Erinomainen lähde kysymyksiisi on Johannes Koskenniemen uusi artikkeli "Armahdus Suomessa ja muualla". Artikkelissa on mm. tilastotietoa armahduksista sekä vertailua muihin maihin kuten Ranskaan:
https://eduskunnankirjasto.finna.fi/Record/ekk.994270233006250
Jos asut Helsingissä, voit tulla lukemaan artikkelia vaikkapa Eduskunnan kirjastoon. Mikäli et muuten saa artikkelia käsiisi, voit tehdä omasta lähikirjastosta maksullisen kaukolainapyynnön.
Armahdusoikeuden historiaan liittyy Toomas Kotkaksen väitöskirja:
https://eduskunnankirjasto.finna.fi/Record/ekk.993503864006250
sekä Virpi Anttosen väitöskirja:
https://eduskunnankirjasto.finna.fi/Record/ekk.994101324006250
https://erepo.uef.fi/handle/...
Alla olevista löytyy lauluja ja leikkejä vauvoille. Vanhimmissa musiikki on vain kaseteilla, ja Ystäväni, tuttavani -kirjaan ei kuulu äänitettä.
- Meidän muksun laulut ja leikit / [koonneet ja toimittaneet] Ritva Ollaranta, Maija Simojoki (1994, kirja + kasetti)
- Vauvojen laulut / toimittajat Marja Hongisto-Åberg, Elina Viitaila-Pulkkinen (1990, kirja + kasetti)
- Vauvojen laulun aika / [koonneet ja toimittaneet] Eve Alho, Hilkka Hautsalo, Soili Perkiö (1994, kirja + cd)
- Ystäväni, tuttavani: laululeikkejä lapsille / toimittanut Niina Bell (2006)
- Kas metsämökin ikkuna: laululeikkejä lapsille / toimittanut Niina Bell (2010, kirja + cd)
Loruja ja loruleikkejä vauvoille löytyy ainakin näistä kirjoista:
- Silkkipaperitaivas:...
Sarjan muita osia ei ole ilmestynyt ainakaan toistaiseksi suomeksi, koska niistä ei löydy mainintaa mistään tietokannoista.
Laitoin kustantajalle kysymyksen, onko heillä suunnitelmia julkaista sarjan seuraavia osia suomeksi. Jos sieltä vastataan, ilmoittelen sinullekin.
Anni on Annan rinnakkaisnimi ja puhuttelumuoto. Nimi on ollut suomen almanakassa vuodesta 1950. Myös ortodoksisessa kalenterissa viitataan Annin kohdalla Annaan. Anna taas on kreikkalainen muoto heprean sanasta hannah, armo.
Annika on saksalaisperäinen Annan hellittelymuoto.
Elisabeth on muunnos heprealaisesta nimestä Eliseba, joka tarkoittaa Jumala on valani tai Jumala antaa avun. Siitä on käytössä monia eri kirjoitusmuotoja. Nimen on tuonut tietoon Johannes Kastajan äiti Elisabet. Elisabet ja Maria ovat kristikunnan laajimmalle levinneitä naisen nimiä.
Maria on heprealais-aramealainen nimi, jonka merkitys on epäselvä. Tutkijat ovat esittäneet arvailuja nimen merkityksestä, mm. toivottu lapsi, näkijätär ja herratar.
Lisää tietoa saat esim...
Tekijänoikeuslain 12 § sallii laillisesti hankitun äänitteen kopioimisen yksityiskäyttöön. Päiväkodissa äänitteen kuuntelu tai esittäminen on julkista toimintaa, joten mitään pysyvää kopiota ei saisi näin ollen päiväkodin käyttöön valmistaa. Lain 11 a § kuitenkin sallii kappaleen valmistamisen tilapäisesti ja satunnaisesti, teknisistä syistä. Ensisijaisesti kuitenkin päiväkodissa olisi käytettävä julkiseen jakeluun tuotettua teoskappaletta, olipa se sitten lainattu kirjastosta tai ostettu.
Lisäksi on hyvä muistaa, että musiikin esittämiseen päiväkodilla on oltava musiikkilupa, jonka saa Teoston ja Gramexin yhteisestä Musiikkiluvat.fi-palvelusta. Kunnallisissa päiväkodeissa yleensä asia on yleensä kunnossa, jos kunta on huolehtinut...
Suomen kansallisvärit ovat herättäneet tulkintaa ja keskustelua, jota löytyy Coloriaston blogikirjoituksesta, https://coloriasto.blogspot.com/2020/04/miksi-sinisesta-ja-valkoisesta-… sekä esim. artikkelista Floranpäivä 1848 - päivä, jolloin Suomi syntyi, http://vintti.yle.fi/yle.fi/maammelaulu/historia.htm. Suomalaisuuden symboleja on koottu Suomalaisuuden liiton Suomi-tietoa -sivulle, http://suomalaisuudenliitto.fi/suomi-tietoa-2/.
Suomalaisuuden liitolta voi kysyä näkemystä asiasta, http://suomalaisuudenliitto.fi/yhteystiedot/.
Maailman lippuja voi tutkia esim. World Factbookista, https://www.cia.gov/the-world-factbook/references/flags-of-the-world/ ja vaakunoita on Heraldry-Wikissä, https://www.heraldry-wiki.com/...
Jonkin verran kirjasta, sen aiheesta, juonesta ym. löytyy selostusta englanniksi seuraavilta sivuilta:
http://www.geocities.com/epicfantasyuk/kotm.html
http://www.sffworld.com/book/810.html
http://www.geocities.com/xerxes_starfire/mallorean2.html
http://www.fantafiction.com/authors/book.asp?id=858.
Lisää aiheesta löytyy esim. Makupalojen sivulta:
http://www.makupalat.fi/kirjat1b.htm#tieteis .
Kirjasta Ulkomaisia fantasiakirjailijoita löytyy tietoa kirjailijasta ja jonkin verran myös Mallorean tarusta.
Wikipedian (http://fi.wikipedia.org/wiki/Derek_Landy) mukaan Derek Landy Keplo Leutokalma -sarjaa on tällä hetkellä tehty englanniksi seitsemän osaa, joista suomeksi on käännetty viisi eli Keplo Leutokalma, Leikkiä tulella, Kasvottomat, Pimeitä aikoja sekä viimeisin 10.3.2013 ilmestynyt Jäänteiset.
Myös Risingshadow-sivustolla (http://www.risingshadow.fi/keskustelut/index.php?topic=6136.0) kysellään sarjan seuraavan kirjan ilmestymisestä. Erään viestin mukaan Tammelta ei osattu vielä kertoa kuudennen osan ilmestymisestä suomeksi mitään.
Kansakoulunopettaja Johan Bernhardt Airaksinen ja hänen vaimonsa Amanda Airaksinen opettivat kiertokoulunopettajia Vehmasmäen kansakoululla.
Kiertokouluopettajien koulutusta he näyttävät antaneet ainakin lukuvuosina 1905—06 ja 1906—07.
Lähteitä 3
1.
SUOMENMAAN VIRALLINEN TILASTO. x
ALAMAINEN KERTOMUS SUOMEN KANSAKOULUTOIMEN KEHITYKSESTÄ LUKUVUOSINA 1905— 1910.
KOULUTOIMEN YLIHALLITUKSEN JULKAISEMA.
Julkaisuun pääsee tästä linkistä
https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/96456/xkansak_a_1905-1910_1…
Julkaisun sivulla 142 mainitaan
"Vuosirahasäännössä olevasta 2,000 markan määrärahasta on edelleenkin avustettu muutamien kansakoulunopettajien toimeenpanemia kursseja opettajien valmistamiseksi kiertokouluja varten. Kurssien järjestelyyn...
Menehtyneelle mursulle tehtiin ruumiinavaus 21.7.2022. Eläimen nahka ja luusto siirrettiin Luonnontieteelliseen keskusmuseoon.
https://yle.fi/a/3-12545487
Luonnontieteellinen keskusmuseo tulee tänä vuonna toimineeksi Etu-Töölössä 100 vuotta. Juhlavuonna museossa järjestetään monenlaista ohjelmaa. "Syksyllä juhliin saapuu tähtivieras eli viime kesänä Suomenlahdelle eksynyt mursu, jonka museon taitavat konservaattorit ovat laittaneet juhlakuntoon. Tarkka päivämäärä selviää hieman myöhemmin."
https://www.luomus.fi/fi/uutinen/luonnontieteellinen-museo-100-vuotta-t…
Kateissa oleva teos voisi olla Sven Nordqvistin kuvakirja Kun Miinus lähti avaraan maailmaan (Weilin+Göös, 1985). Jossakin vaiheessa maailmanmatkaansa Miinus-poika saa mukaansa käynnistettävän majavan, joka voisi olla muistelemasi pieni eläin. Toisessa kohtauksessa hän osuu lipputankotehtailija Höpsyläisen viisikymmenvuotispäiville, ja tämän parhaat ystävät juhlivat sankaria hissaamalla häntä edestakaisin lippunarusta pitkin tankoa. Aukeamankokoisessa kuvassa Höpsyläinen nähdään naurusuin lipputangon huipussa. Kirjan loppupuolella Miinus antaa matkansa alussa saamansa kengän purjeveneeksi maailman pienimmälle kalastajaukolle, joka on kadottanut oman veneensä. Tämän kohdan kuvituksena on juuri kysymyksessä kuvaillun kaltainen kenkäveneen...
Helmet-kirjastoissa (Helsingin, Espoon, Kauniaisten, Vantaan kaupunginkirjastot) ei valitettavasti säilytetä näin vanhoja Hämeen sanomia. Kansalliskirjasto säilyttää kaikkia Suomessa ilmestyviä sanomalehtiä mikrofilmeinä.
Kansalliskirjasto
PL 15 (Unioninkatu 36)
00014 HELSINGIN YLIOPISTO
puh. (09) 191 23196
fax (09) 191 22719
KK-palvelu@helsinki.fi
Avoinna:
ma-pe 9-20
la 9-16, su suljettu
Aiheesta löytyy runsaastikin tietoa.
Pukeutumishistorian kannalta erityisiä ranskalaisia piirteitä on havaittavissa vasta keskiajan alettua 400-luvulla. Roomalaisten valloittaman Gallian asukkaat olivat omaksuneet roomalaisten kulttuurin piirteitä, joten tuolta ajalta ei ole mielekästä tarkastella pukeutumishistoriaa erityisesti ranskalaiselta kantilta.
Hakemalla HelMet-verkkokirjastosta sanoilla "pukeutuminen Ranska" viitteiksi tulee mm. seuraavat teokset:
Giafferri, Paul Louis de: Costumes - French female 1037-1870, Rooma : Belvedere, cop. 1981.
Ribeiro, Aileen: The art of dress - fashion in England and France 1750 to 1820, New Haven : Yale University, 1997.
Aiheesta löytyy tietoa myös seuraavista teoksista:
Laver, James: Costume and...
Scholl-yhtiön perusti amerikkalainen William Scholl vuonna 1904. Hänen isoisänsä Peter oli muuttanut Yhdysvaltoihin Saksasta 1800-luvulla. Tutkimani Sophie Schollia ja hänen isäänsä Hansia käsittelevät lähteet eivät maininneet sukulaisuussuhdetta William Scholliin, eikä tällaista osunut silmiini verkosta katsastamiltani sukututkimussivustoiltakaan. Jos näiden Schollien välillä jotakin kautta sukuyhteys on, se tuskin ainakaan on luonteeltaan kovin läheinen.
https://www.chicagoreader.com/chicago/best-foot-forward/Content?oid=883615
https://www.scholl.fi/miksi-scholl/100-vuoden-kokemus/
"Jiminy Christmas" ei sinänsä tarkoita oikeastaan mitään. Tavallisimmin sanontaa käytetään huudahduksenomaisesti lievänä voimasanana, ja joulua merkitsevän "Christmas"-sanan funktio siinä on tuoda mukaan sana "Christ" ikään kuin viattomasti, vailla ilmeistä tarkoitusta herjata pyhänä pidettyä asiaa. Vaihtoehtoinen muoto sanonnasta on "Jiminy Christopher".
"Jiminy" on tavallisesti selitetty yhteensulautumaksi latinankielisestä ilmauksesta "Jesu Domine" ("Herra Jeesus"). Toisaalta sana assosioituu latinan kaksosia merkitsevään gemini-sanaan ja tätä kautta siinä on rinnakkaisen tulkinnan mukaan nähtävissä yhteys muinaisten spartalaisten suosimaan ilmaukseen, joka sisältää viittauksen Castoriin ja Polluxiin: "'Minä vastaan...
Ota oma dvd-levy mukaan. Aikaa digitoimiseen kannattaa varata saman verran kuin menee VHS-kasetin katsomiseen.
Saat neuvontaa digitoimiseen kirjaston henkilökunnalta paikan päällä. Ohjeita voi kysyä myös samalla kun varaat ajan digitoimiseen. Espoossa VHS-kasetteja voi digitoida Sellon, Tapiolan ja Entressen kirjastoissa. Tässä yhteystiedot ajanvaraukseen:
Sellon kirjasto: ajanvaraus 2. kerroksen palvelutiskiltä tai soittamalla p. 09 816 57611
Entressen kirjasto: ajanvaraus neuvonnasta tai soita p. 09 816 53776
Tapiolan kirjasto: ajanvaraus neuvonnasta tai soita p. 09 816 57300
Videoita voi digitoida ilmaiseksi Helsingissä Pasilan ja Vuosaaren kirjastoissa. Linkki varaamo.hel.fi
Myös Kauniaisissa digitointi onnistuu: "Varaa aika etukäteen (puh. 050 411 6504), ja kerro tarvitsetko opastusta laitteen käyttöön. Digitointi vie yhtä paljon aikaa kuin nauhan katselu. Käytettävissä on myös adapteri VHS-C -kaseteille." Linkki kirjastohakemistoon
digi
Lintunimistömme kehityksestä kiinnostuneen kannattaa etsiä käsiinsä Kaisa Häkkisen mainio teos Linnun nimi (Teos, 2004), joka tekee seikkaperäisesti selkoa kirjakielemme linnunnimistä ja niiden alkuperästä. Sen Historiallinen lintusanasto -osio on systemaattisesti järjestetty esitys Suomen linnuista ja niiden eri-ikäisistä kirjakielisistä nimityksistä.
Mustarastas näyttää olleen melko johdonmukaisesti musta rastas, musta-rastas tai mustarastas, lukuun ottamatta 1800-lukuisia yrityksiä nimetä se kulorastaaksi ruotsin koltrast-sanan mukaan (Sadelin, Fauna fennica. 1810; Lönnrot, Suomalainen lintukirja. 1861). Mustarastaan kulorastaaksi nimennyt Sadelin oli varannut mustarastas-nimityksen kottaraiselle; myös 1600-luvulta peräisin...
Tämänkaltaisia humoristisia vertailuja löytyy useistakin eri vitsikirjoista. Samasta tarinasta voi olla useita erilaisia muunnelmia ja päähenkilöiden kansalaisuus voi myös olla eri kuin etsimässänne tarinassa.
Kokoelmissamme on niin runsaasti huumori- ja aforismikirjallisuutta, joten emme pysty käymään kaikkia teoksia läpi. Joten tässä vain muutama vinkki siitä, miten voisitte itse jatkaa etsintäänne.
PIKI-verkkokirjastostamme http://kirjasto.tampere.fi:8000 voitte hakea esimerkiksi seksuaalisuuteen liittyviä vitsikirjoja valitsemalla palvelun vasemmasta yläreunasta kohdan haku ja kirjoittamalla siellä kahdelle eri pudotusvalikkoriville hakusanoiksi (asiasana-kohtaan)
vitsit ja seksuaalisuus. Vastaavasti voitte käyttää myös hakusanoja...
