Suomen rahat arviohintoineen 2005 keräilyoppaan mukaan vuoden 1929 markka on ollut nikkeliä. Jos raha on virheetön ja leimakiiltoinen, sen arvo 25 euroa. Jos se on lievästi tummunut, arvo on 15 euroa. Jos korkeimmissa kohdissa on hyvin pieniä käsittelyn jälkiä, muuten yksityiskohdat teräviä, arvo on 3 euroa. Jos raha-aihio on tehty vuosien 1921-1924 markasta ja vanhan lyönnin jäljet ovat selvästi näkyvissä, vastaavat arvot ovat 75, 50 ja 12 euroa ja kuluneen rahankin arvo on 3 euroa.
Tässä hyviä ja perusteellisia kirjoja aiheestasi:
- Virrankoski, Yhdysvaltain ja Kanadan intiaanit
- Gulbrandsen, Pohjois-Amerikan intiaanit
- Andersson, Pohjois-Amerikan alkuperäiskansojen historia
Gulbrandsenin kirja on Kannuksen kirjastossa, toiset löytyvät mm. Lestijärven kirjastosta:
http://www.lestijarvi.fi/kirjasto/
Kyseinen kansanruno on julkaistu Matti Rajamaan Aapisessa. Aapinen on ilmestynyt ensimmäisen kerran vuonna 1928. Aapisesta on otettu uusintapainoksia mm. vuosina 1938, 1939, 1944 ja 1950.
Voit lukea runon myös Kansalliskirjaston digitoimasta Matti Rajamaan Aapisen ensimmäisestä painoksesta:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/search?query=%22Kello%20yks%20keitto%…
Voit selailla aapista sivun ylälaidassa olevilla nuolilla.
Sitaatin alkulähde on Shakespearen näytelmä Richard III (IV näytös, IV kohtaus, säe 70). Kuningatar Margareeta sanoo monologissaan ” Richard yet lives, hell's black intelligencer”. Matti Rossi suomentaa tämän kohdan ”Rikhard elää vielä, hornan musta renki”. Margareetalle Rikhard, joka on tappanut hänen lapsensa, on kaiken pahan ruumiillistuma.
Jenna on Jennin rinnakkaismuoto, ja molemmat juontavat juurensa Johanna-nimeen. Johanna tulee heprean kielestä ja tarkoittaa "Jumala on armollinen". Se on Johanneksen sisarnimi.
Taru-nimi on esiintynyt Suomessa ensimmäisiä kertoja 1800-1900-lukujen vaihteessa Dagmarin kutsumamuotona ja ruotsalaisen Saga-nimen suomennoksena. Muinaisilla heettiläisillä Taru oli säiden jumala, mutta suomalainen naisennimi ei ole lähtöisin tästä yhteydestä.
Jessica on ilmeisesti englantilainen muunnos hepreankielisestä nimestä Yiskah, "Jumala katsoo [jonkun] puoleen". Se on tullut Englannissa tunnetuksi Shakespearen näytelmästä Venetsian kauppias jo 1500-luvulta alkaen, mutta yleistynyt Suomessa vasta 1960-luvulla.
Melissa pohjautuu Melisa-, Melita- ja Melitta...
Ei liene kovin yllättävää, että sukunimen ”Savolainen” on voinut saada Savosta kotoisin ollut tai siellä liikkunut, joten alkuperä on se. Nimellä on voitu viitata myös ”Savo”-nimisen kylän asukkaaseen. Sukunimi on ollut sen verran laajalle levinnyt, että jo 1600-luvun lopulla sukunimeä on merkitty muistiin lähes kaikkialta Suomesta, joskin eniten sitä esiintyi Etelä-Karjalassa, Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanlahden perukassa, jossa se on saattanut olla myös nimen ”Sauvolainen” toinen kirjoitusasu.
Osoitteesta http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1 löytyvä nimipalvelu kertoo, että sukunimi ”Savolainen” on ollut 24 111 väestötietojärjestelmään kirjatulla. Nykyisenä nimenä se on 11 580 henkilöllä.
Suomenlinna II:n konepäällikön mukaan vuoden 2011 keskikulutus oli 74,9 litraa tunnissa. Vaihtelu polttoaineen kulutuksessa on suuri ja kulutus riippuu päällikön ajotyylistä. Kesällä kulutus voi olla 50 litraa tunnissa ja talvella jopa 150 litraa tunnissa.
Lähde:
Suomenlinnan Liikenne Oy
Laulu on nimeltään Ainainen puute ja kurjuus ja se löytyy Ilpo Saunion ja Timo Tuovisen nuotista Edestä aattehen : suomalaisia työväenlauluja 1890-1938 (laulu nro 76, s. 143-144). Tässä nuotissa laulu on pisimmässä muodossaan (12 säkeistöä), nuotissa Työväen lauluja (Scandia-musiikki) samasta laulusta on vain kuusi ensimmäistä säkeistöä. Laulun sanojen kirjoittajaa ei tiedetä, melodia on Sam Sihvon Jääkärin laulu laulunäytelmästä Jääkärin morsian.
Edestä aattehen -nuotti on tällä hetkellä hyllyssä ja lainattavissa Tampereen kaupunginkirjaston musiikkiosastolla
(puh. 020 716 4077).
Tietokirjallisuus on laaja genre sinällään, ettei sen tarvitse sisältää ainoastaan pelkkää tiukkaa faktaa. Tietokirjallisuuden puolelle menee kaikki, joita ei voi luokitella fiktioksi. Esimerkiksi englanninkielellä puhutaan fiction ja non-fiction, eli kauno ja ei-kauno tai fiktio ja ei-fiktio, mikä jättää paljon joustoa genren sisällä. Siispä moni tietokirjaksi luokiteltava sisältääkin henkilökohtaisuutta ja mielipiteitä, ja siten siis eroaa selkeästi esimerkiksi tieteellisestä tutkimuskirjallisuudesta. Näet enemmän tietokirjallisuuden muotoja esimerkiksi Suomentietokirjailijat ry:n sivulta: Tietokirjallisuuden lajit - Suomen tietokirjailijat ry Genrerajaus on myös hyvin keinotekoinen lajittelutapa, eli näidenkään alalajien rajat eivät...
Koirien käyttäytymiseen liittyvistä häiriöistä löytyy tietoa useista koirakirjoista. Kirjoja selailemalla selviää, että paniikkihäiriön sijaan puhutaan enemmän koirien käyttäytymishäiriöistä, arkuuksista ja peloista.
Tässä muutama vinkki:
100 vinkkiä koiran käytösongelmiin http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1982520?lang=fin
Pieni koirankoulutusopas : hyvätapaisen koiran koulutus ja käytösongelmien korjaaminen http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1854653?lang=fin
Pelkopurija ja huomionhakija : koirien käyttäytymisongelmista ja niiden hoidosta http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1350142?lang=fin
Lisäksi verkosta löytyy kirjoituksia koirien käyttäytymisestä pelko- ja stressitilassa:
http://www.narulelu.com/...
Monien suomalaisugrilaisten kansojen kielissä on hopeaa vastaava sana, joka tarkoittaa joko hopeaa tai pehmeää. Esimerkiksi viron kielessä on hõbe, inkeroisessa hoppia,, vepsä hobed.
Lähde: Suomen sanojen alkuperä - etymologinen sanakirja. SKS, 1992
Hopea on yksi pisimpään tunnettuja alkuaineita. Joidenkin tutkijoiden mukaan ihmiskunnan ensimmäisenä käyttöönottama metalli olisi kupari. Kuparin jälkeen tutustuttiin kultaan ja sekä kullan ja hopean sekoituksiin. Hopea on varmuudella tunnettu jo 2500 eKr. Armenian ja Anatolian alangoilla. Muinaisessa Egyptissä ei ollut hopeaa vaan se oli tuontituote. Siksi hopea oli siellä kultaa kalliimpaa.
Hopea on kaunis ja pehmeä materiaali, siksi sitä on aina käytetty...
Etsimäsi kirja on varmaankin Jostein Gaarderin Sofian maailma : romaani filosofian historiasta, joka ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1994. Teoksen on suomentanut Katriina Savolainen ja kustantanut Gummerus.
Teos on lainattavissa esimerkiksi HelMet-kirjastoissa.
https://finna.fi
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_11645#.VYfwT_PyVwU
http://www.helmet.fi/fi-FI
Huomautan heti alkuun, että me vastaajat olemme maallikoita emmekä voi antaa lainsääntöä koskevissa asioissa mitään juridisesti päteviä tulkintoja.
Suomen tekijänoikeuslain mukaan tekijänoikeuden suoja kestää tosiaan 70 vuotta tekijän kuolemasta (43 §). Sen jälkeen kuvia tai muuta tekijän aineistoa voi käyttää vapaasti ilman perikunnan lupaa. Poikkeus ovat sellaiset teokset, joita ei ole aikaisemmin julkaistu eikä julkistettu, sillä niille laki tarjoaa 25 vuotta suoja-aikaa julkaisemisesta tai julkistamisesta (44 a §).
On hyvä muistaa, että jos jos joku muu on muunnellut alkuperäistä teosta, saattaa muuntelijallakin olla siihen tekijänoikeus. Samoin teoksesta otettu valokuva saa erillisen suojan valokuvana (49 a §), vaikka se ei olisikaan...
Ilmeisesti tarkoitat siis Keski-Suomen maakunnan kaikkien yleisten kirjastojen kirjastokimppaa Keski-kirjastoja.
Keski-kirjastojen sivuilla kerrotaan, että voit palauttaa lainasi mihin tahansa Keski-kirjastoon.
https://keski.finna.fi/Content/info#loans-renewals
Jos tarkoitatte termin "MARC-näyttö" suomentamista painikkeessa:
MARC on lyhenne sanoista Machine-Readable Cataloging Record. Se siis kääntyisi suomeksi suunnilleen "koneellisesti luettava luettelointitietue". Painikkeen tekstiksi tämä olisi tarpeettoman pitkä eikä se myöskään ole vakiintunut ilmaus kuten MARC, joten suomenkielisen tekstin käyttö painikkeessa tuskin tulee kyseeseen. Lisää tietoa MARC-formaatista löytyy esim. Kongressin kirjaston sivuilta: http://www.loc.gov/marc/umb/um01to06.html
ja Kansalliskirjaston sivuilta:
http://www.kansalliskirjasto.fi/kirjastoala/formaatit.html
Jos tarkoitatte, että itse MARC-näytön sisältö pitäisi suomentaa:
MARC-näytössä näkyvien kenttien numeroita ei ole mahdollista muuntaa suomenkielisiksi...
Irvine Welshin teosta Skagboys vuodelta 2012 ei ole suomennettu. Kustannusosakeyhtiö Otavasta, joka on kustantanut Welshin teosten tähänastiset suomennokset, kerrottiin, että näillä näkymin Otava ei ole julkaisemassa Skagboys-romaanin suomennosta.
https://finna.fi
Kustannusosakeyhtiö Otava
http://www.irvinewelsh.net/books/info/?t=Skagboys
Keittiökalusteiden kuvia tuntuu olevan vaikea löytää. Elinkeinoelämän keskusarkistosta voi tiedustella (puh. 015-321 340) tai hakea heidän valokuvatietokannastaan (http://62.236.120.246/ELKA/kuva.htm). Tietokannan haku toimii hitaanpuoleisesti, mutta jos näytön vasempaan laitaan ilmaantuu napsautettavia otsakkeita, kuvia on löytynyt. Hakusanalla keittiö sain esim. otsikon "Rakennus: sisäkuva rakennuksesta", jossa on jokunen hyvä kuva Enso-Gutzeitin keittiökaapeista. Hakusanalla "Enso-Gutzeit" tulee samoin otsake "Sisäkuva rakennuksesta", mutta kuvissa en huomannut keittiökuvia.
Riitta Miestamon kirjassa Suomalaisen huonekalun muoto ja sisältö (Askon Säätiö, 1981) on muutama keittiökuvakin ja hyvä lähdeluettelo.
Varastokirjastosta (http://...
HelMet -kirjastosta pääkaupunkiseudulta löytyvät seuraavat sarjaan liittyvät teokset:
- I riddarnas spår (Behandlar bokserien De svarta riddarna)
- I skuggan av ett tecken (osa 1)
- Dit ingen går (2)
Muita osia voi kysellä kirjastosta kaukolainattavaksi. Osat ovat
Vindens klagan, osa 3
Trollkarlens märke, osa 4
Skuggor, osa 5
Tistel bland rosor, osa 6
Amuletterna, osa 7
Järnjungfrun, osa 8
Demonernas vingar, osa 9
De okända, osa 10
Stenarnas tystnad, osa 11
Vinterdröm, osa 12
NATO:n peruskirjan viides artikla velvoittaa jäsenmaata osallistumaan NATO:n yhteiseen puolustukseen, jos joku NATO-maa joutuu hyökkäyksen kohteeksi. NATO-maat ovat siis sitoutuneet auttamaan toisiaan mahdollisessa hyökkäystilanteessa maakohtaisesti tarpeelliseksi katsomillaan keinoilla. Eli tällöin kunkin jäsenmaan itsenäisessä päätösvallassa on antamansa avun luonne ja laajuus, joka voi olla sotilaallisen avun lisäksi myös poliittisia toimenpiteitä, joilla vaikutetaan hyökkäävään osapuoleen.
Lähde: Karvinen, Jyrki - Puistola, Juha-Antero 2015: Nato ja Suomi
Helmet-hausta löytyy julkaisu:
Kirja, kirjavampi, sanomalehti - ulkoasukierre ja suomalaisten sanomalehtien ulkoasu 1771-1994 / Pekka Mervola
http://www.helmet.fi
Helmetin lehtihaussa on linkit mikrofilmattuihin lehtiin sekä HelMet-varastolehtiluettelo. Pasilan kirjastosta löytyy 1920-luvun sanomalehtiä sekä mikrofilmattuna että alkuperäisessä muodossa.
http://www.helmet.fi/search~S2*fin/X
Pasilan kirjaston uutisaluelle mikrofilmeistä on mahdollista ottaa kopioita.
Laajempi kokoelma kotimaisia mikrofilmattuja sanomalehtiä löytyy Kansalliskirjaston Lehtisalista.
http://www.kansalliskirjasto.fi/kokoelmatjapalvelut/kokoelmat/kansallis…
