Ei ole. Kirjasampo-sivustolla pääsee tarkastelemaan kaikkien Kaari Utrion teosten kuvauksia, ja ainakaan yhdenkään Kirjasampoon listatun teoksen tiedoissa ei lukenut, että kirja sijoittuisi 1700-luvulle. Utrion kirjoissa liikutaan useimmiten 1300- tai 1800-luvulla.
Lähde:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175904013124
Runebergin suvun kantaisänä pidetyllä rakuuna Erik Larssonilla oli sotilasnimi Rönberg. "Rön" merkitsi 1600-luvun ruotsin kielessä ilmeisesti pihlajaa. Myöhemmin nimi kirjoitettiin muodossa Runneberg, ja Erikin poika Lars omaksui sen sukunimekseen muodossa Runeberg, kun hänestä tuli kirkkoherra.Lähteet:Runeberg - Kotus
Omien etsintöjenne varalta saatan tiedoksi, että esim. Aili Nenolan kirjassa Parantolaelämää; tuberkuloosipotilaat muistelevat ei mainita Porvoossa ollutta parantolaa.
Ainoa löydetty viite, jossa tiedetään tuosta Porvoon parantolasta on Severi Savosen kirjanen Taistelu tuberkuloosia vastaan Suomessa. Lähikirjastossa voi jättää kaukolainapyynnön, jos haluatte teoksen luettavaksenne. Vastauksen lopussa on tuon kirjasen tarkemmat tiedot.
Mainitun kirjasen sivulla 46, Suomen tuberkuloosinhoitolaitokset vuonna 1946, keuhkotautiparantolat -nimisessä taulukossa on mainittu Porvoon parantola. Sen sijaintipaikka oli Porvoo, omistaja Porvoon kaupunki. Se oli avattu vuonna 1914. Sairaansijoja v. 1946 oli 50 kpl. Porvooseen oli ennen vuotta 1917...
Emme ole onnistuneet löytämään mainintaa neiti Kesäheinästä Juhani Ahon novelleista. Voi siis olla, että nimeä ei esiinny Ahon novelleissa tai lastuissa. Pidemme kuitenkin asian mielessä, ja olemme yhteyksissä jos törmäämme nimeen Ahon tai jonkun muun aikakauden kirjailijan tuotannossa.
Kirjasammosta voit muuten tehdä hakuja myös henkilöhahmon nimen perusteella:
https://www.kirjasampo.fi/fi
Hunajan käyttöä yskänlääkkeenä on jonkin verran tutkittu. BMJ Evidence-Based Medicine -lehdessä julkaistun systemaattisen kirjallisuuskatsauksen mukaan hunaja helpottaa hengitystieinfektioiden oireita. Katsauksen mukaan hunaja saattaa olla yskän hillitsijänä tehokkaampi kuin esimerkiksi dekstrometorfaania ja difenhydramiinia sisältävät yskänlääkkeet. Antibiootteihin verrattuna hunaja taas voi olla turvallisempi, halvempi ja usein tehokkaampi tapa hoitaa yskää. Katsauksen tekijät kuitenkin huomauttavat, että tarvitaan lisää kaksoissokkokokeita, jotta aiheesta saataisiin lisätietoa.
Lähde:
Hibatullah Abuelgasim, Charlotte Albury ja Joseph Lee, "Effectiveness of honey for symptomatic relief in upper respiratory...
Mikrosirun keksijä on yhdysvaltalainen Jack Kilby (1923-2005), joka sai keksinnöstään fysiikan Nobel-palkinnon vuonna 2000. Jack Kilby työskenteli Texas Instruments-yhtiössä vuosina 1958-1970 ja professorina Texas A&M-yliopistossa vuosina 1978-1984.
Jack Kilbystä ei löytynyt perusteellista tietoa suomenkielisiltä nettisivuilta, mutta Tieteen kuvalehden numerossa 2001/7, 71-74 on julkaistu artikkeli hänestä otsikolla Piisirun kaksi kuuluisaa keksijää. Englanninkielisiltä sivuilta löytyy Kilbyn esittely mm. osoitteista http://www.physicsweb.org/articles/news/9/6/14/1 ja
http://inventors.about.com/library/weekly/aa080498.htm .
Kyseessä on Darlene Zschechin laulu, joka on suomennettu nimellä "Laulakaa Herralle" (suom. Jedutun). Laulu alkaa sanoin "Mun Jeesus, Herrani, ei ole vertaistasi" ja se sisältyy nuottikokoelmaan "Jakamattoman sydämen ylistyslauluja" (Päivä , 2004).
Saat koko laulun sanat sähköpostiisi.
Lähteet:
https://finna.fi
http://koti.mbnet.fi/sgkuoro/laulakaa_herralle/shout.html
"YouTube-video" ei ole mikään yksiselitteinen saati tekijänoikeudellisesti täsmällinen termi, koska kyseissä palvelussa on tarjolla jokseenkin kaikkea mahdollista. Osa palvelun tarjonnasta ei varmaankaan täytä suojatun elokuvan tunnusmerkkejä (ja sehän on se asia, jonka takia tätä täytyy pohtia; musiikkia kunnan tilaisuuksissa saa esittää vapaasti), osa taas varmastikin täyttää.
Olennaista siis on, mitä siinä klipissä on. Jos kyseessä on suojattu elokuvateos tai sen osa, sen esittämiseen kirjaston tilaisuudessa tarvitaan lupa. Ainoa sallittu poikkeus tästä on tilanne, jossa pätkä esitetään sitaattioikeuden perusteella kyseistä elokuvateosta esittelevän luennon osana.
Jos klippi ei sisällä suojattua elokuvateosta, sen saa vapaasti esittää...
Runon on kirjoittanut Ho Tsi-Minh ja sen nimi on "Hieno sää". Runo on ilmestynyt kokoelmassa "Poliittisen vangin runot" (Tammi, 1969), jonka on suomentanut Pentti Saarikoski.
Olisikohan kyseessä Bob Shawn teos Kukahan minä olen?. Kirja on ilmestynyt suomeksi Jalavan ksutantamana 1988.
Takakannen tekstin mukaan päähenkilö Warren Peace värväytyy avaruuslegionaan, jossa tulevilta alokkailta pyyhitään muisti. Warren haluaa tietää, kuka hän on ja karkaa ja joutuu kohtaamaan epämiellyttävän totuuden.
Valitettavasti kirjaston sanakirjat ovat niin suppeat, ettei niistä löydy kysyttyä sanaa. Helsingin kaupunginkirjaston japanilainen työntekijä kuitenkin kertoi, että selviytyjä on japaniksi ikinokori. Netissä osoitteessa sanakirja.org selviytyjä käännetään näin: 生残者
Valitettavasti tällaista tilastotietoa on mahdotonta antaa.
Suomen yleisten kirjastojen tilastot löytyvät kyllä verkosta (https://tilastot.kirjastot.fi/), mutta yksittäisistä kirjoista ei ole olemassa lainaustilastoa, eikä sellaista voida tehdäkään. Esimerkiksi Viisikko-sarjan kirjoista on otettu vuosikymmenten saatossa useita eri painoksia. Niitä on hankittu kirjastoon, luettu puhki, poistettu valikoimasta ja hankittu taas uusia kappaleita aina 1950-luvulta asti. Ennen kuin kirjastojen lainausjärjestelmät siirtyivät tietokoneelle, yksittäisten kirjojen kiertomääristä ei myöskään kertynyt tietoa samaan tapaan kuin nykyään. Nytkin, kun niteiden lainauskerrat jäävät rekisteriin näkyviin, ne ovat kirjastokohtaisia. Suomen yleiset kirjastot...
Sibeliuksen säilyneistä passeista löytyy tieto säveltäjän pituudesta. Passeissa mitta vaihteli yleensä välillä 176-177 cm. "Suurimmillaan" Sibelius oli johtaessaan seitsemättä sinfoniaansa Tukholmassa 1924. Säveltäjä matkasi maaliskuussa vain kuukauden voimassa olleella passilla Ruotsiin. Pituudekseen hän oli ilmoittanut komeat 182 cm.
Tieto löytyy Helsingin Suomalaisen Klubin tuottamasta Jean Sibelius -verkkosivustolta:
http://www.sibelius.fi/suomi/erikoisaiheet/dokumentit/dokum_almanakat_p…
Totuus tuntuu olevan vielä häilyvä.
"Terveen aikuisen D-vitamiinin nykyinen päiväsaannin pitkään käytetty suositus on 10 mikrog. Annos on todennäköisesti liian vähän pohjoisen auringottomana talvikautena. Tähän viittaa se, että auringonvalon puuttuessa täydellisesti D-vitamiinin annos 10 mikrog/vrk ei pysty pitämään veren D-vitamiinin (kalsidiolin) pitoisuutta vakaana, vaan pitoisuus laskee. Ruokaviraston suositus onkin 20 mikrog/vrk seuraaville ryhmille: ikääntyneet (yli 75 v.), vähän ulkona oleskelevat, peitetysti pukeutuvat ja tummaihoiset."
eli 10 mikrogrammaa ei ihan riitä, mutta toisaalta 100 mikrogrammaa on liikaa.
"Euroopan elintarvikeviraston kannanoton mukaan 100 mikrog/vrk D3-vitamiinia on aikuisten turvallisen...
Entisenä kielenhuoltajana uskaltaisin sanoa, että "syvästi koskettuneena" ei ole hyvää suomen kieltä. Minäkin epäilisin kyseisen sanan ymmärrettävyyttä. Kaunis lopetus muuttuu oudoksi, ja se ei ole tarkoituksesi.
Mitä jos laittaisit loppuun kokonaisen lauseen? "Olen syvästi kiitollinen saamastani avusta" tai "Sinulta saamani tuki (tai apu) on koskettanut minua syvästi". Tai: "Kiitos, että autoit minua. Se on koskettanut minua syvästi." Nämä lauseet ilmaisevat yksinkertaisin sanoin kiitolliset tunteesi. Jos haluat, voit vielä lisätä lopetukseen esim. "Lämpimästi kiittäen".
Jos et halua laittaa kokonaista lausetta, niin voit laittaa loppuun "Syvästi kiitollisena".
Tässä joitakin ehdotuksia. Tärkeintä on saada viesti perille ymmärrettävässä...
Kiintoisaa pohdintaa. Käsittääkseni wannaben olemassaolo kuitenkin perustuu vahvasti jonkun asian jäljittelyyn, pyrkimykseen olla vaikkapa rokkari tai runoilija, ainakin ulkoiselta olemukseltaan ja elämäntyyliltään, vaikka se olennaisin asia, eli musiikillinen tai kirjallinen lahjakkuus puuttuisi kokonaan tai ei aivan riittäisi levyn tai kirjan julkaisemiseen.
Näin ollen aidon wannaben olemassaolo olisi aikamoinen paradoksi, sillä mitä tällainen "oikea" wannabe sitten jäljittelisi? Ja jos wannabe ei jäljittele mitään, voiko hän silloin edes olla wannabe?
http://en.wikipedia.org/wiki/Wannabe
En löytänyt tuota Control-lehden artikkelia, mutta Budokan numerossa 2 vuodelta 2003 on Mikko Lindholmin juttu Systema: Venäjän erikoisjoukkojen taistelutaitoa Helsingissä.
Lisäksi osoitteessa http://www.findarticles.com/ on maksuton artikkeliarkisto ja sieltä löytyy melko lyhyt englanninkielinen artikkeli systemasta ja sen historiasta.
Valtioneuvoston kansliasta ja presidentin kansliasta saatujen tietojen mukaan
- ministereiden vapaa-aikana tapahtuvaa autoilua ei ole rajoitettu.
- presidentti: missään ei ole kielletty presidentin autolla ajoa. Hän voi myös mennä muunkin auton kyytiin kuin virka-auton. Junalla matkustus ei vaadi erikoisvaunua. Presidentti voi ajaa autoa julkisella tiellä.
Tarpeen mukaan voitte kysyä asiaa suoraan tasavallan presidentin kansliasta, jonne sähköpostiosoite on kirjaamo@tpk.fi
Laulu on Arja Saijonmaan vuonna 1969 levyttämä "Kuumana kesänä kuudestoista tammikuuta" (tai "Kuumana kesänä 16. tammikuuta"). Sen on säveltänyt Esko Linnavalli ja sanoittanut Jukka Virtanen. Laulu alkaa: "Toissa vuonna kuudestoista tammikuuta lumi suli kesken hiihtoretken". Laulun sanoitus sisältyy Jukka Virtasen kirjaan "Omat ja käännetyt" (Paasilinna, 2011, s. 39). Kirjan mukaan laulu on elokuvasta "Pohjan tähteet" (tai "Pohjantähteet"), mutta sitä ei mainita Elonetin kuvailutiedoissa (https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_117783?imgid=1).Laulu on julkaistu singlenä, jonka A-puolella on Saijonmaan esittämä laulu "Mies" (Scandia KS817, 1969). Fennon (https://fenno.musiikkiarkisto.fi) mukaan laulu on julkaistu myös c-...
