Australian kansalliskirjaston ja Australian kansallisen audiovisuaalisen arkiston (National Film and Sound Archive, NFSA) sivuilta selvisi, ettei Australiassa kerätä musiikkilevyjä vapaakappalekokoelmiin, jota kautta muotoutuisi kattava tietokanta äänitteisiin. NFSA:n tietokantaan on luetteloitu paljon levyjä, mutta he huomauttavat, että kokoelman aukot johtuvat mm. tuosta vapaakappaleasiasta. NFSA luetteloi paljon muutakin kuin vain musiikkiäänitteitä. Aivan kysymäsi kaltaista tietokantaa ei siis näytä olevan.NFSA:n tietokanta vaatii jonkun hakusanan selaukseen (esim. cd): collection.nfsa.gov.au/Hakulaatikon alta voit napsauttaa "advanced" ja sitä kautta rajata haun "sound recording, published" ja/tai "sound recording, unpublished"....
Teoksen uutta painosta ei ole vielä ollenkaan saatavilla pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoissa (Plussa-järjestelmä), vaikka perustiedot näkyvät. Valitettavasti ilmoitus "ei lainattavia kappaleita" on harhaanjohtava. Se ei tarkoita että ei-lainattavia kappaleita kuitenkin olisi, vaan että sitä ei ole ehditty saada lainkaan. Helsingin kaupunginkirjastolle on kuitenkin tilattu teosta jo 10 kpl sisäisen hankinta-tietokantamme mukaan, ja ne saapuvat aikanaan.
Korkeakoulukirjastojen Linda-tietokannan mukaan tilanne on sama. Vuoden 1997 painosta on saatavilla, mutta uudesta painoksesta näkyvät vasta perustiedot. Sinun on siis joko tyydyttävä vanhaan painokseen (vaikka sekään ei ole helposti saatavissa), odoteltava, että uusi saadaan käyttöön...
Kelan sivuilla kirpputorimyyntiä koskevaan kysymykseen on vastattu näin:
Toimeentulotuessa huomioidaan kaikki saatu tulo nettomääräisenä — riippumatta siitä, onko tulo verollista vai verotonta. Kaikki tulot täytyy siis lähtökohtaisesti ilmoittaa toimeentulotuen hakemuksella.
Jos tulo on vain vähäinen, sillä ei ole vaikutusta toimeentulotukeesi.
Vähäiseksi tuloksi katsotaan yksin asuvalta enintään 50 e/kk ja perheeltä enintään 100 e/kk. Tätä pienemmät myyntitulot eivät vaikuta toimeentulotukeen. Jos saatujen avustusten yhteismäärä ylittää 50 tai 100 euroa, tulona huomioidaan vain ylimenevä osa.
Eli jos asut yksin ja saat kirpputorilta tuloa yli 50 euroa kuukauden aikana, yli menevä osa vähentää toimeentulotuen määrää....
Tarkoittiko kysymyksesi sitä, että haluaisit lukea uusia kirjoja netistä ennenkuin ne hankitaan kirjastoon? Yleensä kirjoja ei julkaista netissä ennenkuin tekijänoikeuden suoja-aika on kulunut umpeen tai asia on muuten sovittu tekijän kanssa. Tekijänoikeusasioihin voit tutustua esim. Kopioston sivuilla:
http://www.kopiosto.fi/cgi-bin/iisi3.plcid=kopiosto&mid=231&sid=20081.
Muuten e-kirjoja koskevaan kysymykseen on jo vastattu ja niitä löytyy esim. osoitteista:
http://www.kirjastot.fi/FI/linklibrary/keyword.asp?asiasana=e%2Dkirjat
http://www.makupalat.fi/kirjat5.htm (kohta Kirjoja verkossa)
http://www.makupalat.fi/kirjat1.htm (kohta Kertomakirjallisuutta verkossa, Runot, sähköiset säkeet, Kansanrunous)
Taidemaalari Raili Iltanen ei löydy Kuvaston taiteilijaluettelosta. Hän näyttää myyvän teoksiaan itsenäisenä yrittäjänä kotipaikkakunnaltaan Ähtäristä käsin.
https://www.kauppalehti.fi/yritykset/yritys/raili+iltanen/14011093
Kysymyksen säkeet ovat peräisin Tuomas Anhavan tuotannosta, alunperin kokoelmassa Runoja 1955 (Otava, 1955) julkaistun Sateen aikaan -sikermän kolmannesta runosta.
Etsiskelin etymologisista sanakirjoista tätä sanaa ja löysinkin sanan samassa muodossa muistakin kielistä. Se ei siis ole suomennos, vaan sana guttaperkka esiintyy esimerkiksi englannin, ranskan ja saksan kielissä kirjoitusasussa guttapercha tai gutta-percha ja italian kielessä guttaperca. Sen alkuperästä löysin seuraavanlaisen selityksen melko vanhasta etymologisesta sanakirjasta: se koostuu malesian sanasta gatah tai ghetah, joka merkitsee kasvin erittämää nestettä sekä Pertjah, joka on Sumatran saaren ja sen puun malesialainen nimi, joka tuottaa nestettä, josta guttaperkka on peräisin, http://www.etimo.it/?term=guttaperca. Saman selityksen antaa Wahrig Deutsches Wörterbuch ja ranskalainen CNRTL, https://www.cnrtl.fr/etymologie/gutta-...
Evankelis-luterilaisen kirkon verkkovirsikirjan sanahaku löytää perhosia kahdesta virrestä: "perho" virressä 521 (Oi ihminen, mieleesi paina) ja "siipi perhosen" virressä 904 (Kohotkoon ilohuuto).
"Kas niillekin Luojamme verhon / niin kauniin ja säihkyvän loi. / Ne nyt ovat riemuna perhon, / vaan huominen surman jo toi." (521)
"Jo värit villiin tanssiin vie siipi perhosen, / heleä juhlavaate on puku niittyjen." (904)
Virsi 521 - Oi ihminen, mieleesi paina - Virsikirja.fi
Virsi 904 - Kohotkoon ilohuuto - Virsikirja.fi
Kyllä, tässä lainaus linkin takaa avautuvista pyöräilijän liikennesäännöistä:
Pyörätiellä kulkevia polkupyöriä koskevat samat nopeusrajoitukset kuin ajoradallakin kulkevia ajoneuvoja.
https://pyoraliitto.fi/pyorailysta/pyorailijan-liikennesaannot
Koko kehoa ei ole mahdollista vaihtaa eikä siis uusia osia ostaa, mutta monien ruumiinosien, esim. hampaiden, elinten tai raajojen, korvaaminen uusilla on mahdollista jo nyt.
Kehitys etenee tässä asiassa nopeasti. Maaliskuussa 2106 Yle uutisoi näin: "Lähes koko ihmisen voi jo korjata varaosilla – pään siirtokin ehkä onnistuisi, mutta millaisin tuloksin?" Alla linkki uutiseen:
https://yle.fi/uutiset/3-8711649
Ihmisen varaosia valmistetaan mm. 3D-tulosteina. Aiheesta on tehnyt väitöskirjan Aalto-yliopiston tutkija Mika Salmi. Alla linkki Tek-verkkolehden uutiseen aiheesta:
https://lehti.tek.fi/tekniikka/ihmisen-varaosia-3d-tulosteena
Gioacchino Rossini on säveltänyt teoksen ”6 Sonate a quattro” eli kuusi sonaattia (G, A, C, Bb, Eb, D) kahdelle viululle, sellolle ja kontrabassolle vuonna 1804 ollessaan vain 12-vuotias. Epätavallisen kokoonpanon sanotaan johtuvan alttoviulistin puutteesta ystäväpiirissä. Säveltäjä on myöhemmin sovittanut osan sonaateista jousikvartetille. Sävellyksiä on kuvailtu mm. nuorekkaiksi ja humoristisiksi ja ne ovat suosittua konserttiohjelmistoa. Lisätietoja saat hakuteoksista ja esimerkiksi cd-levyjen tekstiliitteistä.
Pääkaupunkiseudun kirjastoista löytyy ainakin kaksi teoksen kokonaislevytystä. Voit hakea niitä Helmet –tietokannasta http://www.helmet.fi teoksen nimellä.
"Hitlerin nimi on Schicklgruber!" julisti otsikko Wiener Sonn- und Montagsblatt -lehden erikoisnumeron etusivulla 8. huhtikuuta 1932 ja pani alulle kysymyksessä mainitun väitteen siitä, ettei Adolf Hitlerin sukunimi todellisuudessa olisi ollutkaan Hitler. Adolf kuitenkin oli syntyjään Hitler: tämä nimi on hänen syntymä- ja kastetodistuksessaan. Hänen isänsä Alois muutti virallisesti nimensä Schicklgruberista Hitleriksi vuonna 1876: "6.10.1876 [Mistelbachin] piirikomissio sai maaherranviraston vahvistuksen, että keisarillis-kuninkaallisen tullilaitoksen virkailija Alois Schicklgruber sai vastedes kantaa nimeä Alois Hitler." Schicklgruber oli alun perin aviottomana lapsena syntyneen Aloisin äidin Maria Annan sukunimi. Nuori Adolf ylisti...
Jonnan Tykkään susta äänite vuodelta 1985 löytyy muutamasta kirjastosta lp-levynä tai c-kasettina. Kirjastot, joiden kokoelmiin äänite kuuluu löydät Frank-monihausta.
http://monihaku.kirjastot.fi/frank/frankcgi.py?view=Maakuntakirjastot&a…
Mahdollisen kaukolainapyynnön voit jättää oman kirjastosi kautta.
Suomen tekijänoikeuslain mukaan laulunsanat määritellään teoksiksi, joiden suoja kestää 70 vuoden verran tekijän kuolemasta alkaen. Tämä on yksi syy miksei internetistä laulujen sanoituksia aina löydy.
Turun kaupunginkirjaston näyttelyiden valintaperiaatteena on mm. että näyttelyn tulee linkittyä jollakin tavalla kirjaston tiedonaloihin. Samoin tarjotun aineiston tulee olla laadukas ja esteettinen kokonaisuus.
Mikäli näytteilleasettaja lähettää näytteen sähköpostin liitetiedostona, mukaan kannattaa liittää vain pari kuvaa postin tukkeutumisen estämiseksi.
Näyttelysuunnitelmista kannattaa ottaa yhteyttä:
http://www.turku.fi/Public/default.aspx?nodeid=17718&culture=fi-FI&cont…
Gunnar Högnäs, informaatikko, pääkirjaston tapahtumat ja näyttelyt
Anu Vuorela, kirjastonhoitaja, lähikirjastojen tapahtumat ja näyttelyt
Kuvaukseen sopiva runo on Brita Polttilan "Kyllä sitä saa olla kiitollinen". Runo alkaa: "Hyvää huomenta maailma". Runo sisältyy Brita Polttilan runokokoelmaan "Surua seuraa ilo : runoja, suomennoksia" (Tammi, 1970) ja kirjaan Polttila, Brita: "Verkkaista liikettä : runoja ja runosuomennoksia 1963-2000" (Tammi, 2000) ja myös Aino Räty-Hämäläisen toimittamaan kirjaan "Tuuli paiskii rakkauden ovea" (WSOY, 1997).Runon on säveltänyt Tapio Lipponen. Sen laulaa Arja Saijonmaa Yleisradion viihdeosaston tuottamalla kantanauhalla (1971). Myös Anki on säveltänyt tämän runon ja levyttänyt sen nimellä "Hyvää huomenta maailma" (1976).Lähde:Yleisradion Fono-tietokanta:http://www.fono.fi
Kalevalasta on tehty hyvin monenlaisia painoksia. Edellisen kerran Kalevalaa on käsitelty Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa pari vuotta sitten ja vastauksessa käydään läpi Kalevalan historiaa.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran sivustolta löytyy tutkittua tietoa Kalevalasta sekä mm. vuoden 1849 Kalevalan teksti kokonaisuudessaan ja tarkistettuna.
Tampereen kaupungin tilapalvelujen mukaan rakennus on Tampereen kaupungin omistama ja asumiskäytössä, tällä hetkellä siinä asuu yksityishenkilö vuokralla. Rakennus on ollut olemassa jo ennen nykyistä graniittista näkötornia, joka valmistui vuonna 1929.
Pyynikin näkötornin vaiheista voi lukea Anne Volasen artikkeleista Tammerkoski-lehdestä. "Harjuteitä ja maisemia" -artikkelin mukaan ensimmäisen näkötornin rakentamisen valmistelu alkoi marraskuussa 1887. Tornin kupeeseen suunniteltiin torninhoitajan asuntoa ja keittiörakennusta ja suunnitelma myös toteutui, sillä myöhemmin todetaan, että "torni ja sen vieressä oleva vahtimestarin tupa keittiöineen oli tullut maksamaan 4500 markkaa". Onko kysymyksessä juuri tuo punainen puurakennus,...
Tämä on usein kysytty kysymys, eikä siihen ei ole selkeää oikeaa vastausta. Asiaa on pohdittu useilla keskustelupalstoilla, mutta kirjailija Rowling itse ei ole kommentoinut asiaa missään mediassa. Asia jää siis arvelujen varaan.
Hagrid tosiaan sanoi tulleensa saarelle lentämällä, pois Hagrid ja Harry lähtivät veneellä. Mahdollisuuksia Dursleyn perheen saarelta pois pääsemiseen on useita, tässä muutama vaihtoehto: Saarella on saattanut olla useampi vene (epätodennäköistä). Hagrid saattoi taikoa käyttämänsä veneen ajelehtimaan takaisin saarelle (myös epätodennäköistä, koska Hagrid tuskin ajatteli asiaa näin pitkälle). Merivartiosta tai jokin muu taho pelasti Dursleyt.
Kysyin asiaa Stadin slangi ry:sta ja sain vastauksen:
"Rakastaako Jeesus meitä? Rakastaapi tietenkin.
Olemmeko enkeleitä? Olemmepa tietenkin."
Tämmöistä hokemaa ovat käyttäneet ainakin Hampparilaaksossa majailleet
pultsarit. Pulloa piti ravistaa tämän hokeman tahdissa puolelta
toiselle.
Juttu löytyy Stadin mestat 1:stä, kohdasta Hampparilaakso.
