Yhdysvaltain osavaltioista löytyy Tampereen kaupunginkirjastosta kyllä englanninkielinen tietokirja sekä lapsille (Gabrielle Balkin, The 50 states : explore the U.S.A. with 50 fact-filled maps!) että aikuisille (Mark H. Bockenhauer, Our fifty states), mutta suomeksi ei aivan vastaavaa teosta valitettavasti ole tarjolla. Lähimmäs päästäneen Laura Noreilan matkailijoille suunnatussa kirjassa Welcome to America : Yhdysvallat-matkaopas, johon sisältyy tiiviit osavaltioesittelyt. Vielä tätäkin ytimekkäämmin asiaa lähestyy ensisijaisesti maahanmuuttajille tarkoitettu Yhdysvallat-opas, jossa osavaltiot käydään läpi parikymmensivuisessa osiossa.
Kysymyksestä ei käy varmuudella ilmi, onko kyseessä kysyjän itsensä kustantama julkaisu eli onko hän myymässä omaa tuotettaan kirjastoille vai hankintatoivomuksen jättämisestä kysyminen. Oletan seuraavassa, että kysyjällä on myytävänä käännetty omakustanne, hankintatoiveen voi useimmissa kirjastoissa tehdä sähköisesti.
Useimmat kirjastot ostavat pääosan kirjoistaan sopimusvälittäjän kautta (esim. Kirjavälitys, Booky.fi jne). Tällöin kustantajan tehtävänä on tarjota kirjaansa näille välittäjille eli tehdä sopimus ehdoista, joilla välittäjät tarjoavat kirjaa kirjastoille. Taloudellisesti tämä on yleensä vähätuottoinen tie, koska moni kokki matkalla ottaa osansa.
Toinen vaihtoehto on lähestyä kirjastoja suoraan itse käymällä, soittamalla...
Kielitoimiston ohjepankissa todetaan kuvatekstistä mm. seuraavasti:"Kirjassa, uutistekstissä tms. kuvateksti on tavallisesti kuvan alla tai vieressä. Kun kuvatekstinä on kokonainen lause (jossa on persoonamuotoinen verbi kuten sopivat, tarttui), merkitään loppuun piste. Kun kuvatekstinä on nimi tai muu luettelomainen tieto, voi valita, käyttääkö pistettä vai ei."
Hedelmien ja vihannesten myyntiä säädellään sekä kansallisella että Euroopan unionin tasolla. Ruokaviraston mukaan merkittävimmät hedelmien ja vihannesten myyntiin vaikuttavat säädökset ovat seuraavat:
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1308/2013
Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 543/2011
Laki maataloustuotteiden markkinajärjestelystä 999/2012
Vitamiinipitoisuuksia ei erikseen mainita lainsäädännössä. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen liitteessä mainitaan ne hedelmä- ja vihannestuotteet, joita asetus koskee. Tämän asetuksen mukaan hedelmiä ja vihanneksia saa myydä ainoastaan, jos ne ovat laadultaan aitoja, virheettömiä ja myyntikelpoisia. Alkuperämaa tulee myös ilmoittaa. Komission...
Digi- ja väestötietoviraston nimiaineistoihin on tallennettu etu- ja sukunimien lukumääriä Suomessa. Löydät palvelun osoitteesta: https://www.avoindata.fi/data/fi/dataset/none
Pentti Lempiäisen Suuressa etunimikirjassa todetaan, että Renja nimen tausta on epäselvä, mutta että se mahdollisesti on venäläinen muoto Reginasta (lat. kuningatar). Meillä Renjaa on annettu nimeksi tytöille 1950-luvulta lähtien. Tällä hetkellä Suomessa on 134 Renjaa.
Yhdysvaltalaisten viinien laatuluokituksesta löytyy melko vähän tietoja. Kirjassa Viininmaistajaiset todetaankin ” Uudessa maailmassa pullon etiketti kertoo alkuperäalueen, mutta tiukat luokittelujärjestelmät puuttuvat. (Croft, Nicole: Viininmaistajaiset, 2003, s.12).
Yhdysvaltojen viineistä ja luokituksestakin jotakin löydät seuraavista teoksista:
Alkoholijuomien käsikirja 1 : miedot alkoholijuomat.
Johnson, Hugh: Suuri viinikirja.
Berglund, Juha: Viinistä viiniin 2005 : Viini-lehden vuosikirja
Berglund, Juha: Makuasioita viinistä ja ruoasta.
Robinson, Francis: Pieni viinikirja.
Kirjojen saatavuuden voit tarkistaa Kuopion kaupunginkirjaston aineistorekisteristä http://kirjasto.kuopio.fi/ .
Internetistä löytyy paljon viinejä...
Petri Hiltunen kertoo, että strippejä on yhteensä 2844 kappaletta. Tämän sarjakuvasivuston luvuista laskemalla Jalavan albumeissa julkaistiin niistä ilmeisesti 1992 kappaletta. Arktisen banaanin kokoelmissa Tietäjä tien päällä ja Hollywoodin lumoissa on julkaistu lisää, mutta niiden määrä ei ole tiedossa. Hiltunen kertoo, että aivan kaikki stripit on julkaistu ainakin Maaseudun Tulevaisuus -lehdessä, mutta kokoelma-albumeista osa on jätetty pois. Listaa kaikista lehdistä, joissa sarjakuvaa on julkaistu, ei valitettavasti Hiltusellakaan ollut.
Hiltusen Väinämöis-albumit löytyvät myös Ratamo-kirjastojen kokoelmista.
Kyseessä on Atlantin alueen lämpimissä vesissä elävä keltapyrstönapsija. Keltapyrstönapsija(Ocyrus chrysurus)kasvaa 20-80 cm: mittaiseksi ja 1-4 kg:n painoiseksi. Kalan nimi viittaa kullankeltaiseen tai vaaleankeltaiseen pyrstönvarteen ja pyrstöevään. Keltapyrstönapsija viihtyy parhaiten koralliriuttojen ja rantakallioiden ja -kivien lähettyvillä. Se onkin tuttu näky monelle snorklaajalle. Sukulaislajiensa tavoin myös keltapyrstönapsijalla on ruumiin kokoon nähden suunnattoman suuri suu. Suu on täynnä teräviä pieniä hampaita. Kala on moniruokainen ja syö kaikenlaista eloperäistä ainetta. Kala tarttuu melkein mihin hyvänsä syöttiin. Keltapyrstönapsijan lihassa on hyvä ja voimakas maku, ömutta kalaruuillle herkistyneiden tulisi välttää sitä...
Keppi on taikavarpu, jollaisella on perinteisesti etsitty mm. kaivon paikkaa. Sillä on voitu yrittää etsiä myös malmia, öljyä tai muuta maan alla piilevää varantoa.LisätietoaYle: Kaivon paikan etsintään ei ole kunnon keinoa https://yle.fi/a/3-6759835Savon Sanomat: Löytääkö taikavarpu vettä? https://www.savonsanomat.fi/paikalliset/3009162Wikipedia: Taikavarpu https://fi.wikipedia.org/wiki/Taikavarpu
Voivat käyttää. Pinkin värisiä saappaita valmistetaan koosta 36 kokoon 46. Pinkki väri mielletään usein feminiiniseksi väriksi, mutta historiassa se on ollut päinvastoin maskuliininen väri.
Lähteet ja lisätietoa:
Hai-saappaat: https://www.nokianjalkineet.fi/tuote/hai-2/?color=pinkki
Savon Sanomat: Vaaleanpunainen oli ennen maskuliininen väri ja tytöt puettiin siniseen https://www.savonsanomat.fi/paikalliset/2984401
Helsingin Sanomat: Tiesitkö tätä? Vaaleanpunainen on historiallisesti miehinen väri https://www.hs.fi/elama/art-2000005195320.html
Antro Blogi: Vaaleanpunaisen sukupuolittunut historia https://antroblogi.fi/2018/10/vaaleanpunaisen-sukupuolittunut-historia/
Aihe on hyvin laaja, tässä on muutama esimerkki :
Saamelaisten kuvaukset Suomen kirjallisuudessa
Kirjallisuustutkimukset:
Erkki Itkonen : Lappalainen kansanrunous.1963
Aulikki Nurminen : Saamelaisten kuvaukset Suomen kirjallisuudessa 1900-luvulla. 1982
Pohjois-Suomen kirjallisuushistoria. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia. 2010
2000-luku:
Seppo Keinänen : Aslak.2022
Katri Rauanjoki: Kesämerkit.2022
Mikko-Pekka Heikkinen: Poromafia.2016
Magne Hovden : Saamelandia. 2012 (nor)
Taisto Tammela : Säynäjäjärven mysteeri. 2020
Aarre Paasirova : Lapin lumo. 2018
Päivi Alasalmi : Joenjoen laulu. 2015
Kuun lapsi / Maami Snellman. 2023
Lastenkirjallisuus:
Eevamaria Halttunen : Petra ja revontulet. 2008. (...
Kiplingiltä on suomennettu yksi runoteos, ”Valkoisen miehen taakka”, johon on valikoitu vain nelisenkymmentä runoa alkuperäisestä teoksesta ”Rudyard Kipling’s Verse”. 1940, jossa on yli 700 runoa. Valitettavasti ”The Explorer” ei ole suomennettujen joukossa. Lisäksi Kiplingiltä löytyy suomeksi yksittäisiä runoja ja balladeita mm. teoksista ”Tämän runon haluaisin kuulla”.1986, ”Hallitse Britannia: englantilaista runoutta”. 1929, ”Maailmankirjallisuuden kultainen kirja 3: englantilaisen kirjallisuuden kultainen kirja”. 1933, ”Maailman runosydän”. 1998, mutta kyseistä runoa ei ole näidenkään joukossa. ”The Explorer” on melko pitkä runo ja netistä löytyvä pätkä siis vain pieni osa siitä, luultavasti epävirallinen käännös.
Täysin vertailukelpoisia, kaikkia maailman maita koskevia tilastoja lukemisesta ei taida löytyä. Verkosta löytyvien tilastotietojen lähteet ovat erilaisia kyselytutkimuksia, joiden laadintatavoista ei löydy kovinkaan paljon tietoa.
Euroopan osalta vertailukelpoista tilastotietoa lukemisesta laatii Euroopan komission tilastovirasto Eurostat. Tilastotietoja eurooppalaisten lukemiseen käyttämästä ajasta löytyy Eurostatin World Book Day -uutisesta. Tilastojen mukaan virolaiset käyttivät enemmän aikaa kirjojen lukemiseen kuin suomalaiset.
Lähimpänä etelänapaa sijaitseva pääkaupunki Uuden-Seelannin Wellington. Se sijaitsee leveyspiirillä -41.28664.
Etelänapaa lähinnä oleva maa on Chile, mutta sen pääkaupunki Santiago sijaitsee huomattavasti pohjoisempana (leveyspiirillä -33.45694).
Lähteet:
LatitudeLongitude.org-sivusto: https://latitudelongitude.org/nz/wellington/, https://latitudelongitude.org/cl/santiago/
World Atlas -sivusto: https://www.worldatlas.com/webimage/countrys/an.htm
Aleksi-tietokannan avulla löytyy neulonta tai ompeluohjeita Baby Born -nuken vaatteille mm. seuraavista lehdistä:
1)Joulu on punainen : neulo pukinkonttiin lämpimät lahjat läheisillesi, Moda 2007, nro 6, sivu 54-57, 105-107
2)Ulkoiluasu Baby Bornille, Moda 2007, nro 5, sivu 75, 105
3)Baby Bornin somat kesäasut, Moda 2007, nro 4, sivu 36-37, 90-91
4)Keittiöpyyhkeiden uudet tehtävät, Suuri käsityölehti 2007, nro 6-7, sivu 42-45
5)Kevätmekko ja rannekoru Baby Bornille, Moda 2007, nro 3, sivu 73, 108
6)Minit sporttituulella, Suuri käsityölehti 2007, nro 4, sivu 12-13, 58
7)Toivotut nukenvaatteet, Suuri käsityölehti 2006, nro 9, sivu 22, 66
8)Tähtineuleissa on talven taikaa, Suuri käsityölehti 2006, nro 1, sivu 34-37, 71-73
9)Pehmeät...
GPS-järjestelmä on Yhdysvaltain kehittämä, hallinnoima ja ylläpitämä, joten Yhdysvalloilla on kyky halutessaan sulkea järjestelmänsä tai rajoittaa sen käyttöä. Koska moni siviilitoiminto, esimerkiksi erilaiset navigointisovellukset ja maanmittaus, hyödyntää satelliittipaikannusta on GPS:lle kehitetty turvallisuussyistä vaihtoehtoisia satelliittipaikannusjärjestelmiä kuten BEIDOU (Kiina), GLONASS (Venäjä), GALILEO (EU), jotta ei oltaisi riippuvaisia vieraan vallan järjestelmistä.
Lähteet:
Satelliittipaikannus | Maanmittauslaitos
Kiinan satelliitit haastavat GPS:n – Yhdysvaltain yksinvalta murenee miljardimarkkinoilla, mutta se on myös turvallisuuskysymys (yle.fi)
Tähdet ja avaruus: Kiinan BeiDou-...
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos ”Sukunimet” (Otava, 2000) kertoo, että sukunimen ”Paljakka” taustalla on sana ”paljas”, josta juontuu yleiskielen sana ”paljakka” (’paljas, kalliolakinen, puuton mäki tai vaara’). Luultavasti nimi on ollut esimerkiksi kylän tai talon nimenä ja muuttunut siitä sukunimeksi.
Sukunimeä ”Paljakka” on esiintynyt Itä- ja Pohjois-Suomessa, erityisesti Pohjois-Karjalassa, Pohjois-Savossa ja Kainuussa.
Martti Lindqvist: Kuolemaa väkevämpi -uskonnollissävytteinen, mutta laajalla katsomuksella kirjoitettu kirja kaikenlaisesta kaipuusta
Wuori-Tabermann, Tuija Meitä oli kaksi -Tommy Tabermannin vaimon kirjoittama kirja miehensä kuoleman jälkeen
Liisa Suurla, Suru elämän ankara ilo
Anni Blomqvist , eikä merta enää ole
Hannu Mäkelä: Valo: Kertomus rakkaudesta
Teologian tohtori Martti Lindqvist on kirjoittanut paljon kirjoja surusta ja menetyksestä menetettyään oman rakkaan puolisonsa, tässä pari lisää:
Surussa ja toivossa : Martti Lindqvistin ajatuksia
Surun tie
Näkymättömän paino
Myös Irja Kilpeläisen Sinun kanssasi surussa voisi olla hyvä vaihtoehto.
