Vanhoillislestadiolaisuudessa on käytössä lapsikaste, mutta sen perustana on päinvastainen käsitys kuin tavallisessa luterilaisuudessa. Luterilaisen käsityksen mukaan lapset täytyy kastaa, jotta heistä tulisi Jumalan lapsia. Vanhoillislestadiolaisen käsityksen mukaan jokaisella lapsella on usko alusta alkaen, mutta myöhemmin tämä usko menetetään, jos sitä ei hoideta.
Lähteet:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Vanhoillislestadiolaisuus
https://rauhantervehdys.fi/2017/07/ensin-usko-sitten-kaste/
Keittiökalusteiden kuvia tuntuu olevan vaikea löytää. Elinkeinoelämän keskusarkistosta voi tiedustella (puh. 015-321 340) tai hakea heidän valokuvatietokannastaan (http://62.236.120.246/ELKA/kuva.htm). Tietokannan haku toimii hitaanpuoleisesti, mutta jos näytön vasempaan laitaan ilmaantuu napsautettavia otsakkeita, kuvia on löytynyt. Hakusanalla keittiö sain esim. otsikon "Rakennus: sisäkuva rakennuksesta", jossa on jokunen hyvä kuva Enso-Gutzeitin keittiökaapeista. Hakusanalla "Enso-Gutzeit" tulee samoin otsake "Sisäkuva rakennuksesta", mutta kuvissa en huomannut keittiökuvia.
Riitta Miestamon kirjassa Suomalaisen huonekalun muoto ja sisältö (Askon Säätiö, 1981) on muutama keittiökuvakin ja hyvä lähdeluettelo.
Varastokirjastosta (http://...
HelMet -kirjastosta pääkaupunkiseudulta löytyvät seuraavat sarjaan liittyvät teokset:
- I riddarnas spår (Behandlar bokserien De svarta riddarna)
- I skuggan av ett tecken (osa 1)
- Dit ingen går (2)
Muita osia voi kysellä kirjastosta kaukolainattavaksi. Osat ovat
Vindens klagan, osa 3
Trollkarlens märke, osa 4
Skuggor, osa 5
Tistel bland rosor, osa 6
Amuletterna, osa 7
Järnjungfrun, osa 8
Demonernas vingar, osa 9
De okända, osa 10
Stenarnas tystnad, osa 11
Vinterdröm, osa 12
Olet ilmeisesti käyttänyt Frank-monihakua. Hakuehtosi ovat oikein mutta olet ilmeisesti käyttänyt Internet Explorer-internet-selainta, joka ei jaksa suorittaa kaikki kirjastot kattavaa hakua. Haku onnistuu jakamalla se pienempiin osiin tai kokeilemalla muita selaimia.
Rajataksesi hakuasi tarkemmaksi voit käyttää popmusiikki-asiasanaa.
Voisiko kysymyksessä olla kansansävelmä Äiti, sytytä lamppu, johon Reino Helismaa on tehnyt sanat? Laulu alkaa: "On äiti vanha, ja kyynelsilmin hän katsoo poikaansa kalpeaa." Toinen säkeistö alkaa: "Oi äiti, äiti, näin poika kuiskaa, sytytä lamppu, en nähdä voi! Pian täältä lähden..." Laulun tunnetuin esittäjä on Metro-tytöt.
En löytänyt lauluun nuottia mistään koululaulukirjasta. Kappale löytyy kuitenkin nuotista 20 suosittua valssia (Fazer, 1984), jossa on kosketinsoitinsovitus ja sointumerkit, mutta sanat vain ensimmäiseen säkeistöön. Sanat kaikkiin viiteen säkeistöön löytyvät vihkosesta Toivelauluja : kokoelma suosittujen laulujen ja iskelmien tekstejä, osasta 18 (Fazerin musiikkikauppa, 1954, s. 29).
Myös Ahti Sonnisen toimittamassa...
Hallalla ei ole virallista nimipäivää, sillä sitä ei löydy Almanakkatoimiston nimipäivähaulla osoitteesta http://almanakka.helsinki.fi/nimipaivat/. Myöskään Pentti Lempiäisen ”Nimipäivättömien nimipäiväkirja” (WSOY, 1989) ei tunne nimeä Halla, vaikka osoitteesta http://verkkopalvelut.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1 löytyvän Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan ensimmäiset Halla-nimiset ovat syntyneet jo 1900-luvun alussa. Heitä on tosin ollut ainoastaan 61, joista peräti 44 2000-luvulla. Ehkäpä jos nimen suosio jatkaa kasvuaan, sille saadaan joskus virallinen nimipäiväkin.
Etunimet.net-sivusto osoitteessa http://www.etunimet.net/erikoiset-nimipaivat/ tarjoaisi Hallan nimipäiväksi päivämäärää 21.10. Erityistä perustetta tuon...
Jos kyseessä on HelMet-kirjastoverkon eli kaupunginkirjaston kirja, niin ohje löytyy HelMet-kirjastojen käyttösääntöjen maksuliitteen kohdasta "Aineiston korvaaminen ja maksujen maksaminen". Vahingoittuneen (samoin kadonneen) kirja-aineiston korvaamiseen on käytännössä kaksi tapaa:
1) Aineisto maksetaan kaupunginkirjaston määräämällä korvausmaksulla, joka aikuisten aineistosta on vähintään 17 euroa/nide ja lasten aineistosta vähintään 9 euroa/nide. Tarkka summa selviää kysymällä asiaa mistä tahansa HelMet-kirjastosta. Usein esim. tietokirjat voivat maksaa paljonkin tuota enemmän.
Korvaus on maksettava johonkin ko. niteen omistavan kaupunginkirjaston toimipaikoista eli jos kirja sattuu olemaan esim. Espoon kirjaston kirja, tulee se mennä...
Runon on alunperin kirjoittanut Minna Krohn, ja se on ilmestynyt kokoelmassa Pääskysen liverryksiä lapsille, vuonna 1883.
Runo löytyy lastenrunokokoelmasta: Pieni aarreaitta 3, s. 85, jossa sen nimi on Lasisilmät, ja se alkaa sanoilla Pohjanmaalla kaukaisella asui vanha eukkonen... ja tytön nimi on runossa Stiina. Siinä on 11 säkeistöä.
Runosta on olemassa myös versio nimellä Silmälasit, joka löytyy mm. kirjasta Törnudd, Aksel: Koulun laulukirja. 1920. Siinä on 5 säkeistöä ja sanat alkavat: Asui eukko ennenmuinen perukalla Pohjanmaan...
Voit saada kirjoja kaukolainaksi, ellei niitä ole omassa kirjastossasi.
Sudet ovat laumaeläimiä, joilla on tarkat reviirit. Ne merkitsevät reviirinsä rajat hajuposteilla ja puolustavat aluetta muilta lajitovereiltaan. Lauman hajuposti on vakava varoitus vieraille susille loitolla pysymisestä. Laumojen kohtaaminen voi johtaa taisteluun, häviäjän kuolemaan ja kannibalismiin. Sudet siis saattavat syödä laumojen välienselvittelyissä kuolleitten laijotovereidensa ruhoja.
On myös viitteitä siitä, että sudet saattavat nälkäänsä syödä esimerkiksi metsästäjien ansalankoihin kuolleita lajitovereitaan. Tätä käyttäytymistä on esiintynyt dokumentoidusti ainakin Alaskassa.
Lisätietoja ja lähteitä:
Pulliainen, Erkki Suomalainen susi (2019)
Artikkeli susien lajinsisäisestä väkivallasta Alaskassa
Katkelma on kansansävelmään pohjautuvasta laulusta Kaikki linnut laulelevat, jota M. A. Numminen on esittänyt. Laulu on kuultavissa useilla Nummisen äänitteillä, mutta painettuna sanoja ei valitettavasti löydy. Laulun sanat on näin ollen "poimittava" äänitteeltä.
Laulu Kaikki linnut laulelevat sisältyy esimerkiksi M. A. Nummisen äänitteille Kiusankappaleita. 1 : Singlet, ep:t ja erillisäänitteet 1966-73 (2000), M. A. Nummisen 60-luku : kielletyt laulut (2009).
https://finna.fi/
https://finna.fi
http://www.helmet.fi/fi-FI
Gastronominen historia tuntee lukuisia vastaavia vahinkotarinoita. Yksi liittyy ranskalaiseen liekitettyyn crêpes Suzette -ohukaisjälkiruokaan. Kokki Henri Charpentier on kertonut muistelmissaan, että hän sytytti tavallisten kreppien seurana tarjoillun konjakin vahingossa palamaan Walesin prinssille (sittemin Englannin kuningas Edvard II) tarjoillulla aterialla Monte Carlossa vuonna 1896. Suzette-nimi juontui hänen mukaansa eräästä aterian kutsuvieraasta. Tämä tarina on kuitenkin helppo kyseenalaistaa sillä crêpes Suzetteja on tarjoiltu ranskalaisissa ravintoloissa jo ennen vuotta 1896.
Vanhempaa perua on tarina, jonka mukaan Roquefort-sinihomejuusto olisi saanut alkunsa huolimattoman aveyronilaisen paimenen luolaan hukkaamista eväistä....
Oppikoulun pääsytutkintojen toteuttamisesta säädettiin asetuksessa 481/1954: "Pääsytutkinto pidetään kesäkuun alussa ja välittömästi ennen syyslukukauden alkamista." Vuonna 1962 tutkintopäivät olivat 1. ja 2. kesäkuuta sekä 30. ja 31. elokuuta.
"Ensimmäiselle luokalle kesäkuun alussa tai ennen syyslukukauden alkamista pidettävässä pääsytutkinnossa pyrkivän tulee suorittaa tutkinto koulun opetuskielessä ja laskennossa. – Tutkintotehtävien laajuuden ja laadun määrää kouluhallitus ottaen huomioon, että tiedolliset vaatimukset vastaavat kansakoulun neljän alimman luokan oppimääriä."
"Kouluhallituksen tulee ennen huhtikuun 1 päivää ilmoittaa rehtorille, antaako se ensimmäiselle luokalle pyrkivien kirjalliset koetehtävät tai osan niistä. – Jos...
Achille Chavéen kirjoja tai runoja ei löydy suomennettuina itsenäisinä teoksina. Tietokannat, joista on yritetty asiaa selvittää, ovat Fennica ja Frank monihaku sekä Lahden kaupunginkirjaston käännösrunojen tietokanta.
https://finna.fi
http://monihaku.kirjastot.fi/frank/frankcgi.py?view=all
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
Linda-tietokannasta ja Frankista (pudotusvalikko: kaikki kirjastot) käy ilmi, että Chavéen tekstejä löytyy kyllä, mutta ei suomeksi.
https://finna.fi
Myöskään lehtiartikkeleita ei löytynyt viitetietokannoista ALEKSI ja ARTO, joita voi käyttää kirjastossa tai oppilaitoksissa.
Suomennoksia saattaisi olla jossakin antologiassa, johon on koottu belgialaisten kirjailijoiden runoja tai aforismeja, mutta...
Puoliäidin äiti ei ole sinulle sukua biologisesti tai oikeudellisesti. Nämä eivät kuitenkaan ole ainoita tapoja määritellä sukulaisuutta. Väljemmin tulkittuna voi ajatella, että välillänne on sukulaisuussuhde.
Tutkimuksissa on todettu, että länsimaisessa sukulaisuusjärjestelmässä raja sukulaisen ja ei-sukulaisen välillä on liukuva. Esimerkiksi Anna-Maija Castrén on tutkinut suomalaisia ero- ja uusperheitä. Kirjassa Onko perhettä eron jälkeen? hän pohtii, onko esimerkiksi vanhemmuudessa ja isovanhemmuudessa biogeneettinen suhde aina merkityksellisempi kuin sosiaalinen suhde. Jos lähivanhemman uudella puolisolla on aktiivinen sukulaispiiri, lapsella saattaa olla suhteissaan aktiiviset isovanhemmat, joka eivät ole hänelle...
Helmet-ohjelmassa ei ole ollut häiriöitä. Kirjaston henkilökunta opastaa mielellään Helmet-palvelun käytössä kun asioitte seuraavan kerran jossain pääkaupunkiseudun kirjastossa.
Olen varannut teille Uranaisia-elokuvan ja merkinnyt noutokirjastoksi Kallion kirjaston. Voitte halutessanne vaihtaa elokuvan noutopaikan puhelimitse esim. Kallion kirjaston numerosta 09-31085053.
Laululipas 1:n v. 1931 laitoksen johdannossa kerrotaan, että helsinkiläinen antikvariaatin omistaja Joh. K. Lindstedt julkaisi v. 1905 kansanrunokokoelman nimeltä Laululipas. Kokoelmaa koottaessa oli "pidetty tärkeänä ottaa huomioon paraat uusimmat sepitetyt laulut, vanha suomalainen lauluaartehisto ja nykyajan suomalainen kansanlaulu, rekilaulu ja arkkiveisu". Kokoelmaan haluttiin mahdollisimman paljon ennen julkaisemattomia "suomalaisia alkuperäisiä lauluja".
Johdannossa kerrotaan Lindstedtin olleen omintakeinen ja erikoinen persoona, joka oli mieltynyt kansanomaisiin rekilauluihin ja arkkiveisuihin. Kirjakauppiaana hän oli lisäksi havainnut, että suuri yleisö oli kiinnostunut ostamaan "viisutavaraa".
Lindstedt kokoili kansanlauluja mm...
Yhdyssanan 'väkijuoman' alkuosa 'väki' on ikivanhaa suomalais-ugrilaista perua. Sen arvellaan tarkoittaneen vahvaa, voimakasta. Tästä johtuisi nykykielinen sana 'väkevä'.
Väkijuoma on siis voimakas juoma.
https://www.kotus.fi/nyt/kysymyksia_ja_vastauksia/sanojen_alkuperasta/v…
Sodan loppuvaiheissa laadittiin suunnitelmat valtion keskushallinnon siirtämiseksi Etelä-Pohjanmaalle.Liittoutuneiden voiton alkaessa näyttää ilmeiseltä alkoi Suomen hallitus varautua helmi-huhtikuussa 1944 valtion keskushallinnon siirtämiseen Etelä-Pohjanmaalle. Alueeksi valittiin Ilmajoen, Kurikan ja Kauhajoen kunnat, joissa käytiin inventoimassa kantatien varressa sijaitsevat asuinrakennukset ja tutkimassa niiden soveltuvuus valtion virastojen sijoituskohteiksi. Kurikasta suunniteltiin hallinnollista keskusta nähtävästi tieverkoston soveltuvuuden sekä Kirkonkylän ja Kurikankylän rakennustihentymien takia.Suunnitelmassa oli varattu hallinnonalalle keskusrakennus kanslioineen ja sen ympäristöön henkilökunnalle asuinhuoneita sekä tilat...
Cloetta -yhtiön ylläpitämällä sivustolla http://www.ksylitolikauppa.fi/xylitol kerrotaan näin :
"Täysksylitolia ei ole aineena olemassa... Jos tuotteen makeuttamiseen on käytetty ainoastaan ksylitolia, sitä voidaan kutsua täysksylitolituotteeksi. Täysksylitolipurukumityynyssä tai pastillissa ei kuitenkaan ole automaattisesti enemmän ksylitolia kuin ns. sekoitepurukumissa, ja myös tuotteen painolla on merkitystä. Esim. yhdessä Jenkki Juicy Cube -kuutiossa on enemmän ksylitolia kuin monessa täysksylitolipurukumissa.
Tuotteen ainesosaluettelossa ksylitolipitoisuus on kerrottu prosentteina tuotteen painosta. Siksi ainesosaluettelossa ei voi koskaan lukea ”ksylitolia 100 %”, tuotehan olisi silloin vain pala ksylitolia. Purukumin valmistamisessa...
