Google-haulla "kahvi markkinahinta" löytyy hyvin tietoa kahvin hintakehityksestä.
Pauligin sivuilla kerrotaan, että kahvin markkinahinta maailmalla määräytyy pörssissä. Vaikka kahvin tuottaja, kuten Paulig, ei ostaisikaan kahviaan pörssistä, sen hintakehitys noudattelee kuitenkin markkinahintojen kehitystä.
Kahvi.fi-sivustolla sanotaan: "Kahvin hinnanmuodostuksessa päätekijät ovat kysyntä ja tarjonta. Raakakahvin tarjonta riippuu suoraan tuotannon määrästä. --- Kun kahvipapuja on tarjolla vähemmän, kahvin hinta pörssissä yleensä nousee."
Tänä talvena kahvin hinta on tosiaan noussut, kuten esimerkiksi Mtv-uutiset on jutussaan kertonut. Syitä kahvin hinnannousuun on useita, mm. kysynnän lisääntyminen Aasiassa ja sato-ongelmat Etelä-...
Aurora: aamurusko (kreik.), muinaisilla roomalaisilla kreikkalaisen aamuruskon jumalatar Eoksen vastine. Nimi esiintyi Suomen almanakassa 1794-1907, uudelleen almanakkaan 1995.
Aliisa: suomalainen muuntuma Alicesta. Nimi Suomen almanakassa 1882-88, 1890-1920 muodossa Alisa ja uudelleen 1950- muoto Aliisa.
Liisa: lyhentymä Elisabetista. Almanakassa vuodesta 1929.
Nämä tiedot löytyvät mm. seuraavista teoksista: Kustaa Vilkuna, Etunimet (2005) ja Pentti Lempiäinen, Suuri etunimikirja (1999).
Lisää lähteitä löytyy hakemalla Ratamo-verkkokirjastosta asiasanalla etunimet. http://kunta.hyrinet.fi/ratamo-kirjastot/
Pohjoismainen sosiaaliturva ei yllättäen olekaan niin hyvä kuin maineensa.
Sosiaaliturvan vertailu on melko haastavaa.
Eräässä tutkimuksessa on saatu pohjoismaiden kärki murrettua ja Ranska, Espanja ja Alankomaat ovat kivunneet Tanskan perässä kärkeen.
https://www.aamulehti.fi/kotimaa/suomen-sosiaaliturva-on-espanjaakin-huonompi-tutkija-muut-maat-ovat-ottaneet-kiinni-23936567
Toki pohjoismainen sosiaaliturva on parempi kuin valtaosalla maailman asukkaista.
http://documents.worldbank.org/curated/en/415491467994645020/pdf/97882-PUB-REVISED-Box393232B-PUBLIC-DOCDATE-6-29-2015-DOI-10-1596978-1-4648-0543-1-EPI-1464805431.pdf
Malcolm Birdin Suurta noitakirjaa ei aiota poistaa kirjastosta, koska se on noitakirjojen klassikko, jota ei enää saa mistään. Sen omaksi ostaminen ei siis onnistu kirjastonkaan kautta.
Marsun karvanlähtöön voi olla useampiakin syitä, joten olisi viisainta viedä marsu eläinlääkärin tutkittavaksi.
Tietoa marsuista ja niiden hoidosta löydät Suomen Marsuyhdistyksen sivulta, osoitteesta
http://www.marsuyhdistys.net/
Sieltä löytyy myös virikkeitä marsulle. Voit laittaa sille esimerkiksi mökin tai piilopaikkoja, tai yrittää tarjota sille sopivia leluja.
Runon kirjoittaja on Uuno Kailas; runon nimi on Pallokentällä. Se on painettuna esim. teoksessa Tämän runon haluaisin kuulla (1978); myös: Kootut runot / Uuno Kailas (1977).
Kalevankatu 21 historiaa voisi ryhtyä selvittämään Arkistojen portin kautta. Sieltä löytyy osio Helsingin kaupungin kiinteistökortisto, jossa on tietoja 1800-luvulta 1950-luvulle. Sivuilta löytyvät myös tarkemmat hakuohjeet, sekä viittaus kirjallisuus lähteisiin.
Helsingin vanhoja kortteleita, osat 1-6. Helsingin sanomat, 1975–2001.
Mistä tietoa rakennusten historiasta? Lähdeopas ammattilaisille ja asianharrastajille. Toim. Lahti, Juhana et al. Suomen rakennustaiteen museo 2003.
Linkki sivustolle
Kalevankadusta löytyy Wikipedia-artikkeli, josta löytyy tieto talon arkkitehdeistä. Talon suunnitteli Florentin Granholm, 1879 (korotukset Karl Johan Grönstrand 1890 ja Zaida Finkenberg 1892) Artikkelissa mainitaan myös muutama...
Nähdäkseni minulta ei ole yhteinen lauseenjäsen, sillä se ei ole mukana jälkimmäisessä lauseessa. Jälkimmäisessä lauseessa persoonamuoto on predikaattiin sulautuneena subjektina, ensimmäisessä taas sana on adverbiaali, eivätkä ne voi korvata toisiaan vaan ne ovat lauseissa eri rooleissa. Jälkimmäinen lause on myös ihan sellaisenaan kokonainen. Niinpä pilkku tulisi lauseiden väliin.
Asia on helppo testata laittamalla sana näkyviin myös toiseen lauseeseen: ”Yhdyssanojen oikeaoppisen käytön voisin väittää onnistuvan minulta miltei aina ja minulta olen tietoinen yleisistä kirjoitusvirheistä.” Ei kuulosta lainkaan toimivalta. Jos taas persoonamuoto olisi molemmissa lauseissa verbissä, pilkku voitaisiin jättää pois.
Osoitteesta http://www...
Lapsena seksuaalista hyväksikäyttöä kohdanneille aikuisille löytyy apua ainakin Suomen Delfins ry:n kautta puhelinpäivystyksestä, ryhmäkeskusteluista tai henkilökohtaisesta keskustelusta sekä keskustelupalstalta.
Lisäksi apua saa esimerkiksi Suomen Mielenterveysseuran sekä Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kautta.
Hyväksikäytön uhrin kannattaa myös pyytää apua oman paikkakuntansa mielenterveysseuralta tai kriisikeskukselta.
Internetissä on myös erilaisia vertaistukifoorumeita esim. Sininen: Seksuaalista hyväksikäyttöä / -väkivaltaa kokeneiden vertaistukifoorumi
http://www.sininentuki.info/foorumi/index.php
Suomen DELFINS ry http://www.suomendelfins.fi/index.php?option=com_content&view=article&i…
Suomen Mielenterveysseura
http://www...
TEKIJÄ Kurenniemi, Marjatta, kirjoittaja
TEOS Kesälintu / Marjatta Kurenniemi
PAINOS 1. - 3. painos. - 2. painos 1960
Julkaisutiedot Porvoo : WSOY, 1960
Kysymäsi kirja on Marjatta Kurenniemen tyttökirja "Kesälintu". Kirja löytyy lainattavaksi Pasilan kirjaston varastosta.
Nimet Kurvi ja Kurvinen ovat karjalaisia sukunimiä, Kurvinen on Kurvi-nimen savolainen muoto. Kurvi tarkoittaa mutkaa ja kaarretta, mutta nimiin yhdistettynä se on kalannimi: Etelä-Karjalassa norssia eli kuoretta kutsutaan kurviksi. Näin kertoo Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos Sukunimet.
Nordic Names -sivustolla on koottu tilastotietoja pohjoismaisista etunimistä. Sen mukaan Ivalo-nimeä esiintyy pääosin Grönlannissa ja Tanskassa, mutta harvinaisena myös Islannissa, Ruotsissa ja Suomessa. Eri maiden viranomaiset tilastoivat nimiä hieman eri tavalla - esimerkiksi Tanskassa tilastoon merkitään vain ensimmäiset etunimet, kun taas vaikkapa Suomen tilastoissa ei eritellä sitä, onko kyseessä ensimmäinen vai vaikkapa toinen tai kolmas etunimi. Jonkinlaista suuntaa tilasto kuitenkin antaa: https://www.nordicnames.de/wiki/Ivalo.
Ivalu-nimestä löytyy oma tilastonsa: https://www.nordicnames.de/wiki/Ivalu.
Nimen suosiota voi tutkia Statistics Denmark -sivustolla: https://www.dst.dk/en/Statistik/emner/borgere/navne/Baro. Kovin...
7 – 9-vuotiaille sopivia klassikkokirjoja löytyy useitakin. Seuraavassa joitakin suomalaisia lasten- ja nuortenklassikkoja, joukossa muutama aikuisille kirjoitettu, mutta lapsille soveltuva teos:
Aapeli : Pikku Pietarin piha.
Koko kaupungin Vinski.
Vinski ja Vinsentti.
Aho, Juhani : Rautatie.
Swan, Anni : Ollin oppivuodet.
Tottisalmen perillinen.
Iris rukka
Pakkala, Teuvo : Lapsia : kokoelma novelleja lasten parista.
Kivi Aleksis : Seitsemän veljestä.
Riikkilä, Väinö : Pertsa ja Kilu –sarja.
Härmä, Leena : Pieni Tuittupää –sarja.
Jansson, Tove : Muumi –sarja.
Ingman, Alfred Emil : Rimpisuon usvapatsas.
Finne, Jalmari : Kiljusen herrasväki –sarja.
Sauli, Jalmari : Erämaan kasvatit...
Niki on alunperin Nikolauksen ja sen muunnelmien lempinimi. Se on tulkittu myös englantilaisen Nicky-nimen suomalaiseksi kirjoitusasuksi. Senkin taustalla on Nikolaus. Niki oli nimeneä harvinainen vielä 1970-luvulla. Vuoteen 2006 mennessä nimen Niki oli saanut 650 henkilöä, ja näistä parisen kymmentä on tyttöjä. Parisenkymmentä nimenkantajista kirjoittaa sen asussa Nici ja viitisenkymmentä englantilaisessa muodossa Nicky.
Oskari nimen taustoista vastaus löytyykin vastausarkistosta, josta lainattu vastaus:
Oskari (nimipäivä 1.12.) ja Oskar muodostuvat muinaisgermaanisista sanoista 'ans' = jumaluus ja 'gar' = keihäs eli 'Jumalan keihäs' (vrt. latinalainen muoto Ansgarius ja frankkilainen Ansgar, sana muuntui Pohjoismaissa muotoon Asgeir,...
Leveys on "ylös-alas-suuntaista" vain kartassa, jossa pohjoinen on ylhäälä. Leveys- ja pituuspiirejä on käytetty antiikista lähtien ja silloin ei vieä ollut tapana sijoittaa pohjoista kartassa ylös, vaan se saattoi olla miten pain tahansa.
Luullakseni taustalla on ajatus Välimerestä, joka on itä-länsi-suuntainen. Pituusasteilla mitataan sen pituutta ja leveysasteilla leveyttä. Sittemmin ajatus on yleistetty koko maapallolle.
Sukunimet Kervinen ja Karvinen ovat kehittyneet germaanisista henkilönnimistä Gerwen, Gerwi, Gerwin, Kerwi, Kerwin, Garwen ja Garuin. Sukunimenä se on Suomessa alkuaan karjalais-savolainen, mutta levinnyt aikojen myötä laajalti eri puolille Suomea (Lähde: Mikkonen, Paikkala, Sukunimet, 2000)
Kaivattu kirja lienee Tammen kultaiset kirjat -sarjassa ilmestynyt Marjatta Kurenniemen ja Arne Ungermannin Putti, joka ei ollut lintu eikä kala. Siinä taikoja tekevä A-bra-ka-da-bra-perhonen auttaa Putti-kissaa olemaan kaikkea muuta kuin tavallinen kissa...
