ruokakauppaan olisi mennyt keskimäärin 330 euroa. Vuoden 2007 inflaatio oli noin 2 prosenttia ja tämän vuoden alussa tuotteet ovat kallistuneet vielä enemmän,joten arvelisin...
Valokuvaaja Greg Gormanin teoksia ei ole Suomen kirjastojen kokoelmissa. Taideteollisen korkeakoulun kirjastossa Helsingissä on teos nimeltä Visual aid (toimittanut James Danziger, 1986), jonka kuvista osa on Greg Gormanin valokuvia.
Ruotsin kansalliskirjaston kokoelmissa on Gormanin teos nimeltä
Visual merchandising and store design workbook : merchandising, fixturing and lighting: create visual excitement for retail stores.
Kysymiäsi kirjoja on pääasiassa Keski-Euroopan ja Yhdysvaltain kirjastoissa. Kirjoja voi kaukolainata oman kunnan kirjaston kautta, mutta Turun kaupunginkirjaston tilaava kaukopalvelu on pääkirjaston muuton takia suljettu maaliskuuhun 2007 asti. Ota yhteyttä kirjastoon täältä:
http://www.turku.fi/Public/default.aspx?...
Terveen koiran vedentarve vuorokaudessa on noin 0,5dl / painokilo, kuumana päivänä vedentarve voi lisääntyä. Jos koira juo yli 1dl vettä painokiloa kohden päivässä on syytä olla yhteydessä eläinlääkäriin mahdollisen sairauden poissulkemiseksi.
https://evidensia.fi/hoitovinkit/nain-paljon-koirasi-tulisi-juoda/
Koirien virtsaaminen ei ole ainoastaan täyttyneen rakon tyhjentämistä vaan virtsaaminen on koirille myös viestintää. Hajuviestit kertovat koirille muiden alueen koirien liikkeistä ja olotilasta, onko esim. narttukoiralla juoksuaika lähestymässä.
https://www.hankikoira.fi/koiratietoa/koiran-kayttaytyminen/miten-koira…
Noin 40 vuoden koiranpitokokemuksella sanoisin kysyjän olevan oikeilla jäljillä arvelussaan. Omista koiristani osa...
Kyseessä lienee Marjatta Pokelan laulu Piparkakkutalossa, jossa on sanat: "
Minä tahdon jätskiä mielinmäärin popsia, tuuttia ja topsia, suklaamopsia..."
Sanat ja melodia löytyvät peruskoulun laulukirjasta Musica 3-4, v. 1989.
Jorma Marttalan kirjassa Armin kultaiset vuodet ( Edita1999) on kerrottu Armi Kuuselan auton kolarista ja kirjasta löytyy myös pieni lehtikuva aiheesta. Kolari oli sattunut 8.2.1953 iltapäivällä Armi Kuuselan ajaessa Helsingistä Porvooseen. Onnettomuus sattui Vantaan sillan risteyksessä jäisessä kurvissa ja toisena osapuolena oli Helsinki- Tikkurila –vuoron linja-auto. Talbotin etuosa lytistyi kasaan ja ohjauskelvoton auto oli hinattava paikalta. Linja-autoon tuli vain pieni kuhmu.
Helsingin kaupunginkirjaston pääkirjastossa Pasilassa löytyy tuon ajan lehdet mikrofilmattuina.
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/pasila/
Todellakin on niin, että tuota teosta ei pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista löydy. Kansalliskirjaston kappale on lukusalikappale, joten sitä voi lukea vain kirjaston tiloissa.
Pääkaupunkiseudun aineistotietokannasta plussasta www.libplussa.fi
löytyy muistelma- ja elämäkertateoksia aiheesta.
Esimerkiksi nämä löytyivät asiasanoilla "kääntymys" ja "uskonnolliset kokemukset"
Uusimies Hannu; Pienestä kiinni (Uusi tie, Helsinki, 2002)
Lappalainen, Tarja; Usko tai älä--kertomuksia ihmisistä ja Jumalan ihmeistä (Itätuuli-kustannus, Salo, 2001)
Koivisto, Markku; Elän herätyksessä (Kuva ja sana, Helsinki, 1997)
Askelia ajassa--22 hengellistä elämäkertaa (Kirjapaja, Helsinki, 1996)
Pouta, Hellevi; Minä uskon (Gummerus, Jyväskylä, 1995)
Lewis, C. S.; Ilon yllättämä--elämäni varhaiset vaiheet (Kirjaneliö, Hki, 1986)
Koskela, Eero; Vettä ja leipää; (Eero Koskela, [Kokkola], 2001)
Kankaansyrjä, Matti...
Kirjan päättävä isän repliikki "Hohoho! Aja baja, så du luras, Alfons Åberg!", joka on lausahduksen ainoa esiintymä kirjan tekstissä, kuuluu Kaija Pakkasen suomenkielisessä käännöksessä seuraavasti: "Voi sinua, senkin veijari, kun narrasit minut leikkimään."
Sukunimet Kakko ja Kakkonen ovat karjalaisia nimiä. Viipurin pitäjässä on mm. ollut Kakkolan kylä, jossa on asunut Kakkosia jo 1500-luvulla. Nimen syntyä ei ole täysin selvitetty, mutta Kakko -nimi on mm. liitetty linnun nimityksistä kehittyneisiin henkilönnimiin, joita oli paljon Karjalaisissa. Tämä Kakko siis olisi kehittynyt seuraavasti kakko
Hei Heidi,
tässä sinulle muutama vaihtoehto, jossa lukija voi ratkaista kirjassa olevaa arvoitusta. Valitettavasti täällä Oulunsalon kirjastossa ei näistä ole yhtään paikalla, joten en voi tarkistaa, mikä niistä olisi kyseessä.
Kummitusmatkat : seikkaile ja ratkaise (Tammi 1991)
Miller, Marvin: Minä rikosetsivä (Karisto 1994); Hoksaatko? : syyllinen vai syytön? (Karisto 1992)
Yksi mahdollinen voisi olla Mustat yöt sarja, ilmestynyt 1991-1992. Sokal:Hiljaisuus, murha! Chaland, Yves: Katkaistu käsi Goffin, Alain: Luciferin merkki Dodo: Varjojen soturit. Näitä kaikki kyseessä olevia kirjoja on muutamassa Outi-kirjastossa jäljellä, voit tehdä varauksen joko verkkokirjastossa tai paikan päällä kirjastossa.
Näiden tietojen perusteella on vaikea tunnistaa kysyttyä yritystä.
Vastaajan ulottuvilla on joitakin 1920- ja 1930-luvun yrityshakemistoja, joista ainakin seuraavia mahdollisuuksia.
FINNISH DIRECTORY OF MANUFACTURES, MERCHANTS AND SHIPPERS 1932 / julk. Suomen vientiyhdistys, 1931
trikootavaroita: Ester Honkanen, Juho Linnamo (Karjalankatu 23), G. That
tehdasmaisesti valmistettuja pukuja: Karjalan puku (Brahenkatu 24), Puku-Keskus (Kannaksenkatu 29), J. A. Rissanen/Merchant (liike Pohjolankatu 3)
paitoja, kauluksia, alusvaatteita: A. Himanen (Brahenkatu 17),
korsetteja: Hilma Rouvinen
turkikset ja päähineet: Kotimaan lakkitehdas (Tienhaara, myymälä Pohjolankatu 1), Juho Linnamo (Karjalankatu 23), Suomen lakkitehdas (Koivistonkatu 1)...
Valitettavasti näyttäisi siltä, että kysymäänne teosta on saatavilla vain Yhdysvalloista. Teillä on mahdollisuus tehdä kaukolainapyyntö kirjasta joko paikan päällä jossain Helsingin kirjastossa tai nettiosoitteessa http://web.lib.hel.fi:7001/suomi/kirjastoala/kaukopalvelu/kaukop.htm
Kaukolaina Pohjoismaiden ulkopuolelta maksaa 130 mk + 5 mk varauskuluja.
Akateemisen kirjakaupan kautta voi tilata ja ostaa kirjan itselleen, hinta on kuulemma kuluineen n. 250 mk, ja toimitusaika 4-6 viikkoa. Lisätietoja esim. Aleksanterinkadun toimipisteestä numerosta 09-1214322.
Suomessa Tatu ja Patu -kirjat ovat innostaneet monia lapsia lukemaan. Ne ovat helppolukuisia, niissä on kuvia ja selkeää tekstiä, https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/tatu%20ja%20patu. Tittamari Marttinen on kirjoittanut kirjasarjoja, joista monet soveltuvat lukemista aloittaville, https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/marttinen%20tittamari.
Jos lukeminen suomen kielellä on vaikeaa, voisi myös ehkä yrittää aloittaa sarjakuvilla?
Makupalat.fi:stä löysin Tähtijengi-alkeiskirjan, jonka voi ladata verkosta, https://dialogikasvatus.fi/material/1-2-kirja/. Dialogikasvatuksen sivulla on muutakin materiaalia, johon kannattaa tutustua, https://dialogikasvatus.fi/materiaalit/.
Toinen verkosta löytyvä lapselle sopiva...
Kyseessä on varmaankin Hilkka Almin kirjoittama kolmiosainen Etäällä vihreät niityt -trilogia, jonka osat ovat Etäällä vihreät niityt (Blod och tårar, 1982), Taistelu niityistä (Kampen om ängarna, 1983) ja Raunioiden valtakunnat (Rösenas riken, 1984). Voit lukea lisää teoksista alla olevista linkeistä Kirjasampoon.
.https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_4610
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_5935
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_10468
https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/savo%20siirtolaiset%20alm%20h…
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175943969474
Teokset löytyvät suomenkielisinä useista Suomen kirjastoista, myös oman...
Roaming-käsitteellä viitataan matkapuhelimen käyttöön kotimaan ulkopuolella satunnaisilla matkoilla. Kun olet matkoilla, matkapuhelimesi yhdistyy automaattisesti toisen operaattorin verkkoon jolla on roaming-sopimus oman operaattorisi kanssa. Kyse on roamingista, kun soitat tai vastaat puheluihin, lähetät tekstiviestejä tai käytät puhelimesi mobiilidataa eli nettiyhteyttä. Roaming on ikään kuin "automaattisesti päällä", kun teet puhelimellasi edellä mainittuja asioita. Jos matkustat toiseen EU-maahan, matkapuhelimen käytöstä ei tarvitse maksaa ylimääräisiä verkkovierailu- eli roamingmaksuja. Puheluista (matka- ja lankapuhelimiin), tekstiviesteistä ja datapalveluista (internet-selailu, musiikin ja videoiden suoratoisto) peritään...
