Jakausta tarkoittavat beena ja peena tulevat ruotsin sanasta bena ('jakaa kahtia', 'jakaus').
Tyynni-sanan alkuperää selvittänyt Heikki Ojansuu erottaa sen kahteen osaan tyy+nni. Tässä 'tyy' on tyvi-sanan rinnakkaismuoto ja loppu 'nni' pääteainesta, jolla on merkitys (johonkin) saakka. Tyynni olisi siis 'tyveen, kantaan asti' eli 'kokonaan, täysin'; kaikki tyynni on siis 'aivan kaikki'.
Lähteet:
Ulla-Maija Forsberg, Stadin slangin etymologinen sanakirja
Heikki Ojansuu, tyynni ja tykönä (tyköä, tykö) sanoista. - Virittäjä 1908, s. 54-55
Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja. 3, R-Ö
Taiteilijan itsestään tekemää muotokuvaa kutsutaan suomeksi omakuvaksi. Termi on englanniksi self-portrait, ranskaksi autoportrait ja italiaksi autoritratto. Yhdistimme työkavereiden kanssa voimamme ja yritimme kuumeisesti etsiä vastausta kysymykseen piilotetuista omakuvista. Tehtävä osoittautui kovin haastavaksi. Löysimme italiankielisen termin in assistenza, ja ranskankielisen termin autoportrait situé, jotka näyttäisivät viittaavan teoksen tapahtumien ja henkilöiden joukkoon maalattuun omakuvaan. Taiteilijan omakuva on tässä tapauksessa selkeä osa teosta ja katsoo usein suoraan teoksen katsojaan. Hakutuloksia ei löytynyt kovin paljon näillä termeillä, joten ne eivät liene vakiintuneessa käytössä tieteenalansa ulkopuolella....
Kyseessä on varmaankin useista blogeista löytyvä Kaunis nainen runo/loru/meemi. Tekijää ei tälle kuitenkaan mistään tunnu löytyvän. Eeva Kilven runokirjoja selailin ja ei ole Kilvenkään tuotantoa. Runoa on jaettu ketjukirjemäisesti blogeissa. Tässä linkki Punaruusut blogiin, mistä runo myös löytyy.
https://punaruusut.vuodatus.net/lue/2010/01/kaunis-nainen
Jesper Söder kertoo Expressen-iltapäivälehden haastattelussa syyskuussa 2021 palanneensa Ruotsiin ja siviilielämään vuoden 2017 loppupuolella. Hän on viime vuosina työskennellyt opettajana, henkilökohtaisena avustajana sekä metallinkierrätyksessä. Lisäksi Söder on luennoinut sotakokemuksistaan kertovasta kirjasta När världen tittade bort (Forum 2016). Aiemmin Ruotsin liberaalipuolueeseen kuulunut Söder pyrkii maltillisen kokoomuksen ehdokkaaksi vuoden 2022 valtiopäivävaaleihin.
Lähteet:
Expressen 10.9.2021: https://www.expressen.se/gt/jesper-overlevde-striderna--mot-is-nara-do-…
Paula Koivuniemen Kuuntelen Tomppaa -albumilla (1999) ja sen nimikappaleessa saksofonia soittaa Heikki Keskinen.
Linkki levyn teostietoihin Kansalliskirjaston tietokannassa.
Artikkeli Heikki Keskisestä Musiikintekijät.fi-sivustolla (2013).
Siina- ja Sina-nimien alkuperästä on kyselty Kysy kirjastonhoitajalta -palvelusta aiemminkin. Tällöin on kyselty myös kyseisten nimien nimipäivästä. Sina-nimeä ei löydy toistaiseksi suomenkielisestä nimipäiväkalenterista, mutta Sinat ja Siinat voivat juhlia nimipäiväänsä kahtenakin eri päivänä: Ortodoksisessa kalenterissa Siina-nimeä pidetään johdoksena Sinaida-nimestä, ja ortodoksisessa kalenterissa Siinan ja Sinaidan päivää vietetään 11.10. Epävirallista Sinan nimipäivää voidaan viettää myös 2.9. Sinin nimipäivänä.
Lisää Sina-nimestä voit lukea näiltä sivuilta:
https://www.kirjastot.fi/kysy/siina-nimen-merkitys-ja-alkupera
https://www.kirjastot.fi/kysy/mista-tytonnimi-siina-tulee-mita
https://www.nimipaivat.fi/2.9.
Suomen kansallisvärit ovat herättäneet tulkintaa ja keskustelua, jota löytyy Coloriaston blogikirjoituksesta, https://coloriasto.blogspot.com/2020/04/miksi-sinisesta-ja-valkoisesta-… sekä esim. artikkelista Floranpäivä 1848 - päivä, jolloin Suomi syntyi, http://vintti.yle.fi/yle.fi/maammelaulu/historia.htm. Suomalaisuuden symboleja on koottu Suomalaisuuden liiton Suomi-tietoa -sivulle, http://suomalaisuudenliitto.fi/suomi-tietoa-2/.
Suomalaisuuden liitolta voi kysyä näkemystä asiasta, http://suomalaisuudenliitto.fi/yhteystiedot/.
Maailman lippuja voi tutkia esim. World Factbookista, https://www.cia.gov/the-world-factbook/references/flags-of-the-world/ ja vaakunoita on Heraldry-Wikissä, https://www.heraldry-wiki.com/...
Leonard Cohen laulun Take this waltz (Pequeno vals vienes) on suomeksi
laulanut Tapani Perttu. Suomenkielinen nimi on Tämä valssi ja suomenkieliset sanat on tehnyt Turkka Mali. Laulu löytyy Pertun levyiltä Tanssi elämän tanssi (äänilevy, c-kasetti,1988) sekä Oon sun mies (c-kasetti, 1988). Pääkaupunkiseudun kirjastoissa näitä levyjä tai kasetteja ei ole. Helsingin kaupunginkirjaston kaukopalvelun kautta levyn voi tilata muualta Suomesta Helsinkiin.
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kaukopalvelu/
Laulun nuotit löytyvät esimerkiksi nuottikirjasta:
Anthology : Over forty selected titles : Piano, vocal, guitar ; Arrangements by Frank Metis / Leonard Cohen
Julkaisutiedot New York : Amsco Publications, c1991
Huomautus Sanat, melodia,...
En löytänyt tuota Control-lehden artikkelia, mutta Budokan numerossa 2 vuodelta 2003 on Mikko Lindholmin juttu Systema: Venäjän erikoisjoukkojen taistelutaitoa Helsingissä.
Lisäksi osoitteessa http://www.findarticles.com/ on maksuton artikkeliarkisto ja sieltä löytyy melko lyhyt englanninkielinen artikkeli systemasta ja sen historiasta.
Mustanlahden ja Amurin välinen maavalli tehtiin Tampere–Pori-radan rakennustöiden yhteydessä 1890-luvun alussa. Ratatyöt Tampereen päässä aloitettiin vuonna 1890 ja vuonna 1895 rata oli valmiina Poriin saakka. Välillä Tampere–Nokia rata otettiin kuitenkin käyttöön jo kesällä 1893: ensimmäinen juna Tampereelta Nokialle kulki 15. kesäkuuta. Samana vuonna Aamulehdessä julkaistussa ratayhteyttä esittelevässä kirjoituksessa kuvailtiin Mustanlahden ja Amurin välistä osuutta seuraavasti:
" -- Mustanlahden reunalta aina Amurin maan luoteiseen nurkkaan pyyhältää juna ensin ylhäällä ilmassa Mustanlahteen ja Kortelahteen kulkewain päitten ylipuolitse ja sitten korkeita maavalleja mainittuun paikkaan saakka, missä se taas kohtaa maanpinnan."...
Heiri on vanha talon nimi ja sukunimi Vaasaan kuuluvan Vähänkyrön Hiiripellon kylässä, jossa myös Heirintie sijaitsee. Vähänkyrön Joulu -lehdessä v. 1980 mainitaan, että Heiri saattoi aikoinaan olla Hiiripellon kylän suurin talo. Sittemmin talon nimi on lehden mukaan muuttunut Ollilaksi.
Otaksun, että tarkoitat Turun maakuntamuseon museotiedotetta. Uusin numero löytyy Internetistä osoitteesta http://www.turku.fi/museo/publikat/mtiedote.pdf
Haluamasi numeron voit tilata kaukopalvelun kautta Turun kaupunginkirjastosta. Kaukopalvelupyynnön voit tehdä tällä lomakkeella http://www.lib.hel.fi/kaukopal/pyynto.htm
Voit tietysti myös olla suoraan yhteydessä maakuntamuseoon. Museon yhteystiedot löytyvät täältä
http://www.turku.fi/museo/yhteys.htm
Esimerkkejä 1970-luvun hinnoista löytyy esim. sivulta https://www.is.fi/taloussanomat/oma-raha/art-2000005290743.html - sivun loppupuolelta löytyy taulukko vuoden 1974 hinnoista. Tuopin hintaa tuolta ajalta ei löytynyt, mutta Etelä-Suomen Sanomista (1974) löytyi ravintoloiden mainoksista lounaiden ja annosten hintoja, jotka vaihtelivat 11-15 markan välillä. Kahvila-baareissa hinta on varmaan voinut olla samaa tasoa.
Varmistin asian tietotekniikkayksiköstämme. Periaatteessa Helsingin kaupunginkirjaston asiakaskoneiden skannereista ei tallennu muistiin mitään skannatuista asiakirjoista tai kuvista. On kuitenkin mahdollista, että joillakin asetuksilla muistiin jää viimeinen skannatessa otettu esikatselukuva. Jos haluaa olla aivan varma, ettei tuotakaan jälkeä jää, kannattaa skannata vielä salaisten asiakirjojen jälkeen vaikkapa aivan tyhjä tai muuten merkityksetön paperi, jotta esikatseluvaksikaan ei jää mitään arkaluontoista seuraavan skannaajan nähtäväksi.
Paras tapa edetä on tarjota kirjoja antikvariaatteihin. Pääkaupunkiseudulla on useita asiansa osaavia antikvariaatteja. Etenkin 1700-luvulla painetut kirjat voivat olla yllättävän arvokkaita. Toki arvo riippuu monista tekijöistä, kuten teosten kunnosta ja harvinaisuudesta. Mikäli antikvariaatit eivät ole niistä kiinnostuneita, ne voi viedä Kierrätyskeskukseen tai vaikkapa kirjaston kirjanvaihtohyllyyn. Teoksia ei missään tapauksessa kannata heittää roskikseen. Kehotan harkitsemaan myös teosten säilyttämistä, etenkin jos ne ovat kulkeneet suvussasi pidemmän aikaa. Tällöin ne ovat osa sukuhistoriaa.Tässä on linkki Ylen artikkeliin, jossa on kerrottu selkeästi vanhojen kirjojen käsittelystä: Ullakollasi voi lojua aarre – Mitä tehdä vanhoille...
Scholl-yhtiön perusti amerikkalainen William Scholl vuonna 1904. Hänen isoisänsä Peter oli muuttanut Yhdysvaltoihin Saksasta 1800-luvulla. Tutkimani Sophie Schollia ja hänen isäänsä Hansia käsittelevät lähteet eivät maininneet sukulaisuussuhdetta William Scholliin, eikä tällaista osunut silmiini verkosta katsastamiltani sukututkimussivustoiltakaan. Jos näiden Schollien välillä jotakin kautta sukuyhteys on, se tuskin ainakaan on luonteeltaan kovin läheinen.
https://www.chicagoreader.com/chicago/best-foot-forward/Content?oid=883615
https://www.scholl.fi/miksi-scholl/100-vuoden-kokemus/
Keittämättömien riisinjyvien tehtävä on imeä itseensä kosteutta ja estää siten suolan paakkuuntuminen.
Ks. esim. Iltalehden juttu: https://www.iltalehti.fi/pippuri/a/2016092622372807
Aurelius Augustinuksen säilynyt kirjallinen tuotanto sisältyy täydellisimmässä laitoksessa 16 tukevaan niteeseen. Useimmat hänen teoksensa ovat syntyneet kiistakirjoituksina, vastauksina esille nousseisiin kysymyksiin tai sielunhoidollisiin tarpeisiin. Suomeksi ovat ilmestyneet: 1)Tunnustukset/Confessiones (viim. painos v. 2003), 2)Jumalan valtio 1/De civitate Dei (10 ensimmäistä kirjaa, kirjat 11-22 suomentamatta), 3)Henki ja kirjain/De spiritu et littera, 4)Herramme vuorisaarna/De sermone Domini in monte, 5)Usko, toivo ja rakkaus/De fide spe et caritate, 6)Saarnoja ja 7)Pääsiäispuheita. Osa suomentamattomista kirjoista on peräisin ajalta ennen hänen lopullista kääntymistään kristinuskoon (v. 386). On vaikea sanoa, missä hän on käsitellyt...
Alla on muutama kirja tietokirjan, myös oppikirjan, tekemisestä. Kirjat saa lainaan Helmet-kirjastoista:
http://www.helmet.fi/fi-FI
- Tietokirjailijan eväät: tekijänoikeus, sopimukset, apurahat / Heikki Jokinen (2010)
- Tietokirjoittajan käsikirja / Virve Mertanen (2007)
- Tieto kirjaksi / Raimo Jussila, Eero Ojanen ja Taija Tuominen (toim.) (2006)
Suomen tietokirjailijat ry on tehnyt myös nettiin laajan tietopaketin aloittelevalle oppikirjantekijälle:
http://www.suomentietokirjailijat.fi/@Bin/38553/Oppikirjojen_kirjoittam…
