Tässä joitakin suomeksi julkaisevia tai käännettyjä runoilijoita:
Gorman, Amanda: Kukkula jolle kiipeämme (Tammi, 2021)
Kakko, Kiia: Pyhä voima (Basam Books, 2020)
Kotro, Arto: Sanovat sitä rakkaudeksi (Like, 2003); Musta morsian (Like, 2005)
Lovelace, Amanda: Tässä prinsessa pelastaa itsensä (Sammakko, 2018)
Lisäksi Lang Leav ja Nayyirah Waheed saattaisivat olla kiinnostavia. Heidän teoksiaan on ainakin toistaiseksi saatavilla vain englanniksi.
Hugo Backmansson löytyy Suomen taiteilijaseuran Kuvataiteilijat matrikkelista.
Wille Salosen tietoa ei löydy taiteilijamatrikkelista.
Olli Joen tietoa ei löydy varsinaisista taiteilijamatrikkeleista mutta hänet mainitaan ARS Taitelijahakemistossa, 2007.
Kirjastossamme käytettävät hakusanat on valittu Kansalliskirjaston ylläpitämästä asiasanastosta YSAsta (Yleinen suomalainen asiasanasto, lisätietoja vesa.lib.helsinki.fi). Ehdottamistanne hakusanoista ainoastaan anoreksia ja bulimia löytyvät sieltä. Sivujen kautta voitte tehdä ehdotuksia asiasanaston luetteloon lisättäväksi. Hakusanat ovat pääasiassa monikossa.
Anoreksian ja bulimian sijaan kirja on luetteloitu ainoastaan asiasanalla syömishäiriöt, koska kirjaan tutustuttaessa ei ole ilmeisesti katsottu sen koskevan anoreksiaa tai bulimiaa, vaan muuta syömishäiriötä.
Sanahakua käytettäessä kirja löytyy myös ehdottamallanne "anonyymit ylensyöjät", koska sanahaku etsii kaikista kirjan tiedoista.
Koivukylän kirjastossa on otettu käyttöön uusi tulostusjärjestelmä. Väritulosteita on mahdollista tulostaa 2 kappaletta päivässä. Muissa Vantaan kirjastoissa on vielä käytössä vanha järjestelmä, jossa väritulostusmahdollisuutta ei ole.
Väritulosteita on mahdollista tulostaa myös Helsingin ja Espoon kirjastoissa. Voit tarkistaa kirjastot, joissa on on väritulostusmahdollisuus tästä https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
Valitse palvelu -laatikosta voit valita tulostimet (väri).
Kirja 1900-luvun muodin historia määrittelee paasikampauksen näin: "1920-luvulla yleinen lyhyt ja päänmyötäinen naisten kampaus, jonka Coco Chanel teki tunnetuksi. Kuuluisin paasikampauksen käyttäjä oli tanskalainen mykkäelokuvien tähti Asta Nielsen." Irina Syromjatnikovan Kampausten historia täydentää, että paašikampauksesta – johon kuuluu suora leikattu tukka – oli monia eri muunnelmia: "Tukka saatettiin myös leikata lyhyeksi koko pään alueelta, mutta takaraivon hiukset laskeutuivat pitkinä hartioille." The Fairchild dictionary of fashionin mukaan pageboy on "suora, hartioille ulottuva tai lyhyempi [kampaus], jossa latvat on kevyesti kiharrettu takaa ja sivuilta". Kampaus on saanut nimensä siitä, että se muistuttaa...
Suomalaisten siirtolaisten etsiminen Amerikasta näyttää olevan hyvin vilkasta ja ainakin netistä löytyy paljon apuneuvoja. Olen valinnut muutamia osoitteita, joista ainakin voisi aloittaa ja saa myös käytännön neuvoja:
Siirtolaisuusinstituutin linkki:
http://www.migrationinstitute.fi/
Sukututkimusseuran linkki:
http://www.genealogia.fi/
Tällä sivulla vasemmassa palkissa klikkaa kohtaa SIIRTOLAISUUS, nyt tulee esiin hyödyllistä tietoa, etenkin
Etsi henkilöä - sekalaiset (tulee esiin otsikko "Etsi siirtolaisia Yhdysvalloista")
Tämä Sukututkimusseuran sivusto Siirtolaisuus-osio on kaikkinensa selkeä ja antaa toivottavasti, muiden osoitteiden lisäksi, avaimen, jolla voisit löytää tietoja sukulaisestasi. Onnea etsinnällesi!
Hei!
Kannattaa vierailla ohjelmaa esittävän Sub-tv:n sivustolla osoitteessa: http://www.sub.fi/ohjelmat/index.shtml/ohjelmat?599477
Jaksot ovat katsottavissa Subin Netti-tv:ssä seitsemän päivän ajan ensilähetyksestä televisiossa. Ohjelmasta löytyy myös keskustelupalsta.
Mikado-oopperan librettoa ei ole julkaistu, mutta siitä on olemassa käsikirjoitus, joka löytyy Kansallisoopperan ja -baletin arkistosta. Kyseessä on mitä ilmeisimmin Esko Elstelän suomennos. Mikäli haluat lisätietoja libretosta ja sen käytöstä, voit ottaa yhteyttä arkiston ja tietopalvelun informaatikkoon Marjaana Launoseen, marjaana.launonen@opera.fi .
Vaaran nimestä ja sen taustoista kysyttiin Kotimaisten kielten keskuksesta (Kotus). Heidän vastauksensa alla:
Nimiarkiston suulliseen perimätietoon perustuvissa paikannimikokoelmissa mainitaan Rovaniemen Prikses [puheessa prikses ~ risses] ja lähellä sijaitsevat Palo-Prikses ja Prikseksenaapa. Muuta taustatietoa nimistä ei kokoelmissa ollut. Prikses on ollut peruskartassa vuodesta 1968 lähtien.
Prikses on uniikki paikannimi Suomessa eikä sitä ole tiettävästi aiemmin tutkittu. Se on myös rakenteeltaan harvinainen suomalaisessa paikannimistössä. Nimi voisi olla saamenkielistä perua, mutta konsonanttiyhtymä nimen alussa voisi viitata enemmänkin alkuaan johonkin ruotsinkieliseen sanaan. Kemijoen varren...
Tässä lähdetään siitä, että olisi teknisesti mahdollista kiihdyttää massallinen kappale valonnopeuteen ja jätetään huomiotta suhteellisuusteorian mukainen aikadilaatio. Silloin yhden g:n kiihtyvyydellä nopeus kasvaisi 9,81 metriä sekunnissa ja valonnopeus 299 792 458 m/s saavutettaisiin 353,7 päivässä.
Suuremmalla kiihtyvyydellä nopeus saavutettaisiin lyhyemmässä ajassa. Ihminen kuitenkin kestää huonosti jatkuvaa yhtä g:tä suurempaa rasitusta. Esimerkiksi Scientific Americanin artikkelissa arvellaan, ettei ihminen kestäisi edes kolmen g:n pitkäaikaista rasitusta, ei ainakaan tarvittavaa reilua 118:aa päivää. Gizmodon artikkeli mainitsee, että kolmen g:n jatkuva kiihtyvyys esimerkiksi Marsiin suuntautuvalla...
Holstin kirjan valokuva- ja esinelähteiden luettelossa Reinholmin akvarellin kohdalla lukee Suomalaisen kirjallisuuden seura. Kuva liittyy SKS:n arkistossa oleviin teksteihin A. O. Heikelin kenttätyömatkoilta Satakunnasta (1879) ja Etelä-Karjalasta (1880), joilla Reinholm oli mukana piirtämässä ja maalaamassa paikallista esineistöä.Arkistorakenne: Agathon Reinholmin piirroskokoelma (1879–1880) | SKS Finna Saikan Manta Mouhijärveltä | Hakutulokset | SKS Finna
Seuraavista voisi löytyä tyylin ja aiheiden perusteella hengenheimolaisia:
Riikka Ala-Harja (esim. Tom Tom Tom), Juha Seppälä (esim. Supermarket), Tuuve Aro (esim. Harmia lämpöpatterista, Sinikka Tammisen outo tyhjiö, Karmiina),Petri Tamminen (esim. kaikki teoksensa), Kreetta Onkeli (Ilonen talo, Beige), Hanna Hauru (Raaka, punainen marja, Eivätkä he koskaan hymyilleet) ja Maria Peura (Valon reunalla, On rakkautes ääretön). Jälkimmäiset kaksi ovat kirjoittaneet pohjoiseen Suomeen paikantuvaa proosaa. Murteella kirjoittavista ei tule yhtä absurdia ja groteskia huumoria tekevistä kotimaista proosavertailukohtaa mieleen, ulkomaisista suosittelen Daniel Harmsia.
Jos pidät Liksomin teosten monikulttuurisuudesta, niin listalta epäilemättä...
Saksankielistä alkutekstiä ei ole. Schützin sävellyksen löysi kätköistään Harald Andersen, ja Asunta teki suomennoksen norjalaisen Magnus Brostrup Landstadin tekstiin, jonka Edvard Evers ruotsinsi ja joka on nykyisessä suomenruotsalaisessa vk:ssa nro 8. Laulun teksti alkaa säkeistöstä 2. Riikinruotsalaisessa numero on 424 ja siellä säkeistöt ovat ilmeisesti viimeisimmän muokkaajan jäljiltä eri järjestyksessä. Sävellyksen ja tekstin yhdistäminen johtuu siitä, että runomitta on sama kuin Schützin säveltämässä, jonka tekijästä ja sisällöstä ei ole tietoa, tai se saattaisi olla yksi psalmiparafraaseista? Jos siis tekstin alkuperästä halutaan tieto, niin tekijä on M.B.Landstad ja vuosi 1861, ruotsintaja E.Evers 1902. Ja sitten Asunta joskus 50-...
Kyseinen Pentti Saarikosken runo on kokoelmasta Tanssiinkutsu (1980). Runo alkaa riveillä "Tulevat sanomaan minulle / millainen runon pitää olla --- ".Runo sisältyy myös teokseen Tiarnia-sarja ja muut Ruotsin-kauden runot (1996) ja Tiarnia-sarja (2012).
”Liian varhain heräsit perhonen kevääseen. Lepatat kulokenttien kukattomien varpujen yllä. Kuihdut kylmenevään iltaan löytämättä ainuttakaan kukkasta täyttämättä tehtävääsi turhana kuin keskeneräinen unohtunut ajatus…”
Näin alkava Maaria Leinosen runo löytyy teoksesta Suven ja talven välimerkit (1992) sivulta 28. Runo löytyy myös kokoelmasta Elämän täysi; Kootut runot 1980-1993 (2005) sivulta 308.
Kirjaa ei ole suomennettu, sillä sitä ei löydy Suomen kansallisbibliografia Fennicasta eikä mitään muutakaan Pierre Dukanin nimellä. HelMet-kirjastoista kirja löytyy ainoastaan ranskaksi.
Englanniksi tekijältä on ilmestynyt tänä vuonna laihdutuskirja ”The Dukan Diet”, mutta ainakaan toistaiseksi sitäkään ei näytä olevan Suomen kirjastoissa. Jos englanti sujuu, kirjan voi hankkia kirjakaupoista, joita löytyy esimerkiksi osoitteesta http://hintaseuranta.fi/tuote.aspx/404300. Tai jos haluat, voit tehdä siitä hankintaehdotuksen osoitteessa http://www.lib.hel.fi/fi-FI/forms/hankintaehdotus.asp.
Tässä alla muutamia kirjavinkkejä, toivottavasti löydät niistä kiinnostavia. Kirjat saa lainaan kirjastosta. Lisää löytyy esimerkiksi kaunokirjallisuuden verkkopalvelu Kirjasammon sivuilta. http://www.kirjasampo.fi/fi Kirjoita hakuruutuun paranormaalit ilmiöt tai kummitukset.
- Ihmissatama / John Ajvide Lindqvist
- Hänen varjonsa tarina / Niffenegger, Audrey
- Kuinka kuolleita käsitellään / Ajvide Lindqvist, John
- Lumottu / Deborah Harkness
- Yömyrsky / Johan Theorin
- Veren perintö / Harris, Charlaine
- Tositarinoita kummituksista / kirjoittaneet Paul Dowswell ja Tony Allan
- Bobby Conroy palaa kuolleista ja muita kertomuksia / Joe Hill
- Jokin kumma meissä / Fran Dorf
- Kartanossa kummittelee : romaani / Michaels, Barbara...
Hei,
Verkkokirjastosta voi hakea asiasanoilla: esimerkiksi "mielenterveyshäiriöt vanhemmat", "kuvakirjat" "masennus".
Ehdottaisin mm. seuraavia teoksia:
Appelgren: Vesta-Linnea kuunvalossa
Tahvanainen: Silva ja teeastiasto joka otti jalat alleen (äiti kärsii migreenistä ja ehkä vähän muustakin)
Tahvanainen: Lohikäärmeunia (unettomuus, stressi)
Lindenbaum: Kun Ollin äiti unohti
Tepa tahtoo tietää
Lastenkirjahylly -blogista löytyy artikkeli, johon on koottu masennuksesta kertovia lastenkirjoja: http://lastenkirjahylly.blogspot.fi/2010/04/murheen-alhosta-ilon-kukkul…
Etsitty laulu on nimeltään Kotimaan vuoret ("Eläköön vuoret, eläköön laaksot / kauniin kotimaan. / Lumihuiput nuo mulle kertovat: / Älä jätä mua, -- "). Tämän argentiinalaista alkuperää olevan laulun ovat suomeksi levyttäneet Los Camerados ja Avaruuslintu. Los Cameradosin tulkinta julkaistiin singlelevynä vuonna 1970 ja seuraavana vuonna yhtyeen nimeä kantaneella LP:llä. Avaruuslinnun levytys ilmestyi yhtyeen samannimisellä albumilla 1978. Nuotit kappaleeseen löytyvät Uusi laulu -lehden numerosta 3/1976.
Eino Leinon runoa Marjatan laulu ('keinutan kehtoa, laulatan lasta…') ei löydy Leinon englanniksi käännetyistä runoteoksista. Toivo Kuulan kyseiseen runoon säveltämä yksinlaulu (op.8 nro 2) on kuitenkin sanoitettu englanniksi (Cradle Song, alkusanat 'Baby is now in his cradle reclining', käänt. Alex Bryan). Laulu löytyy muun muassa Karita Mattilan levyltä From the Heart of Finland : Favourite Finnish Songs Sung by Karita Mattila. Laulujen sanat on painettu levyn kansilipukkeeseen. Levy on myös Kuopion kaupunginkirjaston kokoelmissa, mutta tällä hetkellä lainassa. Voitte halutessanne tehdä siitä varauksen netissä (kirjasto.kuopio.fi) tai ottaa yhteyttä musiikkiosastolle (182325).
