Duodcim aikakauskirejan artikkeli (2005;121(5):477-8) kertoo näin:
"Poikien ympärileikkaus lienee ollut tavallisin leikkaus maailmassa. Maailmanlaajuinen prevalenssi pojilla on arvioitu 20–30 %:ksi" sekä
"Poikien uskonnollisella ympärileikkauksella on ikivanha historia, joka juontuu ainakin Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan seemiläisiin kulttuureihin. Lääketieteen historioitsijat ovat nähneet ympärileikkauksessa varhaisen kansanterveydellisen toimen hiekkaisilla alueilla uhkaavia toistuvia balaniitteja vastaan. Sittemmin poikien ympärileikkausten arvellaan tulleen osaksi paikallisia uskontoja, erityisesti islamissa, juutalaisuudessa ja eräissä Afrikan kulttuureissa. Niitä ei tehdä Etelä-Aasian ja Kaukoidän suurissa uskonnoissa (hinduismi,...
Meiltä on kysytty samaa aikaisemminkin, vastauksen löydät täältä: Onko Suomessa alueita, jotka eivät koskaan ole kuuluneet Ruotsiin? | Kysy kirjastonhoitajalta
Mikado-oopperan librettoa ei ole julkaistu, mutta siitä on olemassa käsikirjoitus, joka löytyy Kansallisoopperan ja -baletin arkistosta. Kyseessä on mitä ilmeisimmin Esko Elstelän suomennos. Mikäli haluat lisätietoja libretosta ja sen käytöstä, voit ottaa yhteyttä arkiston ja tietopalvelun informaatikkoon Marjaana Launoseen, marjaana.launonen@opera.fi .
Luokka 85 alaluokkineen (85.1 Sadut, 85.2 Kuvakirjat, 85.3. Sarjakuvat) otettiin käyttöön vuonna 1991 julkaistussa luokitusjärjestelmän uudistuneessa versiossa: Yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmä. Taulukot (951-692-274-0).
Hakemistoon termi sarjakuvat lisättiin todennäköisesti tätä edeltävässä muutoksessa 1970-luvulla ja vuonna 1975 ilmestyneessä Luokitusoppaassa (951-692-022-5) sarjakuvat ohjataan luokkaan 84.
Suomen hammaslääkärilehden numerosta 2005:4, s. 208-211 löytyi artikkeli: Paikallispuudutuksen komplikaatiot (kirjoittajat Johanna Säkkinen, Mia Huppunen, Riitta Suuronen). Siitä selviää, minkätyyppisiä komplikaatioita puudutuksessa voi ilmetä: toimenpiteen aikana voi puudutusneula katketa, potilas voi olla yliherkkä puudutusaineelle, puudutusainetta voidaan laittaa liikaa tai puudutusaine ei tehoa. Missään em. tapauksissa kuulonmenetyksestä ei puhuta. Myös toimenpiteen jälkeen komplikaatiot ovat mahdollisia: voi syntyä hematooma (kudoksiin vuotaa verta), voi syntyä leukalukko tai voi tulla poikkeavia tuntoaistimuksia ja hermosärkyjä. Puudutusaineen joutuminen silmäkuopan alueelle tai silmän lihasten hermojen läheisyyteen voi aiheuttaa...
Väitöskirjoja löytyy Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmista muttei läheskään kaikkia. Väitöskirjoista pyrimme valitsemaan sellaisia, joille olisi luultavasti kysyntää. Usein se tarkoittaa aiheeltaan jokseenkin yleistajuisia teoksia. Johonkin kovin suppeaan yksityiskohtaan keskittyneet väitöskirjat saattavat jäädä valitsematta. Monet väitöskirjat ovat saatavilla myös sähköisinä, joten sekin saattaa vaikuttaa valintoihimme, erityisesti marginaalisimmissa aiheissa.
Valinnoissa luultavasti painottuvat humanistiset ja yhteiskunnalliset alat. Tekniikan alan väitöskirjoja meillä ei luullakseni kovin paljon edes tarjota, joten jos hankintakanaviemme kautta väitöskirjaa ei tarjota, se saattaa hyvinkin jäädä hankkimatta. Yksi kriteeri on hinta:...
Valitettavasti Helmet kirjastoissa ei ole enää faksipalveluja.
Kenties voisit kokeilla faksin lähettämistä puhelimellasi? esim. Google tarjoaa Fax.plus palvelua Android puhelimille. 10 ensimmäistä sivua ovat ilmaisia. https://play.google.com/store/apps/details?id=plus.fax.android&hl=fi&gl=US&pli=1
WebSetNet sivusto on listannut 9 parasta netti faksi palvelua. https://websetnet.net/fi/best-online-fax-services/
Faksipalvelut ovat yleensä maksullisia.
Sanat, sekä saksaksi että suomeksi, ovat tällaisessa nuotissa:
Freundorfer, Blumen aus Salzburg=Kukkia Salzburgista (1966).
Nuotti on Lahden kaupunginkirjaston kokoelmissa. Sen voi saada kaukolainaksi oman kirjaston kautta.
Evankelis-luterilaisen kirkon verkkovirsikirjan sanahaku löytää perhosia kahdesta virrestä: "perho" virressä 521 (Oi ihminen, mieleesi paina) ja "siipi perhosen" virressä 904 (Kohotkoon ilohuuto).
"Kas niillekin Luojamme verhon / niin kauniin ja säihkyvän loi. / Ne nyt ovat riemuna perhon, / vaan huominen surman jo toi." (521)
"Jo värit villiin tanssiin vie siipi perhosen, / heleä juhlavaate on puku niittyjen." (904)
Virsi 521 - Oi ihminen, mieleesi paina - Virsikirja.fi
Virsi 904 - Kohotkoon ilohuuto - Virsikirja.fi
Kyllä, tässä lainaus linkin takaa avautuvista pyöräilijän liikennesäännöistä:
Pyörätiellä kulkevia polkupyöriä koskevat samat nopeusrajoitukset kuin ajoradallakin kulkevia ajoneuvoja.
https://pyoraliitto.fi/pyorailysta/pyorailijan-liikennesaannot
Etsimäsi lehti löytyy Pasilan kirjaston varastosta
( http://www.lib.hel.fi/fi-FI/pasila/helmet_kirjavarasto/ ).
Edullisimmin saat kopiot artikkelista käymällä Pasilan kirjastossa. Itsepalvelukopiot maksavat 0,40€ / sivu. Jos tahdot, voit myös tilata artikkelin palvelukopioina joko kotiin tai johonkin toiseen kirjastoon. Tällöin hinta on 1€ / sivu + 3,30€ toimitusmaksu / lähetys.
Koko kehoa ei ole mahdollista vaihtaa eikä siis uusia osia ostaa, mutta monien ruumiinosien, esim. hampaiden, elinten tai raajojen, korvaaminen uusilla on mahdollista jo nyt.
Kehitys etenee tässä asiassa nopeasti. Maaliskuussa 2106 Yle uutisoi näin: "Lähes koko ihmisen voi jo korjata varaosilla – pään siirtokin ehkä onnistuisi, mutta millaisin tuloksin?" Alla linkki uutiseen:
https://yle.fi/uutiset/3-8711649
Ihmisen varaosia valmistetaan mm. 3D-tulosteina. Aiheesta on tehnyt väitöskirjan Aalto-yliopiston tutkija Mika Salmi. Alla linkki Tek-verkkolehden uutiseen aiheesta:
https://lehti.tek.fi/tekniikka/ihmisen-varaosia-3d-tulosteena
Valitettavasti merikarttoja Norjan aluevesiltä ei tunnu Suomen kirjastoista kovinkaan helposti löytyvän. Sen enempää yliopistokirjastojen yhteistietokannasta Lindasta kuin maakuntakirjastojen yhteistietokannasta Mandasta niitä ei löydy. On tietysti mahdollista yrittää tilata niitä kaukolainoiksi ulkomailta, mutta usein tämäntyyppinen aineisto kuuluu kirjastoissa käsikirjastokokoelmiin eikä sitä lainata ulos. Valokopioita siitä ehkä voisi saada. Jos haluatte kokeilla kaukolainausmahdollisuutta, olkaa hyvä ja ottakaa yhteyttä omaan lähikirjastoonne.
Muita tahoja, joiden puoleen asiassa ehkä kannattaisi kääntyä, ovat esim. seuraavat:
Merenkulkulaitos ( http://www.fma.fi/ )
Suomen Purjehtijaliitto ry. ( http://www.purjehtija.fi/ )
Suomen...
Kumpaakaan mainittua Michael Connellyn kirjaa ei ole toistaiseksi suomennettu. Tietoa kirjailijasta ja luettelo hänen teostensa suomennoksista löytyy DekkariNetistä http://www.tornio.fi/kirjasto/tuu/dekkarit/kirjailijat/connelly.htm ja suomalaisen kustantajan kotisivuilta http://www.gummerus.fi/page.asp?sivuID=281&component=/PublishDB/Kirjail…
The Black Ice ja The Last Coyote löytyvät alkukielisinä pääkaupunkiseudulta. Haku http://www.helmet.fi
Laukaan ryijy on niin kutsuttu elämänpuuryijy. Elämänpuuryijyjä on kudottu pääasiassa Saarijärvellä, mutta tavattu myös Karstulasta, Laukaasta, Äänekoskelta, Uuraisilta, Hankasalmelta ja Rautalammilta. Puu on ornamentiikan suosituimpia kuvioaiheita. Sillä on lähtökohtansa toisaalta assyrialaisessa elämänpuussa, toisaalta Vanhan testamentin hyvän ja pahan tiedon puussa. Yksityiskohdista saa tietoa esimerkiksi seuraavista lähteistä: Keski-Suomen ryijyt, 1982. Sihvo, Pirkko: Rakas ryijy : suomalaisten ryijyt, 2009.
Meiltä Hämeenlinnan kaupunginkirjastosta löytyy yksi keltakantinen aapinen, jonka kannessa on kukko ja jonka ilmestymisaika sopisi antamiisi tietoihin. Kyseessä on Weilin+Göösin kustantama Aapinen, jonka tekijät ovat Saini Knuuttila, Hillevi Kääriäinen, Maija Turunen ja Touko Voutilainen, kuvittaja on Kylli Koski. Tämän aapisen ensimmäinen painos ilmestyi vuonna 1967. Aapisesta otettiin kaikkiaan seitsemän painosta, joista viimeinen vuonna 1973. Kannen kukko on tyylitelty puna-sini-vihreä-violetti väriltään ja sen piirtäjä on Alfons Eder. Muu kuvitus taas on tuttua Kylli-tätiä.
Hei,
Uutistorilla onnistuu skannaus. Skannaus ei maksa mitään ja aikaa ei tarvitse varata skanneria varten. Nopeimmin skannaus onnistuu kopiokoneellamme kunhan tuot muistitikun mukanasi.
Lisätietoja voit kysyä uutistorin neuvonnasta.
02-2620621
uutistori.kaupunginkirjasto@turku.fi
"Hitlerin nimi on Schicklgruber!" julisti otsikko Wiener Sonn- und Montagsblatt -lehden erikoisnumeron etusivulla 8. huhtikuuta 1932 ja pani alulle kysymyksessä mainitun väitteen siitä, ettei Adolf Hitlerin sukunimi todellisuudessa olisi ollutkaan Hitler. Adolf kuitenkin oli syntyjään Hitler: tämä nimi on hänen syntymä- ja kastetodistuksessaan. Hänen isänsä Alois muutti virallisesti nimensä Schicklgruberista Hitleriksi vuonna 1876: "6.10.1876 [Mistelbachin] piirikomissio sai maaherranviraston vahvistuksen, että keisarillis-kuninkaallisen tullilaitoksen virkailija Alois Schicklgruber sai vastedes kantaa nimeä Alois Hitler." Schicklgruber oli alun perin aviottomana lapsena syntyneen Aloisin äidin Maria Annan sukunimi. Nuori Adolf ylisti...
Kuvaukseen sopiva runo on Brita Polttilan "Kyllä sitä saa olla kiitollinen". Runo alkaa: "Hyvää huomenta maailma". Runo sisältyy Brita Polttilan runokokoelmaan "Surua seuraa ilo : runoja, suomennoksia" (Tammi, 1970) ja kirjaan Polttila, Brita: "Verkkaista liikettä : runoja ja runosuomennoksia 1963-2000" (Tammi, 2000) ja myös Aino Räty-Hämäläisen toimittamaan kirjaan "Tuuli paiskii rakkauden ovea" (WSOY, 1997).Runon on säveltänyt Tapio Lipponen. Sen laulaa Arja Saijonmaa Yleisradion viihdeosaston tuottamalla kantanauhalla (1971). Myös Anki on säveltänyt tämän runon ja levyttänyt sen nimellä "Hyvää huomenta maailma" (1976).Lähde:Yleisradion Fono-tietokanta:http://www.fono.fi
