Sukukirjoja ja artikkeleita suvuista 1990-luvulla asti voi tutkia kirjasta
Sukuhakemisto = Släktregister = Family index / Mether, Leif , 1949-2005. Suomen sukututkimusseura 1992
Lisäksi kannattaa tehdä halu Finna.fi-haku suvun nimellä. Tarkennetussa haussa voit rajata alasvetovalikosta haun aiheeseen sekä lisätä toisen hakusanan sukukirjat tai sukututkimus toiseen kenttään ja valita siihenkin rajauksen aihe. Suomen sukututkimusseurassa on käsikirjasto, sieltä voisit myös tiedustella. Seurasta saa myös apua sukututkimuksen aloittamiseen, Sukututkimuksen aloittaminen.
Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta määrittelee asemakaava-alueilla olevien katujen, torien, katuaukioiden, puistojen, istutusten ja muihin näihin verrattavien yleisten alueiden puhtaana- ja kunnossapitoa.
Kadun kunnossapidossa kuuluu kunnalle kaikki mitä ei erikseen ole tontinomistajan tehtäväksi säädetty. Tontinomistajan velvollisuutena on pitää tontin kohdalla oleva jalkakäytävä käyttökelpoisena poistamalla jalankulkua haittaava lumi ja jää sekä huolehtia liukkauden torjumisesta ja liukkauden torjumiseen käytetyn kiviaineksen poistamisesta jalkakäytävältä.
Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta
https://www.kuntaliitto.fi/yhdyskunnat-ja-ymparisto/...
Sakari Laukkasen Selvä ja täsmällinen tuomio -kirjan saa Eduskunnan kirjastosta. Sitä on myös Helsingin yliopiston Oikeustieteellisen tiedekunnan kirjastossa.
Välitimme kysymyksen Turun kaupungin palautepalveluun ja kaupunkiympäristön asiakaspalvelusta vastattiin, että raitiovaunu ei ole kaupungin, mutta vaunun torille paluun tiimoilta on esitetty useampi toive, jotka on välitetty edelleen tiedoksi.
Logon on piirtänyt mitä todennäköisimmin taitelija Emil Cedercreutz, joka piirsi myös mm. vuonna 1943 Sotakummivaliokunnalle toisenkin lapsiaiheisen kuvan sotaorpoviikkojen keräysmerkiksi.
Tuo kyseinen kuva "Kylväjätyttönen" löytyy mm. Orvo Bogdanoffin teoksesta "Pisara suolaista silmissä - sotalasten postikorttien, kirjeiden, kirjeensulkijoiden, pakettikorttien ja valokuvien kirja" (2010) sekä historiikista "Kumminlahja sotaorvon turvana - sotakummitoiminnan vaiheet 1940-1958" (1959). Signeerauksia vertaamalla voidaan todeta kyseessä olevan siis saman taitelijan.
Lisätietoja Emil Cedercreutzista muun muassa Wikipedia-sivulta:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Emil_Cedercreutz
...sekä hänen omasta museostaan Harjavallassa:
http://www.harjavalta...
Markku Pölösen elokuva perustuu Veikko Huovisen Hamsterit-kirjaan, mutta kirjan kaikki kappaleet ovat lainassa, joten valitettavasti en pääse tarkistamaan, käytetäänkö teoksessa jotakin runolainaa. Kulttuurikuplia-blogissa mainitaan Hamsterit-elokuvasta seuraavaa:
"Paula Vesalan suloinen Kaksi kärpästä -laulu ja Eila Kivikk’ahon Kolme kuiskausta -runo (Sinikallio, 1942) jäivät muistiin kauniina yksityiskohtina."
Oletettavissa on, että kyse on Kivikk'ahon runosta. Sinikalliot-runokokoelma sisältyy useisiin Kivikk'ahon Kootut teokset -painoksiin, joita pääsee varaamaan oheisista linkeistä:
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.112917
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.320741
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.558672
Lähde:
https://...
Kirjakauppojen lista Mitä Suomi lukee antaa hyviä vinkkejä tämän hetken suosituista kirjoista, https://kirjakauppaliitto.fi/kirja-ala-suomessa/mita-suomi-lukee
Kirjasammon artikkeleissa käsitellään kirjallisuuspalkintoja, ehdokkaita ja voittajia. Niiden joukosta löytyy vinkkejä. Myös kirjauutuuksia esitellään artikkeliosassa.
Kirjallisuuden suosittelua löydät esimerkiksi kirjastojen sivuilta Suomessa. Keskustelua on myös Yle Kulttuurin sivuilla, https://yle.fi/aihe/kulttuuri/kirjat, kirjallisuusblogeissa, https://www.kirjasampo.fi/fi/kirjablogit/uusimmat ja Goodreadsissa, https://www.goodreads.com . Muitakin kirjallisuuspalveluita on, suosittelen tutustumaan Makupalat.fi:n kirjallisuuspakettiin, johon eri tahot ja niiden sivustot on...
Merikartan mukaan Louhunsalmi olisi sillan kohdalla 18 metriä syvä. Saman lukeman antaa Karttakeskuksen Peruskartta. Syvyyskäyriä voi tutkia myös netissä Maanmittauslaitoksen Kansalaisen karttapaikka -palvelussa. Siellä lukemaksi tulee vain 14 metriä.
Lähteet:
Merikartta J: Vesijärvi ja Päijänne. Saatavuus Jyväskylän kaupunginkirjastossa: http://jkl226.jkl.fi/Aalto?formid=avlib&previd=fullt&celi=41800&doci=28…
Peruskartta 1:20000 [3212 04]: Säynätsalo. Saatavuus Jyväskylän kaupunginkirjastossa: http://jkl226.jkl.fi/Aalto?formid=avlib&previd=fullt&celi=41751&doci=26…
Kansalaisen karttapaikka: http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kartanhaku/paikannimihaku.html?e=435…
William Blaken runo Jerusalem löytyy Aale Tynnin suomentamana antologiasta Tuhat laulujen vuotta : valikoima länsimaista lyriikkaa.
Tynnin tulkinnassa säe "Among these dark Satanic Mills" liittyy niin kiinteästi sitä edeltävään säkeeseen "And was Jerusalem builded here", ettei sitä ole mielekästä irrottaa kokonaisuudesta ilman pariaan: "Saatanan mustain myllyjen / luo Jerusalem noussut on?"
Tässä Ylen Tietopalvelun vastaus: Radion urheilutoimituksesta kerrottiin, että tuo tunnus on soinut heillä 1980-luvulla. Se jäi pois 1990-luvun alussa, kun siirryttiin 5 minuuttisiin lähetyksiin. Tarkkoja vuosia ei toimituksessa muistettu.
Itävaltalainen Andreas Goldberger hyppäsi vuonna 2000 225 metriä Planican lentomäessä Sloveniassa. Se on tämänhetkinen maailmanennätys. Ensi viikolla on taas kisat Planicassa, joten tämä tieto voi vanheta nopeasti.
Suomen Urheilukirjastosta Helsingin Olympiastadionilla muuten saa tällaisiin kysymyksiin nopean vastauksen. Kirjaston sivut Internetissä: www.stadion.fi/Urheilumuseo/kirjasto/kirjasto.
Tietopalvelu toimii arkipäivisin 8.30 - 17
Suomen Urheilukirjaston Tietopalvelu
Olympiastadion
00250 Helsinki
puh. 09-434 22 531
faksi: 09-434 22 550
sähköposti: vesa.tikander@stadion.fi
Kyseessä on kappale nimeltä Tumma virta. Sävel on Kassu Halosen ja sanat kappaleeseen on tehnyt Emil von Retee. Laulu löytyy useammalta Goodmanin levyltä esim.Viimeiset laulut, Ai ai ai kun nuori ois ja 20 suosikkia: laulajan testamentti.
Kupittaan Saven tuotteiden tunnistaminen on hankalaa, sillä he eivät käyttäneet vuosileimoja. Massaleimoja on ollut heilläkin käytössä, mutta 1950-luvulla Marjukka Pääkkönen-Paasivirran aikakaudella vakiintui käytännöksi merkitä tuotteet tussisigneerauksella: Made in Finland + esineen suunnittelijan ja maalaajan nimikirjaimet.
Kuvissa näkyvä maljakko voi hyvinkin olla Kupittaan Saven tuotantoa. Teoksessa "Keräilijän aarteet - Kupittaan Savi" on listaus käytetyistä signeerauksista. RS näyttää olevan Raili Suvannon signeeraus eli hän on maljakon suunnittelija. Maalarin nimikirjainta M ei löytynyt kirjan listasta.
Salakari & Kalha: "Keräilijan aarteet - Kupittaan Savi" (WSOY, 2011) Helmet kirjastossa:
https://haku.helmet.fi/...
Vanhimmat talvisodassa palvelukseen kutsutut ikäluokat olivat vuosina 1895-1897 syntyneet, mutta ne eivät ehtineet palvelukseen sodan aikana. Siten talvisotaan osallistuminen tulisi kyseeseen lähinnä suojeluskuntajärjestössä, työvelvollisena tai upseerina, mutta viimeksi mainitussa tapauksessa kantakortin pitäisi löytyä.
Syntymävuodesta riippuen hänestä saattaa olla tietoja esimerkiksi Kansallisarkistossa säilytettävässsä Päämajan linnoitusosaston arkistossa, johon sisältyvät linnoitustöihin osallistuneiden palkkakortisto sekä linnoittajien henkilökortisto. Toinen vaihtoehto on esimerkiksi suojeluskunnan henkilökortti, jolla voi olla tietoja palveluksesta kotirintaman tehtävissä. Mahdollisesta työsuhteesta puolustusvoimiin saattaa olla...
Buchi Emechetasta löytyy hyviä linkkejä. Tässä muutama:
http://landow.stg.brown.edu/post/nigeria/emecheta/emechetaov.html
http://www.arts.uwa.edu.au/AFLIT/EmechetaEN.html
http://www.arts.uwa.edu.au/AFLIT/EmechetaEN.html.
Omaelämäkerta Head above water löytyy ainakin Helsingin kaupunginkirjastosta. Sen saat luettavaksesi muutamassa päivässä tekemällä kaukolainapyynnön kotikirjastostasi.
Ateenassa oli Platonin ja Aristoteleen aikana pakollinen kaksivuotinen sotapalvelus miespuolisille kansalaisille, ja Platonia koskevissa fragmentaarisissa elämäkertatiedoissa hänen armeija-aikansa usein mainitaankin. Hänen palvelusaikansa sijoitetaan tavallisimmin vuosiin 409–404. Albert Liliuksen Sivistystyön historian henkilöhahmoja arvelee lisäksi, että "Platon lienee saanut sotilaskasvatuksensa ratsuväessä".
Lilius viittaa Ateenan – ja yleensä Kreikan – miespuolisen nuorison "muusillis-gymniseen" kasvatukseen, jolla tarkoitettiin ruumiin ja sen voimien sopusointuista kehittämistä, jota täydennettiin sotilaallisilla erikoisharjoituksilla, sekä kreikkalaisen runouden tarkan tuntemuksen hankkimista. Aristoteleen...
Samaa kysymystä on sivuttu Kysy kirjastonhoitajalta -palstalla aiemminkin: https://www.kirjastot.fi/kysy/miksi-helsingissa-ja-etela-suomessa?language_content_entity=fiKo. vastauksessa kirjoitin: Suomen eri heimot ovat kyllä olleet (itämeren-)suomalaisia, mutta niillä on ollut omat, tunnistettavat erityispiirteensä, joiden perusteella ne on voitu määrittää erillisiksi etnisiksi ryhmiksensä. Näin maallikkokansatieteilijän silmin katsoen nämä muinaiset etniset jakolinjat selittänevät ainakin osittain nykyisinkin yhä havaittavissa olevat eroavaisuudet eri alueiden asukkaiden välillä - vaikka toki muuttoliike ja muutenkin yhtenäistynyt kulttuuri ovatkin hämärtäneet niin kielellisiä kuin kulttuurillisiakin eroja Suomen eri heimojen kesken,...
Naarasvuohia eli kuttuja on sekä sarvettomia (nupoja) että sarvellisia. Kutun sarvet ovat paljon pienikokoisemmat kuin urosvuohen. Ennen ensimmäistä poikimista naaraspuolista vuohta kutsutaan ensin kiliksi, sitten nuorvuoheksi. Ensimmäisten kilien myötä naarasvuohta aletaan kutsua kutuksi ja laumassa elävää aikuista urospuolista vuohta pukiksi.
Tänä vuonna ilmestyy myös uusi painos Uma Aaltosen teoksesta Kuttu ja kutunpito : pieni käsikirja vuohesta, sen hoidosta, maidosta ja juustosta. Otava 2005. Sieltä löytyy vuohitietoa.
Kysymyksen säkeet ovat peräisin Tuomas Anhavan tuotannosta, alunperin kokoelmassa Runoja 1955 (Otava, 1955) julkaistun Sateen aikaan -sikermän kolmannesta runosta.
