Kenkien hoito-ohjeita löytyy verkosta. Esim. Martat.fi antaa kenkien hoito-ohjeet ja kumisaappaiden tekijät antavat hoito-ohjeita. Kaikissa ohjeissa käsketään kuivaamaan saappaat huoneenlämmössä, ei patterilla tai liian kuumassa muuten. Tretorn opastaa kuivaamaan saappaat ylösalaisin, koska se nopeuttaa kuivumista. Jokanaisen niksikirjassa (1950-luvulta) on kehotettu kuivaamaan kengät kyljellä, koska muuten kosteus leviää koko pohjaan, tässä ohjeessa ei kylläkään ole kyse kumisaappaista, mutta järkeen kävisi, että myös kumisaappaissa näin voisi käydä. Toisaalta esim. Luontoon.fi-palvelussa retkivarusteiden kuivauksessa opastetaan kuivattamaan jalkineet suuaukko ylöspäin, koska lämmin ilma ja sen mukana kosteus nousevat...
Waltarin Konstantinopoli-romaani on vuonna 1952 ilmestynyt Johannes Angelos, "salaperäisen muukalaisen päiväkirja Konstantinopolin valloituksesta vuonna 1453".
Waltarin aiheesta tekemä ensimmäinen käsikirjoitus julkaistiin Nuori Johannes -nimisenä kirjailijan kuoleman jälkeen vuonna 1981.
Suomen opetushallitus on koonnut sivustolleen kaksikielisyystutkimuksia: http://www.edu.fi/pageLast.asp?path=498,526,25679,25681
Birminghamin yliopistolla on laaja kaksikielisyystietokanta: http://www.edu.bham.ac.uk/bilingualism/database/dbase.htm
Suomen tieteellisten kirjastojen yhteisestä Linda-tietokannasta löytyy hakusanalla kaksikielisyys runsaasti viitteitä. Valtaosa kirjoista käsittelee muita kieliä kuin kieliparia suomi-englanti, mutta niiden tietoja voi ehkä soveltaa. En tiedä missä kysyjän lähikirjasto on, mutta sieltä voi kysyä pääsyä ko. tietokantaan, joka ei ole vapaasti Internetissä. Valikoima hakutuloksesta:
Riikka Ketonen: Early bilingual lexical development : a study of three Finnish-English bilingual children. Pro gradu –...
Minkäänlaista vakiintunutta suomenkielistä käännöstä termille ’informal justice’ ei valitettavasti näyttäisi olevan. Esimerkiksi Matti Joutsenen Lakikielen sanakirjan vuosien 2000 ja 2005 laitoksista ei kummastakaan löytynyt termiä ’informal justice’. Myöskään oikeustieteen termipankista (https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede) emme tätä käsitettä löytäneet.
YK:n sivuilla kirjoitetaan aiheesta seuraavasti:
“Informal systems are also often referred to as “traditional”, “indigenous”, “customary” or “non-state” justice systems.”
https://www.un.org/ruleoflaw/thematic-areas/access-to-justice-and-rule-of-law-institutions/informal-justice/
Termin vapaamuotoinen suomenkielinen käännös voisi olla ”epämuodollinen oikeus”. Tätä termiä...
Todennäköisesti muistelet Seppo Kahilan teosta "Suhteeni kieleen" (Hämeenlinna: Karisto, 1990). Siinä haastatellaan tunnettuja sanankäyttäjiä, muun muassa Hannu Taanilaa. Aiheena on kieli moninaisine mahdollisuuksineen ja merkityksineen.
Petersenin sävellykseen Yli rajojen nuottia löytyy vain Suomen Jazz- ja Poparkistosta, info@jazzpoparkisto.net. Seireenien kutsu -kappaleeseen ei nuottia löytynyt lainkaan maakuntakirjastojen tietokannasta eikä myöskään Suomen kansalliskirjaston Viola-tietokannasta, johon on tallennettu tiedot kaikista Suomessa ilmestyneistä nuoteista vuodesta 1977 alkaen. Syysunelmia-nimisen kappaleen (Songe d'automne) nuotit löytyvät mm. Suuren toivelaulukirjan osasta nro 6, kappaleen on säveltänyt Archibald Joyce ja sitä on esittänyt myös Jörgen Petersen.
Suoraan vastausta tähän ei löytynyt sanakirjoista hakemalla. Eric Partridgen teoksessa merimiehen ystävä on kuu. Voisiko sailor moon viitata ystävään?
the sailor's friend = the moon: nautical colloquial(ism).: mid-C. 19-20.
Lähde:
Partridge, Eric: The dictionary of slang and unconventional English: colloquialisms and catch phrases; fossilised jokes and puns, general nicknames, vulgarisms and such Americanisms as have been naturalised (1984)
"Nea" ja "Neea" ovat lyhentymiä "Linneasta". Nimi on ruotsalaista perua. Se viittaa luonnontieteilijä Carl von Linnéhen (aik. Linnaeus, 1707-78), suureen taksonomiin. Ruotsin almanakkaan "Linnea" otettiin 1901. Nimipäiväksi valittiin Carl von Linnén syntymäpäivä, 13. toukokuuta. Suomen almanakkaan "Linnea" tuli 1908. Nimipäivä oli aluksi 2. heinäkuuta ja vuodesta 1949 lähtien 3. elokuuta. "Linnea" on latinankielinen muunnos Linnén sukunimestä, joka puolestaan viittaa luonnontieteilijän perintötilalla kasvaneeseen mahtavaan lehmukseen (ruots. "lind"). Kuusamakasvien heimoon kuuluva vanamo on saanut tieteellisen nimensä "Linnea borealis" Linnén mukaan. Kuusama on yleinen sammaleisten kangasmetsien aluskasvi. Sillä on suikertava, varpumainen...
Talvikki -nimi on jo pakanuuden ajalta tunnettu, talvella syntyneen naisen nimi. Yleensäkin -kki loppuiset nimet kuuluvat naisille. Vanhin tunnettu Talvikki on vuodelta 1899. Tilastoja etunimistä ja sukunimistä Suomessa voi katsoa Väestörekisterikeskuksen sivuilta http://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1 .
Tietoja etunimistä on esimerkiksi seuraavissa teoksissa:
Vilkuna, Kustaa: Etunimet
Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja
Sodan jälkeen alueluovutuksissa Neuvostoliitolle menetettiin lähteestä riippuen n. 10-11% maan peltoalasta. Kahdessa lähdeteoksessa mainitaan myös menetetyn peltoalan hehtaarimäärä 285 000 hehtaaria.
Suomen maatalouden historia. 2 : Kasvun ja kriisien aika 1870-luvulta 1950-luvulle / toimittanut Matti Peltonen (SKS, 2004)
Talonpoika toimessaan : Suomen maatalouden historia / Jari Niemelä (SKS, 2008)
Suomen talonpoika 800-2010 / Pentti Viita (BSV Kirja, 2012)
Normaali matka-aika on 2-3 päivää. Normaalit kuljetusajat koskevat kaikkea aineistoa, myös elokuvia. Koska tätä työtä tekevät inhimilliset ihmiset (toki laitteiden avustamana), voi viivästyksiä matkan aikana tapahtua mille tahansa aineistolle. Jos viivästys on pitkä, kannattaa tehdä uusi varaus. Varattu aineisto on saattanut pahimmassa tapauksessa kadota. Tämä on kyllä varsin harvinaista.
Viivästyksiä voi aiheuttaa esimerkiksi se, että elokuvaa ei löydetäkään, jolloin varaus siirretään toiselle kirjastolle. Toinen syy viivästykseen voisi olla se, että kirjastossa paikan päällä olevat asiakkaat saattavat ehtiä lainaamaan kyseisen elokuvan nopeammin kuin henkilökunta ehtii noutaa varauksen hyllystä, varauksia kun on joka tapauksessa useita...
Puhemiehen palkkio on 14 448 euroa kuukaudessa ja varapuhemiesten 11 266 euroa kuukaudessa.
https://www.eduskunta.fi/FI/kansanedustajat/palkkiot-ja-kulukorvaukset/Sivut/default.aspx
Suomen kansallisbibliografian Fennican mukaan Maurice Druonin Kirotut kuninkaat -sarjasta on suomennettu vain kaksi ensimmäistä osaa, joiden alaotsikot ovat Kuristettu kuningas ja Rautakuningatar. Muiden osien suomennoksista ei löydy minkäänlaisia viitetietoja.
Esimerkiksi laajasta kansainvälisestä kirjastotietokannasta WolrCatista (ks. linkki alla) löytyvät jatko-osien alkukieliset nimet ja ne täsmäävät kertomiesi suomenkielisten nimien kanssa.
https://finna.fi
http://www.worldcat.org/
http://fr.wikipedia.org/wiki/Les_Rois_maudits
http://en.wikipedia.org/wiki/The_Accursed_Kings
Helsingin kaupunginkirjastoon on vaikea päästä ainakaan vakituiseen työhön ilman alan koulutusta. Osoitteesta http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2013/20130406 löytyvä kirjastoasetus määrää, että 70 %:lla henkilökunnasta on oltava kirjastoalan koulutus. Toki kirjastossa on töissä myös esimerkiksi tietotekniikka-alan osaajia, jotka eivät tee varsinaisia kirjastotöitä vaan hoitavat kirjaston tekniikkaa.
Harjoittelijaksi kirjastoon on mahdollista päästä, jos opiskelee sopivaa alaa. Esimerkiksi Pasilan kirjastoon on otettu datanomiopiskelijoita harjoittelijoiksi, koska he pystyvät opastamaan asiakkaita tietokoneongelmissa. Myös työkkärin kautta voi päästä harjoittelijaksi tai työllistetyksi kirjastoon. Kirjastoon otetaan myös tavallisesti...
Alan klassikko on Sigmund Freudin Vitsi ja sen yhteys piilotajuntaan , kiinnostava on myös professori Aarne
Kinnusen teos Huumorin ja koomisen keskeneräinen kysymys (1994). (Tarkista saatavuus
plussa-tietokannasta http://www.lib.hel.fi/plussa/ )Huumorista ja koomisesta löytyy muutakin, mutta
erityisesti vitseistä tehtyjä uudempia tutkimuksia löytyy lähinnä LINDA (korkeakoulukirjastojen yhteisluettelo)
tietokannasta.LINDAa voi tulla tutkailemaan lähimpään kirjaston toimipisteeseen ja sieltä löytyy
"vitsit" ja "gradu" tai "tutkimus" hakusanoilla mm. Louko, Seija: Sanat elävät: kielen rakenteen
hyödyntäminen koululaishuumorissa (1993); Siitonen, Aino: Sanomalehtivitsien nainen (1991),
& muita graduja, joita saa vaihtelevin ehdoin...
Emme ehdi tarkistamaan levyjen kuntoa jokaisen palautuksen yhteydessä. Siksi olisi toivottavaa, että asiakkaat ilmoittaisivat, jos levyt eivät toimi. Sormenjäljet voi poistaa levyistä kotonakin vaikka linssiliinalla. Naarmut saamme poistettua kirjastossa hiontalaitteella.
Helsingin Sanomissa on sopivasti tänään 7.10.2021 julkaistu juttu suppilovahveroista (maksumuuri, jos ei ole omaa tilausta, jutun voi lukea kirjastossa). Siinä biologi, sienitutkija ja -kirjailija Jarkko Korhonen arvioi, että suppilovahveron suosio alkoi sienikirjojen havainnollisista värikuvista. Hänkin muistelee, ettei hänen lapsuudessaan 1980-luvulla vielä etsitty suppilovahveroita. Sen jälkeen suppilovahveroiden käyttö ruokasieninä on yleistynyt.
Tiedonhaku Turun kaupunginkirjaston tietokannassa (asiasanoilla paikannimet turku) tuo hakutulokseen kirjoja, joista voisi olla apua Turun kaupunkihistorian kysymyksissä.
- SJÖSTRÖM, Ralf-Erik: Steg i staden, osat 1 ja 2.
- Mäkikalli-Grägg-Lahtinen: MODERNI Turku 1920- ja 1930-luvuilla : 22 kirjoitusta = Det moderna Åbo under 1920- och 1930-talen : : 22 artiklar
- LEVO, Tuula: TURUN HENKILÖNNIMIPOHJAISET KADUNNIMET
- Soiri-Snellman, Helena: PIISPANKATU : rakennushistoriallinen, sosiologinen ja biologinen tutkimus Turun Piispankadun asuinmiljööstä
- Kostet- Talamo-Kemiläinen - Turun maakuntamuseo: TURUN nimistö, osa 1
- Junnila-Paasikivi-Perälä-Hummelstedt-Raunio-Turun maakuntamuseo:
TURUN nimistö, osa 2 Turun I-X kaupunginosien sekä...
Venäläisten henkilön- ja paikannimien translitterointia opastetaan teoksissa:
Venäjän federaation paikannimiä - oikeinkirjoitus- ja painotusopas, Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2006.
Venäläisten henkilönnimien opas - Venäjän federaatiossa käytössä olevia etunimiä muunnoksineen ja sukunimiä, Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2005.
Nämä teokset löytyvät HelMet-kirjastojen kokoelmista www.helmet.fi .
Kyrillisten kirjainten translitterointi latinalaisiin kirjaimiin määritellään kansainvälisessä standardissa ISO 9:1995 ja suomalaisessa standardissa SFS 4900. Kansainvälinen ja suomalainen standardi poikkeavat osin toisistaan. Suomen standardisoimisliiton Internet-sivut ovat osoitteessa www.sfs.fi ja standardien luettelo osoitteessa www.sfs....
