Martha (tai Suomessa useimmiten Martta) on alunperin heprealais-aramealainen nimi, jonka merkitys on "valtiatar" tai "emäntä". Uudessa testamentissa Martta oli toimelias Lasaruksen ja Marian veli (Luuk. 10:38-42, Joh. 11:17-28). Martha (Martta) onkin perheenemäntien taivaallinen suojelija. Häntä pidetään myös majatalonpitäjien, kokkien, palvelijoiden ja maallikkosisarten suojelijana. Hänen mukaansa on nimetty myös kotitalousneuvontaa antava kansalaisjärjestö Marttaliitto.
Tunnettuja Marthoja (siis juuri kirjoitusasussa Martha) ovat esim. seuraavat naiset:
Martha Washington (USA:n ensimmäisen presidentin vaimo)
Martha Graham (tanssija ja koreografi)
Martha Gellhorn (journalisti)
Martha Stewart (liikenainen, toimittaja, kirjoittanut kirjoja...
Vertti on Eevert -nimen puhuttelumuoto. Almanakassa Eevertin nimipäivä on 9.9. Eevert on lyhentymä saksalaisesta nimestä Eberhard, alasaksan Everhard, Evert "luja, voimakas kuin karju".
Lähde: Uusi suomalainen nimikirja / etunimet: Kustaa Vilkuna, avustajat Marketta Huitu ja Pirjo Mikkonen ; sukunimet: Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala
(Helsingissä : Otava, 1988) ISBN: 951-1-08948-X (sid.)
Suvi Teräsniskan esittämän laulun Tämä maailma tarvitsee rakkautta sävelsi Lauri Tähkä ja sanoitti Timo Kiiskinen. Laulua ei valitettavasti ainakaan toistaiseksi ole julkaistu nuottina.
Lähde: Kansalliskirjaston tietokanta
Teille on varmasti koulussa sanottukin, esitelmän teon tarkoitus on tiedonhaun oppiminen.
Olet etsinyt tietoa Internetistä ja, kuten huomautitkin, mitään oikein kunnollista ei tunnu löytyvän. Aiheesta on monenlaisia sivuja etenkin englanniksi, mutta suomeksi ja nuorisokulttuurin puitteisiin asetettuna materiaalia onkin vähemmän.
Suosittelenkin kääntymistä kirja-aineiston puoleen. Voit tehdä haun pääkaupunkiseudun aineistotietokannassa http://www.libplussa.fi/ ns. asiasanoja hyväksi käyttäen. Asiasanat ovat sanoja joilla kirjojen ja muun aineiston sisältöä on kuvailtu. Kokeile ensin hakua jossa haet asiasanalla rockabilly ja näytä -pudotusvalikosta valitset kohdan vain kirjoja. Näin saat kirjoja joissa käsitellään rockabillyä, et levyjä...
Paasilinnan käyttämä lausahdus on muunnelma sota-aikaisesta sutkauksesta "Älä vapise isänmaa, ei poikaskaan vapise", jonka rintamalehti Pohjan Poika kirjasi muistiin vuonna 1944. Se on yksi pääasiassa eri rintamalehdistä kerätyistä yli 15 000 sota-aikaisesta kaskusta, joista 60-luvun alussa koottiin kaksi kirjaa otsikolla Nauru sodalle : sotiemme huumoria. Ennen Jäniksen vuotta sanonta löytyy kutakuinkin Paasilinnan käyttämässä muodossa ainakin Kai Heinosen vuonna 1973 julkaistusta Nyky-Suomen sananparsikirjasta: "Älä vapise isänmaa, vaikka poikas horjuu."
Musorgskin laulua "Pesnja Mefistofelja v pogrebke Auerbaha" eli "Laulua kirpusta" tai "Kirppulaulu" ovat levyllä esittäneet suomeksi mm. Matti Salminen ja Jaakko Ryhänen. Ilmeisesti myös suomennoksia on tehty useampia kuin yksi, ainakin V. Arti (Ruhtinas kerran oli ja kirppu vaatteissaan) ja Väinö Sola (Maan kuninkaalla pieni on kirppu linnassaa) ovat olleet asialla.
Valitettavasti näitä sanoituksia ei kuitenkaan ole julkaistu nuottina, vaan pelkästään äänitteinä. Siten ainoa keino on lainata nuotit ilman sanoja (seuraavat löytyvät HelMet-kirjastosta)
http://luettelo.helmet.fi/record=b1421335~S9*fin
http://luettelo.helmet.fi/record=b1421159~S9*fin
http://luettelo.helmet.fi/record=b1646353~S9*fin
ja kuunnella näitä levytyksiä ja yrittää...
Etelä-Karjalan maakuntalintunakin tunnetun satakielen germaanisten kielten nimityksen (ml. englannin nightingale ja ruotsin näktergal) ensimmäinen osa viittaa tosiaan yöhön. Jälkimmäinen osa sen sijaan viittaa erilaisiin äänentuottamisiin, kuitenkin mitä luultavimmin alun perin lauluun. Sen sukulaissanoja ovat esimerkiksi protogermaaninen verbi *galen ("laulaa"), sekä nykykielistä englannin to yell ("huutaa"). Satakielen nimen voi siis germaanisilla kielillä ymmärtää yölaulajaksi.Lähteet: Nachtigall – Schreibung, Definition, Bedeutung, Etymologie, Beispiele | DWDSNIGHTINGALE Definition & Meaning - Merriam-Webster
Ilomantsin vesakkomyrkytyksistä ja niitä vastustaneesta kansalaisliikkeestä löytyy useita lehtiartikkeleita. Koivikko-aluetietokannasta hakemalla asiasanoilla 'Ilomantsi' ja 'vesakot' saat viitelistan: http://kakonen.jns.fi/aineistohaku.html .
Kirjassa Metsä huutaa. 1984, otetaan kantaan tehometsätalouteen 1970-80-luvulla ja myös metsien vesakkomyrkytyksiin. Ilomantsin myrkytykset ja kansalaisliikkeen toiminta on yhtenä esimerkkinä.
Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan mukaan Alpi on lyhentymä Albinuksesta, joka puolestaan on johdos latinan valkoista merkitsevästä sanasta albus. Katolinen kirkko tuntee viisi Albinus-nimistä pyhimystä. Suomen ortodoksinen kalenteri yhdistää Alpi-nimen Albianokseen, joka on perimätiedon mukaan pappismarttyyri 300-luvun alusta.
Helsingin historian katsotaan alkaneeksi siitä, kun Kustaa Vaasa 12.6.1550 antoi kuninkaallisen määräyksen, jolla Porvoon, Tammisaaren, Rauman ja Ulvilan (eli Porin) kaupunkien porvareita määrättiin muuttamaan uuteen Helsingin pitäjään Helsingin kosken ääreen perustettuun kaupunkiin (Matti Klinge, Helsinki - Itämeren tytär, s. 9.) Päämäränä oli perustaa Tallinnan kauppakaupungeille eli Räävelille kilpailija. Ilmeisesti tuo käsky löytyy teossarjan Konung Gustaf den förstes registratur, julk. Riksarkivet ; toim. Joh. Ax. Almquist. 29 osaa, osasta 22 s. 280 (12/6 1550). Nämä tiedot löytyvät teoksesta Helsingin kaupungin historia osa I, Eino E. Suolahden artikkelista, Vantaan Helsinki. Siitä löytyy muutakin tietoa...
Sei Shonagonin Tyynynaluskirjan olisi pitänyt alkujaan ilmestyä jo vuonna 2016, mutta ilmestyminen on toistuvasti siirtynyt. Kirjan perään on tässäkin palvelussa kyselty mm. vuonna 2020 ja syksyllä 2023:https://www.kirjastot.fi/kysy/sei-shonagon-tyynynaluskirja-on-ollut?https://www.kirjastot.fi/kysy/olen-jonottanut-kesasta-asti-sei?Soittoihini ja sähköpostiini ei ole kustantamossa ehditty reagoida, mutta marraskuussa 2023 Kysy kirjastonhoitajalta -palvelusta oli soitettu Teos-kustantamoon ja saatu tällainen vastaus: "Soitin tänään (28.11.2023) kustantamo Teokseen ja keskustelin tämän kirjan kohtalosta. Käännöstyö ei ole niitä helpoimpia. Kustannusvirkailija lupasi varovasti kirjan ilmestyvän ehkä tänä vuonna. Mutta kaikki on epävarmaa."...
Ensin perusasia: Kalevala-eepos on Elias Lönnrotin lukuisten eri kansanrunotoisintojen pohjalta luoma teos. Näihin eri kansanrunotoisintoihin voi tutustua lukemalla vanhaa moniosaista teossarjaa Suomen Kansan Vanhat Runot (SKS). Saadaksesi tietää, miten Lönnrot Kalevalan kokosi, kannattaa tutustua Väinö Kaukosen teoksiin Lönnrot ja Kalevala (SKS 1979) sekä Lönnrot ja Kanteletar (SKS 1989).
Suomen kirjallisuus I (Otava 1963) sisältää Matti Kuusen artikkelit Esisuomalainen runous, Varhaiskalevalainen runous ja Sydänkalevalainen epiikka ja lyriikka. Niihin kannattaa tutustua, samoin samasta teoksesta löytyvään Lauri Hongon artikkeliin Itkuvirsirunous. Muita vanhoja tutkimuksia ovat mm. Martti Haavion Kansanrunojen maailmanselitys (WSOY 1955...
Karaoke DVD-levyjä kannattaa hakea ensin ”kotikirjaston” (Jyväskylän kaupunginkirjasto) kokoelmaluettelosta, osoitteessa http://www.aaltokirjastot.fi/. Käytä asiasanaa: karaoke ja laita lisärajauksiin ruksi aineistolajin DVD kohdalle. Kun et rajaa hakua mihinkään kirjastoon, saat samalla näkyviin myös kaikkien muiden ”Aalto-kirjastoihin” kuuluvien kirjastojen karaoke DVD-levyt. Hakutuloksen jälkeen voit tarkistaa hakuhetkellä hyllyssä (eli paikalla) olevat painalla linkkiä ”vain hyllyssä olevat”. Mikäli jossain muussa Aalto-kirjastossa on sellaisia karaokelevyjä joita Jyväskylän kaupunginkirjastossa ei ole (tai ne ovat lainassa), niitä voi tilata seutulainana (1 eur / kpl). Seutuvaraus voidaan tehdä kirjastossa tai voit myös soittaa...
Kirjastojen hankintaprosessi ja käytännöt voivat vaihdella kirjastoittain, joten aivan yksiselitteistä kuvausta ja ohjetta oman kustanteen tarjoamisesta kirjastoille on vaikea antaa.
Pääsääntöisesti kuitenkin kirjastot hankkivat aineistonsa kilpailutetuilta sopimustoimittajilta, joita ovat esimerkiksi Kirjavälitys, Booky.fi tai Kirjastopalvelu.
Tästä huolimatta kirjastot ottavat mielellään vastaan tiedon julkaisun ilmestymisestä. Kannattaa tutustua kirjastojen kotisivuihin ja sieltä mahdollisesti löytyvään tietoon hankintaosastosta ja sen yhteystiedoista. Mikäli tätä tietoa ei sivuilla ole tuotu esille, kannattaa tiedote lähettää kirjaston yleiseen sähköpostiin, josta tieto välitetään hankintaa tekeville henkilöille.
Tiedotteessa...
Wikipediassa ( http://fi.wikipedia.org/wiki/Uusasiallisuus ) uusasiallisuus selitetään seuraavasti: Uusasiallisuus (saks. Neue Sachlichkeit) oli taidesuuntaus, joka syntyi 1920-luvun alussa Saksassa. Se oli vastaliike vuosisadan alun modernismin voimakkaimmalle suuntaukselle ekspressionismille. Uusasiallisuus eli maailmansotien välisenä aikana Euroopan, Pohjois- ja Etelä-Amerikan kuvataiteessa, kirjallisuudessa, musiikissa ja arkkitehtuurissa. Taidesuuntaus koki loppunsa Saksassa 1933, kun natsit ottivat vallan ja julistivat uusasiallisuuden kuuluvan rappiotaiteen piiriin. Jotkut uusasiallisuuden suunnat jatkuivat toisen maailmansodan jälkeen.
Tyylisuunta pyrki eroon ekspressionismin levottomasta ilmaisusta ja pyrki jäljittelemään totuutta...
Ensimmäinen runo on Pallen eli Reino Hirvisepän kupletti Löylyä lissää, joka on ainakin teoksessa Pallen parhaat (Alea-kirja 1986).
Toinen runo on Kalle Vihtori Väänäsen Rienooja tulloo, joka on teoksessa Sanarrieskoo (Karisto 1976).
Molemman teokset ovat Porin kaupunginkirjaston kokoelmissa.
Tämän Kaarlo Kramsun runon "Jos ois" ovat säveltäneet ainakin Jalmari Aalto, Tapani Länsiö ja Tarja Tuula Koskinen. Jalmari Aallon sävellys sisältyy hänen toimittamaansa nuottiin "Hopeavuosien lauluja. 1, 3-ääniselle sekakuorolle" (Suomen kirkkomusiikkiliitto, 1980). Tapani Länsiön sävellys sisältyy nuottiin Länsiö, Tapani: "4 Kramsua : laulusarja baritonille ja pianolle" (Sulasol, [2017]). Laulusarjasta on saatavana nuotti myös tenorille ja pianolle. Tarja Tuula Koskisen sävellys (kuorolle a cappella) sisältyy cd-levylle Peltrut: "Kesäilta" (Mils Musiikki, 1998, MILS 9872).
Finna-hakupalvelu:
https://finna.fi
Yleisradion Fono-tietokanta:
www.fono.fi
Lauri Pohjanpää: Jänikset julkaistiin vuonna 1917 Pohjanpään kokoelmassa Uusi kevät ja muita runoja ja sittemmin hänen Valittujen runojen antologiassaan, Kaipuu ylitse ajan (3.p. 2002).
Yliluonnolliset, kummallisiksi mielletyt kokemukset ovat varsin yleisiä eivätkä ne liity välttämättä mielenterveysongelmiin.
M.-L. Honkasalo & K. Koski: Mielen rajoilla — Arjen kummat kokemukset (SKS, 2017)
Monissa yhteisöissä kokemukset pahoista hengistä tai paholaisesta sekä niiden valtaan joutumisesta ovat yleisiä. Täten myös paholaisen karkottamiseen liittyvät perinteet ovat yleisiä.
A. Pakaslahti & M. O. Huttunen (toim.): Kulttuurit ja lääketiede (Duodecim, 2010)
https://teologia.fi/2013/03/asiantuntijat-analysoivat-kirkon-demonipuhe…
Toisinaan yliluonnolliset uskomukset, kuten käsitys pahojen henkien tunkeutumisesta tai yliluonnollisista kyvyistä, voivat kuitenkin liittyä todellisuudentajun...
Kyseinen loru löytyy kokoelmasta Hanhiemon iloinen lipas, johon Kirsi Kunnas on riimitellyt suomeksi englantilaisia lastenkamarirunoja. Alunperin kokoelma ilmestyi vuonna 1954, jonka jälkeen siitä on otettu lukuisia uusia painoksia,
