Asiasanaksi on syytä valita kirjallisuussosiologia. Esim. Google-haku johtaa Tampereen yliopiston sivuille (www.uta.fi) ja Jyväskylän yo:n sivuille (www.cc.jyu.fi). Kattavasti saat lähteitä alan kirjallisuudentutkimuksesta esim. mainitulla hakusanalla Linnea-tietokannoista http://www.lib.helsinki.fi/kirjastoala/linnea/tietokannat.htm. Valitse näistä tietokannat Linda ja Arto. Kirjastoilla on käyttöoikeudet asianomaisiin tietokantoihin. Apua hakuun saat tarvittaessa lähimmästä kirjastosta.
Voisiko kyseessä olla Raision kaupunginkirjastossa Vaski-tietokannan http://www.turku.fi/vaski mukaan olevasta äänitteestä Käynti Puccinin kotona Torre del Lagossa Toscan Rooma [Äänite] : kaksi musiikkiohjelmaa vuosilta 1989 ja 1987 / toimittaja: Eero Saarenheimo. - [Helsinki] : Yleisradio,Tallennepalvelu, p1991. - 2 äänikas. (49, 64 min) : stereo. Alkuper. julk. Radion musiikkitoimitus 1989 ja 1987.
Pirjo Mikkosen teos Sukunimet (Otava, 2000) kertoo, Sainio nimeä on otettu runsaasti käyttöön erityisesti vuoden 1906 suurnimenmuutoksen yhteydessä maamme lounaisosassa sekä myös Itä-Suomessa. Ensimmäisiä nimenottajia oli Frans Viktor Sillberg, joka näin liittyi ylioppilasnuorison keskuudessa alkaneeseen sukunimien suomalaistamisliikkeeseen. Sainioksi on myöhemmin muutettu myös nimiä Iivari, Jakobsson, Karenius, Mariantytär, Salonius ja Sonninen.
Taivassalossa ja Halikossa on tavattu sana sainio merkityksessä reki, ajoreki, Satakunnassa saini on ollut kirkkoreki, leveä reki; näiden sanojen sisältyminen sukunimiin on kuitenkin epävarmaa.
Mikkosen teoksen mukaan meillä tunnetaan sukuniminä myös Saynyola, Saini, Sainiala,...
Laite on nimeltään oftalmometri tai keratometri. Sitä käytetään silmien tutkimiseen. Sketsissä esiintyvä laite lienee valmistettu noin 1950-luvulla, ks. https://www.ricardo.ch/de/a/ophthalmometer-titnus-eurocon-usa-50er-jahre-1216936544/
Äänikirja on tekijänoikeudellisesti yhdistelmä kirjallista tekstiä ja sen esityksen taltiointia. Tekijänoikeuslain 21§:n perusteella julkaistun teoksen julkinen esittäinen on luvanvaraista. Poikkeuksia ovat jumalanpalvelus, opetus ja tilaisuus, jossa tällainen esitys ei ole pääasia. Kirjaston järjestämä tilaisuus ei kuulu näihin poikkeuksiin. Kunnilla on Teoston ja Gramexin kanssa sopimus, jonka nojalla musiikkia voidaan vapaasti esittää kunnan tilaisuuksia. Tämä ei kuitenkaan koske äänikirjoja.
Tekijänoikeuslain 22§ sallii teosten käyttämisen ns. sitaattioikeuden puitteissa. Edellytyksenä on, että äänikirjasta kuunnellut osat ovat tarpeellisia havainnollistamaan muuta esitystä, esimerkiksi vinkkaajan alustusta. Pelkkää kuuntelemista...
Selasin kirjaston slangisanakirjat, murresanakirjat ja etymologiset sanakirjat, mutta tietoa sanan mälsä alkuperästä ei löytynyt, vain sen merkitys. Verkon lähteistä sitä ei myöskään löytynyt, Suomen murteiden sanakirja, https://kaino.kotus.fi/sms/?p=main, slangi https://seppopalander.webnode.fi/sanasto-k-m/.
Asiassa kannattaa kääntyä kotimaisten kielten asiantuntijoiden puoleen, https://www.kotus.fi/palvelut/kieli-_ja_nimineuvonta/kielineuvonta. Kielikellon artikkelissa Puhekielen luonteesta kuvaa puhekielen luontaisia ominaisuuksia, https://www.kielikello.fi/-/puhekielen-luonteesta.
Mustanlahden ja Amurin välinen maavalli tehtiin Tampere–Pori-radan rakennustöiden yhteydessä 1890-luvun alussa. Ratatyöt Tampereen päässä aloitettiin vuonna 1890 ja vuonna 1895 rata oli valmiina Poriin saakka. Välillä Tampere–Nokia rata otettiin kuitenkin käyttöön jo kesällä 1893: ensimmäinen juna Tampereelta Nokialle kulki 15. kesäkuuta. Samana vuonna Aamulehdessä julkaistussa ratayhteyttä esittelevässä kirjoituksessa kuvailtiin Mustanlahden ja Amurin välistä osuutta seuraavasti:
" -- Mustanlahden reunalta aina Amurin maan luoteiseen nurkkaan pyyhältää juna ensin ylhäällä ilmassa Mustanlahteen ja Kortelahteen kulkewain päitten ylipuolitse ja sitten korkeita maavalleja mainittuun paikkaan saakka, missä se taas kohtaa maanpinnan."...
Heiri on vanha talon nimi ja sukunimi Vaasaan kuuluvan Vähänkyrön Hiiripellon kylässä, jossa myös Heirintie sijaitsee. Vähänkyrön Joulu -lehdessä v. 1980 mainitaan, että Heiri saattoi aikoinaan olla Hiiripellon kylän suurin talo. Sittemmin talon nimi on lehden mukaan muuttunut Ollilaksi.
Maailma tänään -sarjan osassa 12 ja Maailma nyt -sarjan osassa 1 on käsitelty Itävaltaa. Molemmat ovat suomenkielisiä ja löytyvät Kuopion pääkirjastosta. Uusinta tilastotietoa löytyy internetistä Tilastokeskuksen Maailma numeroina -palvelusta osoitteesta http://www.tilastokeskus.fi/tk/tp/maailmanumeroina/maailmanumeroina_tau…
Lisäksi kannattaa katsella Itävallan matkaoppaita. Niitä voit hakea itsekin Kuopion kirjaston aineistotietokannasta osoitteesta http://kirjasto.kuopio.fi/riimi/zgate.dll?SFORM?1 Asiasanaksi voit laittaa Itävalta tai vaihtaa alasvetovalikosta hakuehdoksi "luokka" ja kirjoittaa hakuriville 44.4 joka on Itävallan kirjastoluokka.
Carl Sandburgin runoja on julkaistu suomeksi yksi kokoelma nimellä "Runoja" (WSOY, 1956, suom. Viljo Laitinen), mutta valitettavasti etsimäsi runo ei sisälly teokseen. Myöskään antologioista tai kirjallisuuslehdistä suomennosta ei löydy.
Lähteet:
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/AdvancedSearch.a…
https://finna.fi
Esimerkkejä 1970-luvun hinnoista löytyy esim. sivulta https://www.is.fi/taloussanomat/oma-raha/art-2000005290743.html - sivun loppupuolelta löytyy taulukko vuoden 1974 hinnoista. Tuopin hintaa tuolta ajalta ei löytynyt, mutta Etelä-Suomen Sanomista (1974) löytyi ravintoloiden mainoksista lounaiden ja annosten hintoja, jotka vaihtelivat 11-15 markan välillä. Kahvila-baareissa hinta on varmaan voinut olla samaa tasoa.
Paras tapa edetä on tarjota kirjoja antikvariaatteihin. Pääkaupunkiseudulla on useita asiansa osaavia antikvariaatteja. Etenkin 1700-luvulla painetut kirjat voivat olla yllättävän arvokkaita. Toki arvo riippuu monista tekijöistä, kuten teosten kunnosta ja harvinaisuudesta. Mikäli antikvariaatit eivät ole niistä kiinnostuneita, ne voi viedä Kierrätyskeskukseen tai vaikkapa kirjaston kirjanvaihtohyllyyn. Teoksia ei missään tapauksessa kannata heittää roskikseen. Kehotan harkitsemaan myös teosten säilyttämistä, etenkin jos ne ovat kulkeneet suvussasi pidemmän aikaa. Tällöin ne ovat osa sukuhistoriaa.Tässä on linkki Ylen artikkeliin, jossa on kerrottu selkeästi vanhojen kirjojen käsittelystä: Ullakollasi voi lojua aarre – Mitä tehdä vanhoille...
Scholl-yhtiön perusti amerikkalainen William Scholl vuonna 1904. Hänen isoisänsä Peter oli muuttanut Yhdysvaltoihin Saksasta 1800-luvulla. Tutkimani Sophie Schollia ja hänen isäänsä Hansia käsittelevät lähteet eivät maininneet sukulaisuussuhdetta William Scholliin, eikä tällaista osunut silmiini verkosta katsastamiltani sukututkimussivustoiltakaan. Jos näiden Schollien välillä jotakin kautta sukuyhteys on, se tuskin ainakaan on luonteeltaan kovin läheinen.
https://www.chicagoreader.com/chicago/best-foot-forward/Content?oid=883615
https://www.scholl.fi/miksi-scholl/100-vuoden-kokemus/
Keittämättömien riisinjyvien tehtävä on imeä itseensä kosteutta ja estää siten suolan paakkuuntuminen.
Ks. esim. Iltalehden juttu: https://www.iltalehti.fi/pippuri/a/2016092622372807
LINDA -tietokannan mukaan on olemassa Serbokroatisk-svensk, svensk-serbokroatisk fickordbok : srpskohrvatsko-svedski, svedsko-srpskohrvatski, Stockholm : Wahlström, 1993. Siitä on myös vanhempia painoksia. Eri kirjastojen saatavuustietoja voi tarkastella Monihaulla, joka löytyy osoitteesta http://www.kirjastot.fi näpäyttämällä navigointipalkin linkkiä. Verkkokirjakauppa Bolilla on http://www.bol.fi/fi/ lisäksi Göransson, Ulla & Lindholm, Hans: Nybörjarsvenska svensk-serbokroatisk ordlista, Folkuniversitetets Förlag, Sverige, 1994. ISBN: 9174341421. Sloveenin kielestä vastaavaa en valitettavasti löytänyt.
Käännöksiä ja selityksiä on pitkin internetiä paljonkin, usein humoristisella näkökulmalla, koska ovathan monet suorat käännökset hyvin hauskoja. Kirjojakin aiheesta löytyy ja kausijulkaisuissa ja graduissa aihetta on käsitelty runsaasti.Suosittelen aloittamaan Paul Westlaken ja Eeva-Liisa Pitkäsen kirjoista: It's not my heiniä, Parempi pyy pivossa kuin two in the bush, Se ei ole minun cup of tea ja A bird in the hand is worth kymmenen oksalla.Finnishpod101 on kerännyt joitain yleisiä sanontoja käännöksineen ja selityksineen sekä sitaatteja: Best Finnish proverbs ja Finnish quotesWiktionaryn Finnish idioms ja niiden lisäsivu on laaja, näihin kannattaa tutustua. Wikiquoten sivuilla on pitkä lista, niille on suorat käännökset, mutta vain...
Lintunimistömme kehityksestä kiinnostuneen kannattaa etsiä käsiinsä Kaisa Häkkisen mainio teos Linnun nimi (Teos, 2004), joka tekee seikkaperäisesti selkoa kirjakielemme linnunnimistä ja niiden alkuperästä. Sen Historiallinen lintusanasto -osio on systemaattisesti järjestetty esitys Suomen linnuista ja niiden eri-ikäisistä kirjakielisistä nimityksistä.
Mustarastas näyttää olleen melko johdonmukaisesti musta rastas, musta-rastas tai mustarastas, lukuun ottamatta 1800-lukuisia yrityksiä nimetä se kulorastaaksi ruotsin koltrast-sanan mukaan (Sadelin, Fauna fennica. 1810; Lönnrot, Suomalainen lintukirja. 1861). Mustarastaan kulorastaaksi nimennyt Sadelin oli varannut mustarastas-nimityksen kottaraiselle; myös 1600-luvulta peräisin...
Vuoden 1961 alussa Yleisohjelmassa uutisia kuultiin seuraavasti:
Arkisin:
6.30 Varhaisuutiset
8.00 Varhaisuutisten uusintalähetys ja sää
12.30 Sää ja päiväuutiset
16.55 Iltapäiväuutiset
19.00 Sää, iltauutiset ja päivän peili
22.00 Sää, myöhäisuutiset ja ajankohtainen studio
Sunnuntaisin:
8.30 Aamu-uutiset ja sää
12.30 Sää ja päiväuutiset
19.00 Sää, iltauutiset ja päivän peili
22.00 Sää, myöhäisuutiset ja urheiluradio
Iltapäiväuutisten lähetysaikaa varhennettiin viidellä minuutilla vielä vuoden 1961 aikana, ja vuonna 1963 Varhaisuutisia alettiin lähettää jo kuudelta. Muuten näitä lähetysaikoja noudatettiin koko 60-luvun alkupuoli.
Lähde:
Radiokuuntelija : radio- ja tv-lehti
Radiokuuntelija-tv
Liikenteen turvallisuusviraston (Trafi) mukaan katsastus on suoritettava kokonaan uudestaan, jos yhden kuukauden jälkitarkastustusaika on kulunut umpeen. Mikäli ajoneuvo hylätään jälkitarkastuksessa, sitä ei saa käyttää ennen kuin todetut viat on korjattu. Korjaamisen jälkeen ajoneuvo täytyy viedä uudestaan määräaikaiskatsastettavaksi.
Lisätietoja löytyy esimerkiksi Trafin verkkosivuilta: https://www.trafi.fi/tieliikenne/katsastus/maaraaikaiskatsastus
