Plinius nuoremman kirjekokoelman käsikirjoitusta on säilynyt kaksi kappaletta: Codex Mediceus Firenzessä Medicien kirjastossa Bilbiotheca Mediceo-Laurentianassa ja Codex Vaticana Vatikaanissa. (Lähde: Plinius nuoremman kirjeitä Trajanuksen ajan Roomasta, 2005. – s. 12). Tacituksen Ab excessu divi Augusti eli Annales teoksen käsikirjoitusta säilytetään Firenzessä Bibliotheca Mediceo-Laurentianassa. Se on kirjoitettu 1000-luvun jälkipuolella. (Lähde: Tacitus: Taistelu keisarivallasta : Rooman historia : 69-70 jkr., 2010. – s. 21). Myös Josephus Flaviuksen Juutalaissodan historiasta on käsikirjoitus Codex Laurentinuo (Lähde: Josephus, Flavius: Juutalaissodan historia, 2004.- s. XIV) eli sekin on Firenzessä.
Hiilihappo hajoaa vedessä hiilidioksidiksi ja vedeksi. Sitä nähtävästi voi imeytyä elimistöön.
https://linde-stories.com/fi/hiilihappo-mita-se-oikeastaan-on-ja-miten-…
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2012/11/13/ruoansulatus
Kumpaakaan mainittua Michael Connellyn kirjaa ei ole toistaiseksi suomennettu. Tietoa kirjailijasta ja luettelo hänen teostensa suomennoksista löytyy DekkariNetistä http://www.tornio.fi/kirjasto/tuu/dekkarit/kirjailijat/connelly.htm ja suomalaisen kustantajan kotisivuilta http://www.gummerus.fi/page.asp?sivuID=281&component=/PublishDB/Kirjail…
The Black Ice ja The Last Coyote löytyvät alkukielisinä pääkaupunkiseudulta. Haku http://www.helmet.fi
Hakusanalla "kansantalous" löytyy kirjastorekisteristä useitakin kirjoja, mutta hyvä lähde voisi olla Pekkarinen-Sutelan kirja Kansantaloustiede (2002).
Luvussa 6 käsitellään kansantalouden tilinpito ja muut taloudelliset tilastot. Kansantalouden mittareita ovat mm.
- bruttokansantuote
- kansantulo
- huoltotase
- kuluttajahintaindeksit
- työllisyyden ja työttömyyden mittarit
Tilastokeskuksen internet-sivuilta http://www.tilastokeskus.fi löytyy tilastoja sekä Suomen kansantaloudesta sekä Maailma numeroina -osiosta kansainvälisiä tilastoja.
Englannin kielellä EU:n kansantaloustilastoja löytyy osoitteesta http://europa.eu.int/comm/eurostat/. Esimerkiksi osiosta General and regional statistics löytyvät BKT-tilastot.
OECD:n tilastot löytyvät...
Kyseinen kohta Marcus Aureliuksen teoksesta Itsetutkiskeluja kuuluu Yrjö Raivion suomennoksessa näin: "Muista tämä aina ja vielä se, että tarvitaan kovin vähän, jotta voisi elää onnellista elämää."
http://classics.mit.edu/Antoninus/meditations.7.seven.html
Marcus Aurelius: Itsetutkiskeluja (kreikasta suom. Yrjö Raivio, WSOY, 1950)
Maanmittauslaitos on juuri julkaissut tällaisen korkeusmallinnuksen, https://www.maanmittauslaitos.fi/ajankohtaista/suomen-kattavaa-korkeusm…. Sen materiaali on avoimesti ladattavissa, https://www.maanmittauslaitos.fi/asioi-verkossa/avoimien-aineistojen-ti…
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos ”Sukunimet” (Otava, 2000) kertoo, että sukunimi ”Möttö” on esiintynyt 1600-luvun lopussa Iisalmessa. Merkintöjä löytyy myös Kangasniemeltä 1700-luvun alusta ja Seinäjoelta 1800-luvun puolivälistä. Kangasniemi ja Hirvensalmi mainitaan paikkoina, joissa nimen kantajia on ollut.
Nimen alkuperäisestä merkityksestä ei ole varmuutta. Mikkosen ja Paikkalan mukaan se saattaa olla samaa nimiperhettä kuin ”Möttönen”, ”Miettunen” ja ”Määttänen”. Mahdollisesti alkuperänä voisi olla muinaissuomalainen nimi ”Mielitty” tai nimen ”Klemetti” puhuttelumuoto ”Mietti” tai ”Miettu”. Muutama muukin teoria on esitetty, mutta varmuutta tosiaan ei ole.
Kyllä ainakin meidän kirjastossamme on luettu Alastalon salissa lukupiirissä ja se herätti vilkasta keskustelua! Lukupiirissä pohdittiin muun muassa kirjassa kuvattua 1800-luvun lopun saaristolaiselämää ja suomalaisen merenkulun historiaa. Kilven käyttämä tajunnanvirtatekniikka herätti myös paljon keskustelua ja piiriläiset vertailivat sitä muihin tunnettuihin eurooppalaisiin tajunnanvirtatekniikan taitajiin, kuten Virginia Woolfiin, Marcel Proustiin ja James Joyceen.Lisäksi teoksen monipuolinen sanasto herätti paljon keskustelua. Esimerkiksi tämä Ylen juttu voisi toimia hyvänä keskustelun pohjana sanastonäkökulman kannalta: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2020/10/05/kuinka-hyvin-tunnet-volter-kil…
Turkka Malin esittämä ja sanoittama kappale Uudet äänet on Mikael Wiehen sävellys Ska nya röster sjunga.
Kirkes-kirjastojen kokoelmista löytyy kolme nuottijulkaisua, joista löytyvät Wiehen laulun nuotti. Julkaisut ovat Våra vackraste visor & ballader (2204), Andliga önskesångboken (2000) ja Den svenska sångboken / urval och kommentarer: Anders Palm, Johan Stenström (1997) . Verkkokirjastosta voit tarkistaa julkaisujen tarkemmat tiedot ja voit tilata nuottijulkaisut omaan lähikirjastoosi.
https://kerava.verkkokirjasto.fi/web/arena/welcome
Seuraavat kirjat, jotka löytyvät HelMet –tietokannasta käsitelevät aihetta juutaliskristilliseltä kannalta:
Pekka Lahtisen kirja ”Luojan lukuja: Raamatun numerologian ihmeellisiä löytojä”,
Jukka Niemisen kirjat ”Alefin salaisuus: juutalainen lukumystiikka” & ”Tooran salakirjoitus” sekä
Antero Pietikäisen ”Pedonluvun mysteerin matemaattinen ratkaisu”.
Seppo Heinolan ”Numerologian ABD-kirja” käsittelee numerologiaa yleensä.
Kirjojen saatavuustiedot voit tarkistaa osoitteesta: http://www.helmet.fi .
Voisiko tämä vuonna 2014 ilmestynyt kirja olla etsimäsi: Parhaat perinneneuleet : 150 mallia maailmalta / Rita Taylor?
Tässä muutamia muita kirjoja, joissa on ohjeita eri maiden perinneneuleiden tekoon. Kirjat saa lainaan Helmet-kirjastoista:
- Folkstyle : innovative designs to knit including sweaters, hats, scarves, gloves, and more / Mags Kandis
- Knitting from the Netherlands : traditional Dutch fisherman's sweaters / Henriette van der Klift-Tellegen
- Islantilaisia neuleita / suomennos: Tuula Tuuva-Hietala
- 150 pohjoismaista kirjoneulemallia / Mary Jane Mucklestone
- Folk socks : the history & techniques of handknitted footwear / Nancy Bush
- Sukupolvien silmukat / Pia Ketola, Eija Bukowski, Leena Kokko, Anne...
Suomenkielinen pikakirjoitusjärjestelmä kehitettiin 1870-luvulla. Lars Neovius-Nevanlinnan kehittämä järjestelmä vakiintui pian ainoaksi. Pikakirjoitusta kehitettiin tuolloin erityisesti valtiopäivien tarpeisiin, mutta sitä on käytetty myös mm. pöytäkirjojen tekemiseen, henkilökohtaisten muistiinpanojen tai päiväkirjojen kirjoittamiseen. Pikakirjoituksen suosio ajottui 1940-luvulta 1970-luvulle. Pikakirjoitusta opetettiin oppikouluissa ja kauppaoppilaitoksissa 1970- ja 1980 -luvuilla tehtyjen koulu-uudistusten myötä pikakirjoituksen asema heikkeni. (https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomenkielinen_pikakirjoitus)
Uusia pikakirjoitusoppaita ei ole julkaistu. Seuraavassa oppaita, jotka on poimittu mm. Suomen Pikakirjoitusyhdistyksen sivuilta....
Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen käytössä olevan PressDisplay-nimisen tietokannan kautta löytyi China Daily -lehdestä kaksi artikkelia (6.2. 2013 ja 4.3.2013), joissa mainitaan sana Finland, ja joissa Li-niminen henkilö on kirjoittajana. Kumpikaan artikkeleista ei käsitellyt työpaikkoja.
PressDisplay-tietokannan kautta voi hakea artikkeleita kolmen kuukauden ajalta. Paperisena lehteä ei ole tilattu Helmet-kirjastoihin.
Alla Hämeenkosken paikallishistorian teos ja muita aiheeseen liittyviä teoksia.
Lähteenä Suomen kansallisbibliografia, joka löytyy
https://finna.fi
Kosken pitäjän vaiheita / kirjoittanut: Aura Jurva
Julkaisija: [Hämeenkoski] : [Hämeenkosken tili ja notariaatti] , 1999
Kotiseutumme värikuvina : Kärkölä ja Hämeenkoski / [toimitus: Jan Södersved ... et al.]
Julkaisija: Lohja : Aero-kuva , 2005
Sata vuotta hämeenkoskelaista urheilua 1897-1997 : Kosken Kuohu 90 vuotta, Hämeenkoskettaret, koskelaista suojeluskuntaurheilua, Kosken Kopparit, Pihkasalmen Piristys, Koski HL -71, SC Kosken Dynamo, Hämeenkosken Ratsastajat, Putulan nuorisoseura Riento ja sen urheiluosasto Voima / koonnut Uljas Kiuru
Kosken Hl VPK:n naisjaoston 15-vuotishistoriikki...
Kyseessä on maa, joka on kuivatettu tai pysyy kuivana patoamalla tai sulkujen avulla, hollannin kielisiä vivahteita löytyy Nederlandse encyclopedie:stä https://www.encyclo.nl/begrip/polder
Hollanti-englanti -sanakirjasta löytyi käännös englanniksi ja se on polder. Oxford Cambridge Dictionary:stä sana löytyy myös, https://dictionary.cambridge.org/dictionary/english/polder.
Käsitteelle ei taida suomen kielessä olla yhtä vastaavaa käsitettä. Sanakirjoista esim. Kielitoimiston sanakirja, https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/kuivatus ja mm. AFO - Luonnonvara- ja ympäristöontologia http://finto.fi/afo/fi/, löytyy sana kuivatus, jota on käytetty luonnon suojeluun ja maanviljelykseen liittyvissä teksteissä, joita...
Hei,
Kirjassa Saunan suunnittelu (Rakennustieto, 2008) kerrottaan, että hyviä kiuaskiviä ovat painavista mineraaleista koostuvat tummat syväkivet kuten peridotiitti, oliviinikivi, pyrokseniitti, hornblendiitti, perkniitti, diabaasi, kromimalmi, noriitti ja gabro. Basalttia koostumukseltaan vastaava syväkivi olisi tuo viimeksi mainittu gabro.
Basaltti ei käsittääkseni sovellu kiuaskiveksi huokoisuutensa ja huonomman lämmönvarauskykynsä takia.
Maltalle sijoittuvia jännityskirjoja löytyy Lahden kaupunginkirjastosta:
Auer, Ursula: Murhia Maltalla (salapoliisiromaani)
Bagley, Desmond: Loukku (jännitys)
Callison, Brian: Maltan kaappari (jännitys)
Wallace, Edgar: Tapahtui Maltalla (salapoliisiromaani)
Muuta Maltaan liittyvää kaunokirjallisuutta:
Fullerton, Alexander: Hyökkäys Maltalla (sota)
Schuller, Victor: Saksan kotkat (sota)
Rinaldi, Nicholas: Maltan jukeboksikuningatar (romaani)
Friggieri, Oliver: Viimeinen faldetta ja muita pieniä tarinoita Maltalta (novelleja)
Seinäjoella puhutaan Etelä-Pohjanmaan murretta. Murre kuuluu länsimurteisiin ja se voi vaihdella suurestikin kuntien välillä. Esimerkiksi Seinäjoella sanasto saattaa olla hyvinkin erilaista kuin Lapualla. Vivahteet vaihtelevat jopa kylittäin (visitseinajoki.fi). Etelä-Pohjanmaan murteesta löytyy kirjoja ja ne ovat lueteltuna tässä alla:
Eheroon, taharoon. Karhu. 1998. WSOY.
Lakeuden murresanakirja. toim. Vesala & Väkevä. 2010. Vantaa : 4 print.
Suomen kansan murrekirja : länsimurteet. julk. Kotikielen seura ja Sanakirjasäätiö. 1953. WSOY.
Suomen murrekirja. toim. Lyytikäinen, Rekunen & Yli-Paavola. 2013. Gaudeamus.
Suomi-murre-suomi : matkalle mukaan maakuntiin. Tervonen. 2009. Gummerus.
Tarkoittanet Yhdysvaltojen kulttuuria? Sekä Etelä- että Pohjois-Amerikan kulttuuria kuvaavaa kirjaa ei ainakaan Suomesta tunnu löytyvän.
Kulttuurinaloista ainoastaan musiikkia ja kuvataidetta käsittelevää kirjaa ei myöskään löytynyt. Tässä kuitenkin joitakin joko Yhdysvaltojen kulttuuria yleensä tai maan kuvataidetta käsitteleviä kirjoja:
- Tamminen: Kulttuurisukellus: kohteena Yhdysvallat (2000)
- American culture : an anthology / edited by Anders Breidlid ... [et. al.] (2008)
- The American art book (1999)
- American art and architecture / Michael J. Lewis (2006)
- American art: history and culture / Wayne Craven (1994)
