Laitan tähän sitaatit Paavo Cajanderin klassisina suomennoksina, koska ne ovat helposti saatavilla ja tekijänoikeuksien suojan ulkopuolella, sillä Cajanderin kuolemasta on kulunut enemmän kuin 70 vuotta.
Cajanderin suomennos ”Julius Caesarista” löytyy Gutenberg-projektista osoitteesta http://www.gutenberg.org/etext/16893. Cajander suomentaa sitaatin (ja sitä seuraavat rivit) seuraavasti:
”Vuoks’ on ja luode ihmiskohtaloissa:
Jos vaarin otat nousun, vie se onneen,
Jos laiminlyöt sen, koko elinjuoksus st [sic]
Kareihin takeltuu ja kurjuuteen.”
Cajanderin suomentama ”Macbeth” on luettavissa osoitteesta http://www.gutenberg.org/etext/16893. Hän on riimitellyt katkelman suomeksi seuraavasti:
”On kaunis tämä linnan paikka; ilma
Suloinen, vieno...
Seuraavista kirjoista voisi olla apua:
* Mäkelä, Rauli: Hiivasyndrooma : hiivatauti (Suomen terveyskirjat, 1990 )
* Pursiainen, Jouko: Hiivasyndrooma & luonnonmukaisen hoidon opas ([LB Product], 1997 )
* Kuparinen, Auli: Vatsan ja suoliston luonnonmukainen hoito : hiivasyndrooma, helikobakteeri, keliakia, ummetus (LB Natura, 2001 )
Kannattanee selailla myös erilaisia erityisruokavalio-oppaita, niistä voi löytyä lisävinkkejä.
Seuraavat lehtiartikkelit käsittelevat myös hiivasienitautia:
* Voi hyvin 2002, nro 2 :Hiivasta eroon/Tuomi, Paula
* Kotitalous 2000, nro 4 :Hiivasyndrooma totta vai tarua? / Nikander, Pia
* Hyvä terveys 2001, nro 2: Hiivasyndrooma - ei tauti vaan nimi oireille/ Huovinen, Pentti
* Kauneus ja terveys 2000, nro...
Tämä laulu on julkaistu monissa nuottikokoelmissa, joten se löytyy suurella todennäköisyydellä lähimmästä kirjastostasi. Tässä muutamia yleisiä kokoelmia, joihin laulu sisältyy (nuotinnokset ovat pääosin yksinkertaisia):
* Lauluja rakkaudesta
* Malmstén: Stadin kundi
* Merimies merta rakastaa 1
* Pieni toivelaulukirja
* Suuri toivelaulukirja 5
* Terveiset ulapalta
* 111 kitaralaulua
* 120 kitaralaulua
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Poistettava aineisto on useimmiten huonokuntoista, loppuun kulunutta ja/tai sisällöltään vanhentunutta. Aineistoa voidaan poistaa myös siksi, että sille on vähän kysyntää. Aikanaan suositusta teoksesta saattaa myöhemmin olla ylimääräisiä kappaleita, kun kaikki niteet enää kierrä lainassa.
Kirjasto myös varastoi aineistoa, varastoinnin tarkoituksena on pitää kirjastossa saatavilla kulttuurisesti tärkeää ja käytön kannalta tarpeellista aineistoa.
Hei,Runo on nimeltään "Minun paras kaverini" ja se löytyy Risto Rasan runokokoelmasta Kulkurivarpunen (1973) sekä kootuista runoista Laulu ennen muuttomatkaa: Runot 1971-1980 (s. 58, Otava 1982 (Delfiinikirjat).
Asiakkaat voivat soittaa kirjaston pianoa Helsingissä Kirjasto 10:ssä (sähköpiano), Vantaalla Tikkurilassa ja Espoossa Sellon kirjastossa (piano, flyygeli ja urkuharmoni).
Varaa aika etukäteen:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kirjasto10/yhteystiedot/
http://www.vantaa.fi/i_perusdokumentti.asp?path=1;135;137;217;464;476
http://www.espoo.fi/default.asp?path=1;28;11866;17273;17362;17370;17389
Kattavimman tuloksen saanee hakemalla Suomen kansallisbibliografian
Fennican cdrom-versiosta. Luettelo virosta suomeksi käännetyistä kirjoista saadaan seuraavasti: 'Kirjoita hakulause'-kenttään kirjoitetaan: ki=6est (eli haettavien kirjojen alkukieli on viro). Jos halutaan siistiä hakutulosta eli
pudottaa pois Suomessa painetut muunkieliset virosta käännetyt kirjat,
tehdään uusi haku: ki=fin. Lopuksi yhdistetään nämä kaksi hakua
kirjoittamalla hakulauseeksi: yh=1 ja yh=2.
Ehkä voitte käydä esim. Helsingin pääkirjastossa Pasilassa, missä voitte ilman ajanvarausta tutustua cdrom-mikrolla virosta suomennettujen kirjojen listaan.
Vuosituhannen vaihteessa ilmestyneitä suomalaisten kirjailijoiden kirjasarjoja, joissa päähenkilöt ovat lukiolaisia ovat mm. nämä:
Lehtinen, Tuija: Mirkka-sarja, ensimmäinen osa: Mirkka ja riparikesä (Otava 1986), toinen osa: Mirkka, lukiolainen (Otava 1988). Näissä on hyvin värikkäät kannet, kuten muissakin Tuija Lehtinen nuortenkirjoissa.
Toinen mahdollinen voisi olla Manninen, Katri: Sikabileet / Megakesä / Bittitiikeri / Supersivari -sarja (WSOY 1996-1999).
Myös tässä kirjasarjassa on värikkäät kannet: Hakkarainen, Olli: Enkelinkuvia lumessa. (Karisto 1995) / Silmissä auringonkilo. (Karisto 1996).
Tätä lemmikkikoiran muistoksi tehtyä laulua en annetuilla vihjeillä kyennyt löytämään - toivottavasti joku muu tunnistaa laulun -, mutta jälkimmäinen on Alice Tegnérin ruotsinkielisestä laulusta (jota en tähän hätään kyennyt selvittämään) tehty käännös (J. N. Lahtinen) nimellä "Saareen". Laulu alkaa sanoilla "Tuuli laulaa ja purjeet liehuu, mennään saarelle kaikki". Vanha Emma ja harmaa kissa esiintyvät toisessa säkeistössä.
Tämä Saareen löytyy nuottina ainakin kokoelmista Suuri kevät- ja kesälaulukirja (WSOY 1984) ja Lasten toivelaulukirja (Fazer 1981). Äänitettä tästä laulusta ei näyttäisi olevan tarjolla ollenkaan.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Vaahtomuovipatjat valmistetaan polyuretaanista. Auringonvalo aiheuttaa polyuretaanissa kellastumista. Kosteus edesauttaa vaahtomuovin hajoamista.
Satu Mäkelän laatimassa opinnäytetyössä kerrotaan mm. polyuretaanin ikääntymisestä ja hajoamisesta. Polyuretaanien ikääntymisominaisuudet ovat erittäin riippuvaisia niiden valmistukseen käytetyistä raaka-aineista, jotka määrittävät muodostuvan polymeerin rakenteen. Pinnoittamattoman polyuretaanisolumuovin odotettavissa oleva elinikä on noin 20–25 vuotta sen paksuudesta riippuen. Polyuretaanilaatuja on erilaisia, eikä edellä mainitusta arviosta voi suoraan määrittää vaahtomuovipatjan murenemisikää. Mureneminen kertoo jo pitkälle edenneestä hajoamisesta.
https://en...
Ympäristötyön edistämisestä kirjastoissa voit lukea täältä: Vihreä kirjasto
Kirjastojen hiilijalanjälki -raportista tällä sivulla löydät vastauksen useimpiin esittämiisi kysymyksiin. Raportissa aihetta on käsitelty 13 erikokoisen kirjaston osalta. Huomiota on kiinnitetty myös ns. hiilikädenjälkeen, joka "kuvaa vältettyjä päästöjä eli kuinka paljon toimija on ratkaisullaan voinut auttaa muita vähentämään negatiivisia ilmastovaikutuksia". Raportin lopusta voit myös lukea tulevaisuuden tavoitteista hiilijalanjäljen pienentämiseksi ja vastaavasti kädenjäljen kasvattamiseksi.
Kirjastoilla on lisäksi olennainen tehtävä kasvattaa tietoisuutta ilmastonmuutoksesta nostamalla esiin ja tuomalla ihmisten ulottuville ...
Kyseessä on monien maiden kruununkalleuksiin kuuluva esine, suomenkieliseltä nimeltään valtakunnanomena. Se kuvaa maapalloa, jonka päällä on risti. Tämä symboloi Jumalan ja hänen maallisen edustajansa eli hallitsijan valtaa. Venäjällä valtakunnanomena nähtiin ensimmäisen kerran tsaari Boris Godunovin kruunajaisissa vuonna 1598.
Moscow Kremlin Museums: https://www.kreml.ru/en-Us/exhibitions/virtual-exhibitions.regalii-russ…
The Crown Chronicles: https://thecrownchronicles.co.uk/explanation/symbols-of-monarchy-sovere…
Wikipedia: https://fi.wikipedia.org/wiki/Regaalit
Eilispäivän maailmaa on tosiaan Vaski-kirjastoissa enää vain yksi nide, joka sekin on kiertänyt lainassa jo 111 kertaa, ja saatavuus antikvariaateissa on heikkoa, jopa olematonta. Uuteen painokseen ja käännökseen liittyvästä kiinnostuksesta kannattaa viestittää suoraan kustantamolle, sillä mahdollisten ostajien intressit todennäköisesti painavat lainauslaitoksen tarpeita enemmän kustannuspäätöstä tehdessä. Mikäli teoksen tekijänoikeudet ovat rauenneet, voi teoksen uudesta painoksesta tai käännöksestä yrittää vinkkailla myös muille kustantamoille.Gummeruksen yhteystiedot löytyvät täältä: https://gummerus.fi/pages/me-olemme-gummerus#Hallinto
Paavo Cajanderin suomennos:
Percy: “Ja minä, lanko, sulle näyttää voin, Mitenkä pirun häädät totuudella:
Totuutta puhu vaan, niin piru häätyy. –”
Matti Rossin suomennos:
Tulikannus: ”Ja minä, miten piru häädetään;
se loikkii tiehensä, kun sille puhuu totta.
Kun vain puhuu totta, niin se jättää rauhaan.”
Lähteet:
Shakespeare, William 1994 Repr.: Complete works / William Shakespeare ; edited with a glossary by W. J. Craig.
Shakespeare, William 1958: William Shakespearen kootut draamat. 6,
suomentanut Paavo Cajander. 2. p.
Shakespeare, William 2004: Henrik IV. Ensimmäinen osa / William Shakespeare ; suomentanut Matti Rossi. Helsinki : WSOY, 2004.
Valtiopäiväasiakirjat löytyvät Helsingin kaupunginkirjaston pääkirjastosta 1800-luvulta asti. Painetut versiot tulevat kirjastoon kuitenkin hitaammin kuin digitaaliset versiot verkkoon, joten kaikkein tuoreimpia valtiopäiväasiakirjoja kannattaa lukea suoraan verkosta.
Valtiopäiväasiakirjoihin voi tutustua myös eduskunnan kirjastossa, joka toimii julkisena oikeudellista tietoa, yhteiskuntatietoa ja eduskuntatietoa välittävänä keskuskirjastona. ( http://www.eduskunta.fi/kirjasto/ )
Eduskunnan kotisivuilta ( http://www.eduskunta.fi/ ) pääsee vasemmalla ylhäällä olevaa "asiat ja asiakirjat" tekstiä painamalla alavalikkoon, josta "asiakirjat" tekstiä painamalla pääsee jälleen uuteen valikkoon.
Avautuvan sivun vasemmassa runassa on lista...
Ab Crichton-Vulcan Oy:n arkistoa (1860–1984) säilytetään Kansallisarkiston Turun toimipaikassa. Kansallisarkiston tietojen mukaan ”aineistossa on sisäisiä aukkoja, mutta ei kuitenkaan kaikissa asiakirjasarjoissa. Parhaiten on säilynyt liike- ja tilauskirjeenvaihto sekä kirjanpitoon liittyvät asiakirjat. Yksi keskeisimmistä asiakirjasarjoista, pöytäkirjat, päättyy jo vuoteen 1939. Lisäksi konseptiluonteista aineistoa on säilynyt kirjetoisteita lukuun ottamatta suhteellisen vähän.”Kansallisarkiston Turun toimipaikassa säilytetään lisäksi aineistokokonaisuutta Ab Crichton-Vulcan Oy, Köysitehtaan arkisto (1921–1954). Crichton-Vulcan Oy:hyn liittyvää aineistoa saattaa myös sisältyä aineistokokonaisuuteen Oy Wärtsilä Ab:n Värtsilän rautatehtaan...
Kielitoimiston ohjepankin mukaan yhdysmerkki ei vaikuta aakkostamiseen, vaan sana aakkostetaan ikään kuin merkkiä ei olisi. S-market on siis tässä mielessä aakkosjärjestyksessä saman arvoinen kuin "Smarket", ja tulee toisin sanottuna järjestyksessä Salen jälkeen.
http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/haku/aakkostus/ohje/64
Vanhoillislestadiolaisuudessa on käytössä lapsikaste, mutta sen perustana on päinvastainen käsitys kuin tavallisessa luterilaisuudessa. Luterilaisen käsityksen mukaan lapset täytyy kastaa, jotta heistä tulisi Jumalan lapsia. Vanhoillislestadiolaisen käsityksen mukaan jokaisella lapsella on usko alusta alkaen, mutta myöhemmin tämä usko menetetään, jos sitä ei hoideta.
Lähteet:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Vanhoillislestadiolaisuus
https://rauhantervehdys.fi/2017/07/ensin-usko-sitten-kaste/
Etsitty runo saattaisi olla Alli Nissisen Pikku juttu, joka löytyy useasta lastenrunoantologiasta - esimerkkeinä mainittakoon Pikku Pegasos (Otava, 1987), Suomen lasten runotar (Otava, 1994) ja Eläinrunojen kirja (WSOY, 1997) - ja Satu Marttilan toimittamasta kissa-aiheisten runojen kokoelmasta Runojen kissa (Kirjayhtymä, 1991).
