Aloitan kysymyksen lopusta, koska sieltä löytyy ehto "suomennoksen pitäisi olla ennen vuotta 1957". Arveleekohan kysyjä, että suomennosta saisi käyttää vapaammin, jos se on julkaistu ennen vuotta 1957? Jos näin on, joudun valitettavasti tuottamaan pettymyksen: runon suomennoksen tekijänoikeudellinen suoja ei riipu julkaisuvuodesta vaan kääntäjän kuolinvuodesta (70 vuotta siitä laskettuna). Aale Tynni kuoli 1997, joten hänen suomennoksensa vapautuvat vasta vuoden 2068 alussa. Toisaalta jos käännöstä tarvitaan sitaattina - vaikkapa kuvastamaan 1950-luvun alun henkistä ilmapiiriä -, siihen voidaan soveltaa tekijänoikeuslain pykälää 22. Valitettavasti kysymyksessä ei tätä käyttötarkoitusta ole tarkemmin määritelty, joten asia jää avoimeksi....
Ollin näytelmä Julius Caesar sisältyy teokseen "Herätyskello ja viisi muuta vallatonta näytelmää". Sitä on saatavilla pääkaupunkiseudun kirjastoista. Tampereella näyttäisi olevan teosta "Herätyskello ja neljä muuta vallatonta näytelmää". Jos Julius Caesar ei ole tässä kokoelmassa (luultavasti ei olekaan), voit tehdä kaukolainatilauksen vaikkapa Helsingin kaupunginkirjastoon. Ota yhteyttä lähimpään kirjastoosi!
Jänis ja kuu löytyy teoksesta Tiitiäisen tuluskukkaro. Se sisältyy myös kokoelmateokseen Tapahtui Tiitiäisen maassa.LinkitTiitiäisen tuluskukkaro: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Aua96c9cd0-039c-4d28-9a3d-c848367f32a3Tapahtui Tiitiäisen maassa: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Aufd47d25b-3e47-41bf-b395-2…
Rahanarvonmuuntimella voit laskea, minkä arvoinen tietyn vuoden rahamäärä on eri vuosina. Voi esimerkiksi muuntaa vuoden 1970 markat vuoden 2024 euroiksi. Rahanarvonmuunnin löytyy Tilastokeskuksen verkkosivuilta https://stat.fi/tup/laskurit/rahanarvonmuunnin.html.Verkosta löytyy myös muita valuuttalaskureita esim. https://muunna.com/3000 markkaa = 504 euroa
Tuulikki Otsolan oikea nimi oli Elli Tuulikki Ylitalo. Varsinaiselta ammatiltaan hän oli kansakoulunopettaja. Elli Ylitalo opetti Pellon Orajärven kansakoulussa yli 30 vuoden ajan (Suomen kansakoulukalenterissa varhaisin maininta hänestä on vuoden 1948 laitoksessa) - Orajärven kyläkirjakin (2010) mainitsee hänet "koulun pitkäaikaisena opettajana". Kirjan tietolähteenä on käytetty vuonna 1995 julkaistua Pellon koulun satavuotishistoriikkia Pellon koulu 100 vuotta; sitä ei valitettavasti ollut käytettävissäni, joten en osaa sanoa, löytyisikö siitä mahdollisesti lisätietoa Ylitalosta.
Siihen, miksi "Tuulikki Otsola" lopetti kirjoittamisen, en onnistunut vastausta löytämään. Kenties kyse oli yksinkertaisesti päivätyön ja kirjailijanuran...
Edith Södergranilla on Ingenting-niminen runo, joka alkaa sanoilla "Var lugn, mitt barn, det finnes ingenting". Tätä runoa siteerataan useilla nettisivuilla, ja osassa runon tekijäksi on mainittu käsittääkseni virheellisesti Gunnar Ekelöf. Käytettävissä olevista teoksista ei löytynyt Ekelöfiltä mitään runoa, joka voisi olla mainitsemasi. Kirjallisuushistoriat kertovat, että Södergranilla oli suuri vaikutus Ekelöfiin. Johtuisikohan sekaannus tästä? Södergranin runo sisältyy teokseen Landet som icke är ja se on käännetty nimellä Maa, jota ei ole.
Raymond Queneau on kirjoittanut kirjan Exercises de style (1947). Se on suomennettu nimellä Tyyliharjoituksia v.1991. Kirjassa sama pikku tarina kerrotaan 99 kertaa eri tavalla. Yksi näistä tyylikeinoista on nimeltään Lipogrammi ; yhdessä tarinan muunnelmassa jätetään pois joku tietty kirjain, eli tässä tapauksessa e.
Kokonaisen romaanin ilman e-kirjainta on kirjoittanut Georges Perec ; La disparition (1969). Kirjaa ei alkukielisenä löydy pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista. Englanninkielinen käännös löytyy (A void, 1994).
Ohessa Naantalin Musiikkijuhlien 6.6.2015 konsertin tiedot:
LAUANTAI 6.6.
klo 19.00
Naantalin kirkko
49/28 €
MUSIIKKIJUHLIEN MESSU
BACHIANAS
J.S.Bach:
Fantasia ja fuuga g-molli, BWV 542
Sonaatti sellolle ja cembalolle nro 3 g-molli
Konsertto kahdelle viululle d-molli, BWV 1043
Pianokonsertto nro 1 d-molli, BWV 1050
Sarja nro 2 h-molli, BWV 1067
Christian Altenburger, Ju-Young Baek, Cho-Liang
Lin, Elina Vähälä, viulu, Bruno Pasquier, alttoviulu,
Hannu Kiiski, Martti Rousi, Niklas Schmidt sello,
Teemu Kauppinen, kontrabasso, Patrick Gallois,
huilu, Joseph Kalichstein, piano, Irina Zahharenkova,
cembalo, Kari Vuola, urut
https://docplayer.fi/5654473-Naantalin-musiikkijuhlat-2-13-6-2015.html
Vaikuttaa siltä, että thaimaalaista kaunokirjallisuutta on suomennettu hyvin vähän. Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen Helmet-haun tai kirjastojen yhteistietokanta Melindan kautta ei löytynyt yhtään teosta.
Kahdessa teoksessa on thaimaalaisen kirjailijan suomennettu novelli. Heistä Rattawut Lapcharoensap on syntynyt Yhdysvalloissa, kasvanut Bangkokissa ja opiskellut Yhdysvalloissa. Somtow Papinian Sucharitkul eli S. P. Somtow taas on syntyjään thaimaalainen, mutta opiskellut Englannissa. Varmuutta siitä, että novellit olisi kirjoitettu thain kielellä eikä englanniksi, ei löytynyt.
Rattawut Lapcharoensapin novelli Kapteeni on julkaistu kirjallisuuslehti Grantassa nro 7, Koti.
S. P. Somtowin novelli Aquila on kokoelmassa Science...
Unto Ylisirniön hakuteos Iltapihti pirtin päälle : kirjailija Kalle Päätalon sanastoa tietää kertoa, että "hurraus" tarkoittaa vetoketjua ja hurrauspusero tietynlaista vetoketjullista puseroa.
"Niihin aikoihin oli alkanut näkyä yhden ja toisen varoissaan olevan jätkän tai selkosen miehen päällä puseroita, jotka olivat alaosastaan umpinaisia ja joissa ainoastaan rintamuksen yläosassa oli korttelin mittainen vetoketju, 'hurraus', jota nimeä siitä etupäässä käytettiin. Miehet sanoivat 'hurrauspuseroista', etenkin ne joilla ei sellaista vielä ollut, että 'niihin perkeleihin joutuu pujottamaan ihtesä kun yrittäsi pää eillä säkkiin'. Silti niistä oli tullut selkosessa ylintä 'muutia'."
"Monet kanssani Suolihaaroista kävelleet uittomiehet...
Vaasasta löytyy Suuri suomalainen tulkitsija -niminen kokoomateos (cd). Se sisältää Lauluja ja lausuntaesityksiä vuosilta 1969-1981.
Samoin löytyy Vaasasta LP-levy Sinisalo, Veikko: Suomi 50 - runoja ja lauluja.
Seuraavat teokset löytyvät muista kirjastoista, niitä voi kysyä kaukolainoiksi:
- Veikko Sinisalo ja Suomi (cd-levy). Sisältää runoja ja lauluja.
- Kesä jatkuu, kesä : kauneinta suomalaista runoutta (cd-levy). Sisältää runoja,
lausujina Veikko Sinisalo ja Liisamaija Laaksonen.
- Viita, Lauri: Betonimylläri (huom. LP-levy). Lukija Veikko Sinisalo
Matkalainen korpimaan -laulun on säveltänyt Erkki Rajamäki ja sanoittanut Tapani Selin.
Tiedot teoksesta Nuoren seurakunnan veisukirja (3. laitos, ISBN: 951-9051-42-2; tekstipainos).
En löytänyt aiheesta artikkeleita, joten kysymys on laaja ja vaatii lakikokoelmien tutkimista. Eurooppalaista lainsäädäntöä voi tutkia N-Lex : kansallisten säädöstietokantojen portaalissa, https://n-lex.europa.eu/n-lex/index?lang=fi. Maailman lakikokoelmia on koottu GlobaLex-sivulle, https://www.nyulawglobal.org/globalex/#.
Lapun runonpätkä on peräisin kirjasta Täältä jostakin : Suomen kenttäarmeijan runoja, joka ilmestyi syksyllä 1943. Säkeet ovat runosta Unta ja totta, jonka kirjoittaja on alikersantti Reino Helismaa.Yksi monista kirjan tuoreeltaan lukeneista oli Toivo Kärki. Hän kiinnitti erityisesti huomiota Helismaan runoon ja ajatteli, että jos sodasta hengissä selvitään, hän ottaa tähän Helismaahan yhteyttä. Näin tapahtuikin muutamaa vuotta myöhemmin: ainakin vuonna 1946 he jo tunsivat toisensa, ja vuonna 1948 syntyi ensimmäinen Kärki–Helismaa-tuote. Varsinainen yhteistyö käynnistyi vuoden 1950 lopulla ja tuotti 17 vuoden aikana noin 560 yhteistä levytettyä kappaletta.Unta ja totta sai kuitenkin odottaa säveltämistään vuoteen 1980 saakka ja...
Näyttää tosiaan siltä, että Helmet-kirjastojen viimeinenkin kappale etsimästäsi videokasetista on poistettu kokoelmista. Ylen Tallennepalvelun sivuilla puolestaan kerrotaan:
"YLE Tallennemyynti tuotteistaa eri käyttötarkoituksiin video- ja äänitallenteita Yleisradion televisio- ja radio-ohjelmista. Laajin valikoima on kirjastojen, laitosten ja oppilaitosten saatavilla; yksityishenkilöt voivat tiedustella näitä tallenteita lainaksi kirjastoista. Kotikäyttötallenteet löytyvät YLE Shopista."
Yle Shopista ( http://www.yle.fi/yleshop/ ) Pique nique -videoita ei valitettavasti näytä löytyvän.
Ainoaksi keinoksi taitaa siis jäädä videon tilaaminen kaukolainaksi jostakin muualta Suomesta. Ainakin jossakin maakuntakirjastossa sitä näyttäisi vielä...
Voit lukea Ruotsin vuoden 1772 valtiosäännön Ruotsin kuninkaallisen kirjaston digitoimana alla olevasta linkistä:
https://weburn.kb.se/metadata/459/EOD_2990459.htm
Parhaiten kysymykseen liittyviä tietoja on saatavissa Matti Lukkarin teoksesta Asekätkentä (uusin painos 2005).
Kirjassa on henkilöhakemisto, jonka tekijä määrittelee näin:
”Luetteloon on sisällytetty ne henkilöt, jotka on korkeimmassa oikeudessa tuomittu asekätkentälain perusteella vapausrangaistuksiin tai jotka ovat asekätkennästä epäiltyinä olleet pidätettyinä vähintään kuukauden, sekä ne mukana olleet, jotka ovat poistuneet maasta tai kuolleet ennen tuomioiden julistamista.”
Hakemistossa on mainittu tuomioiden ja pidätysaikojen pituuksia.
Muita asekätkentäaiheeseen liittyviä teoksia ovat mm
- Asekätköjuttu oikeustaisteluna, Helsinki 1948 (1940-luvun ajatuksia ja tietoja asekätkentäorganisaatiosta ja sen toiminnasta)
- Oikeusministeriön...
Oulussa loruleikki- ja runokylpyhetkiä vauvoille järjestää Valveen
sanataidekoulu. Lisätietoja: www.kulttuurivalve.fi
Tietoa vauvojen sanataideopetuksesta saat myös Lukukeskuksen
Lukuleikkikuu-nettisivuilta: www.lukukeskus.fi/lukukampanjat/lukuleikkikuu
Espoon kaupunginkirjastossa näyttää tänä syksynä olevan useita
vauvojen runokylpyhetkiä: www.espoo.fi
Tutkimani suomenkieliset idiomisanakirjat eivät selvittäneet sanonnan taustaa. Se saattaisi olla laina englannin kielestä, jossa on vastaava kyttyrä-sanaan perustuva sanonta "get/have the hump" (kirjaimellisesti "saada kyttyrä"), 'närkästyä, ärsyyntyä, tykätä kyttyrää'.
Lähde:
Englanti-suomi idiomisanakirja
Little boy blue -lorusta on useita suomennoksia, halusit vain hahmon suomenkielisen nimen. Tässä muutama:
Näin Kaarina Helakisa Disney-lorukirjassa Hanhiemo (2001 Helsinki Media:
Sininuttu pellonpoika
Kirsi Kunnas Hanhiemon iloisessa lippaassa (2004 WSOY)
Paimenpoika... Hoi poika sinipaitainen
Hannele Huovi Hanhiemon lorukopassa (1996 Tammi)
Paimenpoika sinitakki
Yhtenäistä nimitystä pienelle paimenpojalle ei siis löydy. Toivottavasti sait kuitenkin apua näistä löydöksistä. Lähempää tutustumista varten löydät kirjoja kaupunginkirjaston kokoelmista.
Esim. www.helmet.fi
