Mitään kovin näppärää tapaa siihen ei valitettavasti taida olla olemassakaan. HelMet-verkkokirjastossahan ei ole mahdollista käyttää alkukieltä hakuteminä, joten haku täytyy tehdä Kansallisbibliografia Fennicasta ( https://finna.fi ). Sielläkään se ei käy aivan helposti.
Kaiken vironkielestä suomennetun aineiston kyllä saa esille yksinkertaisesti. Valitse Fennican etusivulta Tarkennettu haku ja siellä hakutyypin pudotusvalikosta kohta Alkup.kieli. Kirjoita hakukenttään est ja napsauta Hae. (Kielikoodit löytyvät täältä: https://finna.fi ).
Kaunokirjallisuuden suodattaminen erilleen tästä hausta ei kuitenkaan ainakaan tällä hetkellä onnistu, koska Linnea-tietokantojen luettelointiformaatti on muuttunut. Siirtyminen uuteen formaattiin...
Kreikkalainen historioitsija Herodotos (484–425 eKr.) kertoo teoksessaan Historiateos (2.2), miten Egyptin farao Psametik I (hallitsijana 664–610 eKr.) halusi selvittää, ketkä olivat ensimmäiset ihmiset. Herodotos kuvasi tätä koetta seuraavalla tavalla:
Psametik 1 valitsi kaksi vastasyntynyttä lasta, jotka asuivat kahdestaan autiossa majassa. Muutama paimen hoiti lapsia tuoden heille esimerkiksi vuohenmaitoa. Paimenet eivät saaneet kuitenkaan lasten kuullen äännellä mitään. Herodotos kertoi, miten
”paimen kahden vuoden ajan siten tehtyään kerran avasi oven ja astui sisään, niin molemmat lapset ryntäsivät häntä vastaan ja ojentaen käsiään lausuivat: ’bekos’. Aluksi paimen sen kuultuaan pysyi hiljaa. Mutta kun tämä sana...
Mitään kattavaa selvitystä asiasta ei löytynyt. En myöskään löytänyt yhtään suomalaista kirjastoa, jossa seksuaalivähemmistöjä kiinnostava tai heitä koskeva materiaali olisi sijoitettu omaan hyllyynsä. Aineistoa ko. aiheesta voi kuitenkin etsiä esimerkiksi pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen kokoelmatietokannasta Helmetistä http://www.helmet.fi eri hakusanoja yhdistelemällä. Varmana tietona voin kuitenkin kertoa, että ainakin Isossa-Britanniassa lähes jokaisesta kirjastosta löytyy gay/lesbian interest -hylly. Myös Yhdysvalloissa on yleisiä kirjastoja, joissa HLBT-materiaalille on usein oma osastonsa.
Kappale on Antti Raiskin esittämä "Onni", jonka on säveltänyt ja sanoittanut Petri Munck. Kappale alkaa: "Ei onni ole siinä että yksin täällä soutaa". Kertosäkeen lopussa lauletaan: "...sinä todistit sen onnen yksinkertaisen".
Antti Raiski: Onni (YouTubessa):
https://www.youtube.com/watch?v=mnNL7cnWDiE&app=desktop
Alla Hämeenkosken paikallishistorian teos ja muita aiheeseen liittyviä teoksia.
Lähteenä Suomen kansallisbibliografia, joka löytyy
https://finna.fi
Kosken pitäjän vaiheita / kirjoittanut: Aura Jurva
Julkaisija: [Hämeenkoski] : [Hämeenkosken tili ja notariaatti] , 1999
Kotiseutumme värikuvina : Kärkölä ja Hämeenkoski / [toimitus: Jan Södersved ... et al.]
Julkaisija: Lohja : Aero-kuva , 2005
Sata vuotta hämeenkoskelaista urheilua 1897-1997 : Kosken Kuohu 90 vuotta, Hämeenkoskettaret, koskelaista suojeluskuntaurheilua, Kosken Kopparit, Pihkasalmen Piristys, Koski HL -71, SC Kosken Dynamo, Hämeenkosken Ratsastajat, Putulan nuorisoseura Riento ja sen urheiluosasto Voima / koonnut Uljas Kiuru
Kosken Hl VPK:n naisjaoston 15-vuotishistoriikki...
Edith Södergranilla on Ingenting-niminen runo, joka alkaa sanoilla "Var lugn, mitt barn, det finnes ingenting". Tätä runoa siteerataan useilla nettisivuilla, ja osassa runon tekijäksi on mainittu käsittääkseni virheellisesti Gunnar Ekelöf. Käytettävissä olevista teoksista ei löytynyt Ekelöfiltä mitään runoa, joka voisi olla mainitsemasi. Kirjallisuushistoriat kertovat, että Södergranilla oli suuri vaikutus Ekelöfiin. Johtuisikohan sekaannus tästä? Södergranin runo sisältyy teokseen Landet som icke är ja se on käännetty nimellä Maa, jota ei ole.
Kysymyksestä ei tule esille, haetaanko lasten vai aikuisten kirjoja eli tarvitseeko lapsi välineitä kuolemanpelon kohtaamiseen vai tarvitseeko aikuinen tietoa, miten auttaa lasta. Myöskään lapsen ikä ei tule esille. Vastauksessani on nyt lähinnä lasten kuvakirjoja.
Tässä on joitakin lasten kuvakirjoja kuolemasta ja kuolemanpelosta: Timo Parvela: Tuleeko vaari vielä takaisin? (kuten nimikin sanoo, vaarin kuolema)
Mari Mörö: Surunappi (sisaruksen vaikea sairaus ja kuolema pikkuveljen pohdintojen kautta kerrottuna, tosi hyvä kirja jossa on pikkuveljen kuolemanpelkoa myös)
Ulf Nilsson: Leikitään hautajaisia (kuolleita pikkueläimiä ja surua elämän päättymisestä)
Ulf Nilsson: Adjö, Herr Muffin (marsuvaarin kuolema. Ihana kirja, jota ei ikävä...
Jatko-opiskeluun voisi sopia esim. Ullamaijan Fiilinin ja Kristiina Hakalan Fullträff igen (Otava, 2019)!. Esittelytekstin mukaan se on "aikuisille suunnattu ruotsin kielioppi- ja harjoituskirja, jonka avulla oppii kieltä, ei pelkästään kielioppia. Kielen ilmiöitä esitellään laajoina kokonaisuuksina modernin kielioppinäkemyksen pohjalta, perusteiden lisäksi kirja tarjoaa runsaasti syventävää tietoa."
Myös Ulla Göranssonin ja Annika Helanderin På svenska! -sarjan osat 2 ja 3 voisivat olla hyödyllisiä.
Jääkarhuista ainoastaan tiineet naaraat vetäytyvät talviunille. Ne pysyvät pesässä jopa puoli vuotta, jona aikana poikaset syntyvät.Kun saaliista on pulaa, myös uros voi vaipua talviunen kaltaiseen tilaan. Tästä huolimatta uros pystyy hyökkäämään saaliin kimppuun yhtäkkiä, jos saalista ilmaantuu sen ulottuville. Lähde: Nisäkkäät 2. Weilin + Göös, 2009Jääkarhu Ursus maritimus (tunturisusi.com)
Mahtaisiko kyseessä olla Paula Mattilan kertomus Hutilus.
Tarina on julkaistu Mattilan teoksessa Päivänpaisteisia satuja, Karisto, 1949 ja Lasten joulukirjassa, 56, Karisto, 1966. Molemmat kirjat löytyvät Pasilan kirjavaraston kokoelmista.
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/pasila/ , http://www.helmet.fi/
Hutilus kertoo tytöstä, joka on varsin ahkera ja nopea toimissaan, mutta "kuitenkin oli kaikki, mitä hän teki, niin hutiloitua, ettei äitinsä voinut muuta kuin pudistaa päätänsä ja huokaista: - Voi pikku hutilukseni, pikku hutilukseni"
Äiti lähtee kysymään neuvoa viisaalta mummolta, joka kehrää villasta suuren lankavyyhden, jonka hän heittää ilmaan ja antaa toisen pään äidille kotiin vietäväksi. Äidin on annettava langanpää Hutilukselle...
Liikenne- ja viestintäministeriön Suomen meriliikennestrategia 2014-2022 -julkaisussa todettiin merenkulun ammatilliseen koulutukseen ja meriammatteihin hakeutuvien määrä olleen laskussa. Tähän vaikuttavat julkaisun mukaan erityisesti alan maine, palkkaus ja urakehitysmahdollisuudet sekä muutamat muut epävarmuustekijät. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/77909/Julkai…
Aihetta sivuttiin myös Pellervon taloustutkimuksen vuonna 2014 julkaisemassa Katsaus kauppamerenkulun tilanteeseen -raportissa https://www.ptt.fi/media/wp/ptt-raportteja-252-katsaus-kauppamerenkulun…
Merenkulkualan koulutusta koskevia tutkimuksia ja opinnäytetöitä löytyy verkosta useitakin.
Vuonna 2011 Opetushallitus...
Lähden siitä olettamuksesta, että kyse on suomalaisista lähteistä. Kyselin asiasta Harrastuksena sukututkimus -ryhmästä Facebookissa, ja sukututkimuksen harrastajat ja ammattilaiset arvelivat vahvasti, että kyse on väärin tulkitusta tekstistä - onhan vanhojen käsialojen lukeminen välillä todella hankalaa. Todennäköisimmin kyseessä voisi olla "vattusot", "wattusot" tai "vattensot" eli vesipöhö. Tai "utsot" joka on tarkoittanut ripulia. Tai kenties "tvinsot", nk. hivutustauti, jolla on yleensä tarkoitettu keuhkotautia. Mitään tämän varmempaa on hankalaa sanoa, kun käsillä ei ole alkuperäistä lähdettä. "Votnot"-käsitettä ei ole ollut pappien käyttämässä kuolinsyiden luettelossa. Termien lopusta löytyvä "sot" on vanhahtavaa ruotsia ja...
Kyseessä on 13. Kenttäsairaala, jonka sotapäiväkirja on onneksi säilynyt, ja löytyy Kansallisarkiston digitoimana Astia-verkkopalvelusta.Jos oikein käsialoja tulkitsen, 13. KS aloitti toimintansa YH:n aikana Kontuvaarassa, siirtyi sieltä marraskuussa 1939 Pitkärantaan ja joulukuun alussa Impilahdelle, sieltä myöhemmin joulukuussa Suistamon Leppäsyrjään, tammikuussa Suursarkaan ja helmikuussa Hämekoskelle jonne sairaala jäi talvisodan loppuun asti.
Varmaa vastausta on luonnollisesti mahdotonta antaa, mutta mahdollisesti kyseessä voisi olla libanonilaista alkuperää oleva hashweh. Se ei tosin ole kastike vaan riisiruoka, johon tulee myös mm. rusinoita ja pähkinöitä tai manteleita.Hakukoneella löytyy reseptivaihtoehtoja sekä suomeksi että englanniksi.
Martin Luther Kingin 28.8.1963 pitämän kuuluisan I have a dream –puheen suomennos sisältyy teokseen Suuret puheet jotka muuttivat maailmaa. Teoksen johdannon on kirjoittanut Simon Sebag Montefiore ja sen on suomentanut Simo Liikanen (Ajatus-kirjat, 2008).
https://www.archives.gov/files/press/exhibits/dream-speech.pdf
Suuret puheet jotka muuttivat maailmaa (johdanto Simon Sebag Montefiore, suomennos Simo Liikanen, Ajatus-kirjat, 2008)
Riippuu siitä, mitä kerätyllä biojätteellä tarkoitetaan. Viime vuosina biojätteestä on päätynyt sekajätteeseen noin 60%, varsin suuri osa siitä jätetään siis kokonaan lajittelematta. Lajitellusta biojätteestä toki hyödynnetään materiaalina valtaosa.
Toisin sanoen jos kerätyllä biojätteellä tarkoitetaan kaikkea roskikseen laitettua biojätettä, väite pitää suunnilleen paikkansa. Jos taas tarkoitetaan lajiteltua bioroskikseen laitettua biojätettä, väite ei ollenkaan pidä paikkaansa.
Ks. https://biokierto.fi/wp-content/uploads/2021/02/Biojatteen_kierratys_2021.pdf
Oikeille jäljille olet pähkäilyinesi päässyt! Stadin Slangi ry:n sanakirjan ja Nyt mä bonjaan -sanakirjan mukaan (s. 107) botna tarkoittaa hyvää tai hauskaa, botnasti taas hyvin. Tarkemmasta etymologiasta ei näissä ole tietoa, mutta sanaa on käytetty 1900-30-luvuilla. Stadin slangin suursanakirjassa botnan kohdalla mainitaan myös esimerkkinä Malmbergin teos, mistä voisi päätellä sen olevan ensimmäisiä ellei ainoita lähteitä, joissa sanaa käytetään.
Lähelle tulee myös sana botne, -t, joka juontuu ruotsin kielen sanasta botten eli pohja. Sillä viitataan ryyppäämiseen ja pohjien ottamiseen, esim. "Pohjanmaan kautta" eli "botnefok" (Forsberg: Stadin slangin etymologinen sanakirja, 2021).
Stadin slangi ry:...
"Ievan polkan" sanat löytyvät tämän verkkosivun alaosasta: http://fromsirius.tripod.com/id5.html . Tämän lisäksi kappale löytyy kokonaisuudessaan (kuusi säkeistöä) seuraavista kokoelmista nimellä "Ievan polokka":
Suuri toivelaulukirja. 16 (Warner/Chappell Music Finland, Suuri Suomalainen Kirjakerho, 2001)
Kuplettimestarit ja mestarikupletit (Musiikki Fazer, 1985).
Runo on Aila Meriluodon kirjoittama ja nimeltään ”Kotimaa ilmassa”. Se löytyy kokoelmista Silmämitta (WSOY, 1969) ja Kootut runot (WSOY), josta on useita painoksia.
Suomen kielessä merkit voi tulkita eri kirjaimiksi, koska suomen kieli ei tunne Í -kirjainta. Käytännössä suomalainen ääntää molemmat merkit iinä.
Myös espanjan kielessä Í ja I ovat sama kirjain. Painomerkki jakaa vokaalin eri tavuun edellisen tai seuraavan vokaalin kanssa.
"Tavutuksesta: A, o ja e ovat vahvoja vokaaleja, i ja u heikkoja. Vahva + heikko vokaali tai kaksi heikkoa vokaalia kuuluvat samaan tavuun.
Jos yhtymässä on painomerkki, vokaalit kuuluvat eri tavuihin = Ma|rí|a."
https://espanjaa.wordpress.com/2011/09/25/1-aantaminen/