Leo Siirtolan sävellyksiä on nuotinnettuna kahdessa julkaisussa. Ensimmäinen niistä on Pelimannin polulta (julkaistu v.1987). Nuotissa on sanat, melodia ja sointumerkit. Toinen on julkaistu v. 2002 ja on nimeltään Hetki kuin timantti : Leo ja Leena Siirtolan lauluja. Nuotissa on sanat, kosketinsoitinnuotinnos ja sointumerkit. Kumpaakin nuottia on saatavilla useammastakin suomalaisesta kirjastosta. Aineistohakuja voi tehdä Frank-monihaku sivustolla (osoitteessa http://monihaku.kirjastot.fi). Mikäli oman kirjastonne kokoelmista näitä nuotteja ei löydy, voitte tehdä kirjastossanne kaukolainapyynnön ja saada näin nuotit käyttöönne.
Lisää tietoa Leo Siirtolasta löytyy mm. Leena Siirtolan kirjoittamasta elämäkerrasta "Leo Siirtola : Lapin...
Sitaatissa on käytetty vanhahtavaa muotoa viisineljättä lukusanasta 35. Järjestyslukusana tästä on viidesneljättä ja tässä se on taivutettuna elatiivissa. Tolstoi oli siis iältään 35–40-vuotias.
http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/268#viisikolmatta
Jos tarkoitatte termin "MARC-näyttö" suomentamista painikkeessa:
MARC on lyhenne sanoista Machine-Readable Cataloging Record. Se siis kääntyisi suomeksi suunnilleen "koneellisesti luettava luettelointitietue". Painikkeen tekstiksi tämä olisi tarpeettoman pitkä eikä se myöskään ole vakiintunut ilmaus kuten MARC, joten suomenkielisen tekstin käyttö painikkeessa tuskin tulee kyseeseen. Lisää tietoa MARC-formaatista löytyy esim. Kongressin kirjaston sivuilta: http://www.loc.gov/marc/umb/um01to06.html
ja Kansalliskirjaston sivuilta:
http://www.kansalliskirjasto.fi/kirjastoala/formaatit.html
Jos tarkoitatte, että itse MARC-näytön sisältö pitäisi suomentaa:
MARC-näytössä näkyvien kenttien numeroita ei ole mahdollista muuntaa suomenkielisiksi...
Nykyaikaisten polkupyöräilijöille tarkoitettujen polystyreenikypärien esi-isät keksittiin Amerikassa 1970-luvun puolivälissä. Suomeen ne tulivat 80-luvulla ja seuraavan vuosikymmenen aikana niiden käyttö maassamme vähitellen yleistyi. Euroopassa myytävien pyöräilykypärien ominaisuuksia säätelevä standardi EN 1078 on vuodelta 1997.
Varhaisin löytämäni pyöräilykypäräaiheinen lehtiartikkeli on Lapset ja yhteiskunta -lehdestä vuodelta 1984. Sen tiedot perustuvat Ruotsissa saatuihin kokemuksiin eikä siinä mainita, että tässä vaiheessa kypäriä olisi ollut saatavilla kotimaisilta markkinoilta. Seuraavana vuonna Suomen lääkärilehdessä ilmestyi tiukkasävyinen mielipidekirjoitus, jossa paheksuttiin "tv:n A-studion erikoistoimittajan vitsailua...
Avioerot käsitteli vuodesta 1930 alkaen alioikeus. Arkistoituja asiakirjoja kannattaa tiedustella Kansallisarkistosta.
Vuoden 1929 avioliittolain III osan 2. luvun 72§ todetaan: "Jos puoliso on tavoitellut toisen puolison henkeä tai törkeästi pahoinpidellyt häntä, olkoon tällä oikeus avioeroon." Tämä lainkohta oli ilmeisesti voimassa myös vuoden 1948 avioliittolaissa.
Avioliiton historiaa on käsitelty mm. seuraavissa teoksissa, joista voi mahdollisesti löytyä tietoa myös avioeroista ja niiden perusteluista:
Haasio, Ari: Suomalaisen seksin historia
Mahkonen, Sami: Johdatus perheoikeuden historiaan
Nieminen, Armas: Suomalaisen aviorakkauden ja seksuaalisuuden historia : avioliitto- ja seksuaalikysymyksiä suomalaisen...
HUSsin sivusto kertoo näin:"Jos epäilet, että tietojasi on käsitelty ilman perustetta, voit pyytää asiasta kirjallisen selvityksen Selvityspyyntö potilastietojen käsittelystä -lomakkeella. Kirjallisen selvityksen voit pyytää myös vapaamuotoisesti. Kumpaa tapaa tahansa käytät, kirjaa perusteet ja tiedossasi olevat seikat, joiden perusteella pyydät selvitystä. Selvityspyynnön voi tehdä myös huoltaja tai muu laillinen edustaja." HUS
Selvityspyyntö lomake tai vapaamuotoinen pyyntö kelpaavat yhtä hyvin.
Iltalehti kertoo artikkelissaan:"
Jos koet, että potilastietojasi on käytetty väärin, voit tehdä poliisille tapauksesta rikosilmoituksen. Kyseessä voi olla henkilörekisteririkos, josta voi saada sakkoja tai enintään vuoden...
Viestistäsi ei ilmennyt, onko kyse vain suomenkielisestä aineistosta. Oletan kuitenkin, että haluat aineistoa, jota voi saatavissa Helmet-kirjastoista tai verkosta vapaasti. Ongelmana näissä vanhoissa kirjoissa on se, että teosten täsmällistä ilmestymisaikaa on vaikeaa tietää. Usein kirjoittajienkin elinaika tiedetään vain summittaisesti. Tässä kuitenkin joitakin ehdotuksia. Tietoja on kerätty Helmet-tietokannasta, kustantajien mainoksista, Wikipediasta.
Seuraavat kirjat ovat lainattavissa Helmet-kirjastoista
400-luku
Augustinus : Jumalan valtio. Osa 1. Suomentanut Heikki Koskenniemi. WSOY, 2005. Augustinus oli piispa ja kirkkoisä, joka eli 354 - 430. Jumalan valtakunnasta on ilmeisesti kirjoitettu 413-426
Augustinus :...
Valitettavasti kirjastosta ei voi ostaa tiettyjä toivomiaan kirjoja. Kirjasto ei myöskään ota vastaan ostopyyntöjä odottamaan sellaista hetkeä, kun kirja syystä tai toisesta poistetaan kirjaston kokoelmasta.
Antikvariaatit ja nettiantikvariaatit ottavat kuitenkin vastaan "halutaan ostaa" -pyyntöjä, joten toivottavasti kirja löytyy sitä kautta.
Englanti ja suomi ovat kielinä aivan erilaisia, joten niillä ilmaistut asiat myös näyttävät rakenteellisesti erilaisilta. Suomessa käytetään esimerkiksi paljon sanan loppuun lisättäviä sijamuotoja, jotka englannissa ilmaistaan erillisillä sanoilla substantiivin edellä ("kaupassa", "in a shop").
Ehkä tätäkin tärkeämpi syy ainakin populaarimusiikin sanoituksissa on se, että sanoittajat pyrkivät iskevyyteen ja helposti mieleen jääviin ilmaisuihin. Silloin ei ruveta käyttämään pitkiä ja monimutkaisia sanoja, vaan tyydytään lyhyisiin, kaikkien tuntemiin ilmaisuihin. Ns. pop-englannin sanat näyttävät keskimäärin paljon suomalaisia lyhyemmiltä, mutta kyllä englannistakin pitkiä sanoja löytyy. Niitä ei vaan popmusiikissa ja viihteessä paljon...
Ei ole, kirjastot lainaavat elokuvia DVD- tai Blu ray -muodossa, ja jonkin verran vielä myös videokasetteina.
Tekijänoikeussyistä kirjastot eivät saa myydä poistamiaan kuvatallenteita olivatpa ne missä muodossa tahansa.
Tarkoittanet Annie Hawesin kirjaa Extra virgin : elämää Ligurian oliivilehdoissa (suomentanut Arja Gothoni, Tammi, 2001). Kirjalle on ilmestynyt myös jatkoa: Kypsä poimittavaksi (suomentanut Arja Gothoni, 2003) ja Calabrian perintö (suomentaneet Arja Gothoni ja Inkeri Koskinen, 2007).
Kysyin tätä julkisen sanan neuvostolta.
He vastasivat:"Journalistin ohjeessa 7 todetaan ”Myös toisen työtä käytettäessä on noudatettava hyvää tapaa. Lähde on mainittava, kun käytetään toisen julkaisemia tietoja”.
Ohjetta on täsmennetty periaatelausumassa lainaamisesta:https://www.jsn.fi/periaatelausumat/lainaaminen-2010/
Neuvosto on tulkinnut näitä ohjeita päätöksissä, joita voit hakea nettisivuiltamme esimerkiksi haulla JO 7 tai hakusanalla lainaaminen."
Linkin periaatelausumana:" Neuvoston kanta: Julkisen sanan neuvosto korostaa, että lähteiden käyttöön on kiinnitettävä toimituksissa erityistä huomiota riippumatta siitä, mistä välineestä ja mihin välineeseen toisen juttua lainataan.
Kun verkossa julkaistaan toisen työtä...
Suomalaisista kirjastoista tämä nuotti on vain Tampereen pääkirjaston musiikkiosastolla, eikä tätä ainokaistakaan saa kotilainaan, vaan se on kirjastossa käytettävä käsikirjastokappale:
http://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/results?p_p_state=normal&p_p_li…
Jos haluat kaukolainata nuotin ulkomailta, ota yhteyttä lähikirjastoosi.
Kuvauksesi sopii hyvin Anatoli Zlobinin teokseen "Nollayö eli Opetus siitä kuinka parhaiten kaadetaan ikiajoiksi pystytettyjä patsaita jos äkkiä käykin ilmi että ne on pystytetty väärälle paikalle ja väärälle henkilölle" (Demontaz). Teos ilmestyi Esa Adrianin venäjästä suomentamana vuonna 1990.
Voit lukea kuvauksen teoksesta Kirjasammosta. Sivulla on myös kuva kirjan kannesta.
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_1684#.WFUZwGC7qt8
Teosta näyttäisi olevan lainattavissa useissa Suomen kirjastoissa, joten jos sitä ei löydy omasta lähikirjastostasi, niin voit tilata sen kaukolainaan toisaalta.
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Marsun karvanlähtöön voi olla useampiakin syitä, joten olisi viisainta viedä marsu eläinlääkärin tutkittavaksi.
Tietoa marsuista ja niiden hoidosta löydät Suomen Marsuyhdistyksen sivulta, osoitteesta
http://www.marsuyhdistys.net/
Sieltä löytyy myös virikkeitä marsulle. Voit laittaa sille esimerkiksi mökin tai piilopaikkoja, tai yrittää tarjota sille sopivia leluja.
Esimerkiksi Kirsi Pehkonen (Sydämenasioita Jylhäsalmella -sarja), Anneli Kivelä (Katajamäki-sarja), Raija Oranen, Enni Mustonen, Pirjo Tuominen ja Tuija Lehtinen kirjoittavat samantyyppisiä kirjoja kuin Pirjo Rissanen.
Ihmissuhteita ja romantiikkaa löytyy myös näiden kirjailijoiden teoksista: Cecelia Ahern, Lucy Dillon, Jane Green, Kate Jacobs, Marian Keyes, Jojo Moyes ja Jennifer Weiner.
Runon kirjoittaja on Uuno Kailas; runon nimi on Pallokentällä. Se on painettuna esim. teoksessa Tämän runon haluaisin kuulla (1978); myös: Kootut runot / Uuno Kailas (1977).
Helmet-hausta löytyy julkaisu:
Kirja, kirjavampi, sanomalehti - ulkoasukierre ja suomalaisten sanomalehtien ulkoasu 1771-1994 / Pekka Mervola
http://www.helmet.fi
Helmetin lehtihaussa on linkit mikrofilmattuihin lehtiin sekä HelMet-varastolehtiluettelo. Pasilan kirjastosta löytyy 1920-luvun sanomalehtiä sekä mikrofilmattuna että alkuperäisessä muodossa.
http://www.helmet.fi/search~S2*fin/X
Pasilan kirjaston uutisaluelle mikrofilmeistä on mahdollista ottaa kopioita.
Laajempi kokoelma kotimaisia mikrofilmattuja sanomalehtiä löytyy Kansalliskirjaston Lehtisalista.
http://www.kansalliskirjasto.fi/kokoelmatjapalvelut/kokoelmat/kansallis…
Kun varauksesi on perillä ja noudettavissa valitsemastasi kirjastosta, saat siitä postitse tai sähköpostitse (oman valintasi mukaan) ilmoituksen. Varauksesi odottaa noutoasi kahdeksan päivää.
Helmet-verkkokirjaston omien tietojen kautta sinun on myös mahdollista seurata varaustesi kulkua. Kun varauksen kohdalla lukee "Odottaa noutoa", on se noudettavissa.
Tietoa varaamisesta Helmetin sivuilta:
http://www.helmet.fi/search~S9*fin/k
Tekstejä siteerataan yleensä niiden alkuperäisessä muodossa, joten kääntäminen ei ehkä ole hyvä idea. Tämä lause ei ole peräisin Aristoteleen omista teksteistä, vaan Diogenes Laertioksen kuuluisien filosofien elämäkerroista, kirja 5, 20. Diogeneen tekstissä lause kuuluu näin Aristoteleeltä kysyttäessä mitä on olla ystävä/mikä on ystävä= τί ἐστι φίλος, hän vastasi yksi mieli joka elää kahdessa ruumiissa= μία ψυχὴ δύο σώμασιν ἐνοικοῦσα. Teos löytyy alkuperäiskielellä verkosta Bibliotheca Augustanasta, https://www.hs-augsburg.de/~harsch/graeca/Chronologia/S_post03/DiogenesLaertius/dio_ph05.html
Sana ystävyys perusmuodossa on φιλία.
Tuohon, miten hyvin nykykreikan taitaja kykenee lukemaan Aristotelesta tai Homerosta...