Tekijänoikeuslain 12 § sallii laillisesti hankitun äänitteen kopioimisen yksityiskäyttöön. Päiväkodissa äänitteen kuuntelu tai esittäminen on julkista toimintaa, joten mitään pysyvää kopiota ei saisi näin ollen päiväkodin käyttöön valmistaa. Lain 11 a § kuitenkin sallii kappaleen valmistamisen tilapäisesti ja satunnaisesti, teknisistä syistä. Ensisijaisesti kuitenkin päiväkodissa olisi käytettävä julkiseen jakeluun tuotettua teoskappaletta, olipa se sitten lainattu kirjastosta tai ostettu.
Lisäksi on hyvä muistaa, että musiikin esittämiseen päiväkodilla on oltava musiikkilupa, jonka saa Teoston ja Gramexin yhteisestä Musiikkiluvat.fi-palvelusta. Kunnallisissa päiväkodeissa yleensä asia on yleensä kunnossa, jos kunta on huolehtinut...
Suomen kansallisvärit ovat herättäneet tulkintaa ja keskustelua, jota löytyy Coloriaston blogikirjoituksesta, https://coloriasto.blogspot.com/2020/04/miksi-sinisesta-ja-valkoisesta-… sekä esim. artikkelista Floranpäivä 1848 - päivä, jolloin Suomi syntyi, http://vintti.yle.fi/yle.fi/maammelaulu/historia.htm. Suomalaisuuden symboleja on koottu Suomalaisuuden liiton Suomi-tietoa -sivulle, http://suomalaisuudenliitto.fi/suomi-tietoa-2/.
Suomalaisuuden liitolta voi kysyä näkemystä asiasta, http://suomalaisuudenliitto.fi/yhteystiedot/.
Maailman lippuja voi tutkia esim. World Factbookista, https://www.cia.gov/the-world-factbook/references/flags-of-the-world/ ja vaakunoita on Heraldry-Wikissä, https://www.heraldry-wiki.com/...
Ikivanhasta ala-sanasta muodostetulla johdoksella alainen on vastineita kaikissa lähisukukielissä. Sanalla on vanhastaan ollut lukuisia merkityksiä. Näistä osa on aivan konkreettisia tavallisen 'alapuolella t. alla oleva' -merkityksen lisäksi mm. suomen murteissa ja lähisukukielissä 'alusvaate, paita, alushame, vuori; lapanen, vantus'. Myös abstraktimpi käyttö merkityksessä 'jonkin vaikutus- t. valtapiiriin kuuluva' on vanhaa perua. Suomen kirjakielessä alainen on esiintynyt Agricolasta alkaen. (Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja. - Helsinki : WSOY, 2004.
Wikipedian (http://fi.wikipedia.org/wiki/Derek_Landy) mukaan Derek Landy Keplo Leutokalma -sarjaa on tällä hetkellä tehty englanniksi seitsemän osaa, joista suomeksi on käännetty viisi eli Keplo Leutokalma, Leikkiä tulella, Kasvottomat, Pimeitä aikoja sekä viimeisin 10.3.2013 ilmestynyt Jäänteiset.
Myös Risingshadow-sivustolla (http://www.risingshadow.fi/keskustelut/index.php?topic=6136.0) kysellään sarjan seuraavan kirjan ilmestymisestä. Erään viestin mukaan Tammelta ei osattu vielä kertoa kuudennen osan ilmestymisestä suomeksi mitään.
Kyseessä on Chopinin E-duuri etydi eli etydi numero 3. Laulun sanat ja melodianuotinnos löytyvät teoksesta "Hämäläis-Osakunnan laulukirja" (Hämäläis-Osakunta, 1938). Kirja on saatavilla Tapiolan ja Tikkurilan kirjastojen musiikkiosastoista.
Kansakoulunopettaja Johan Bernhardt Airaksinen ja hänen vaimonsa Amanda Airaksinen opettivat kiertokoulunopettajia Vehmasmäen kansakoululla.
Kiertokouluopettajien koulutusta he näyttävät antaneet ainakin lukuvuosina 1905—06 ja 1906—07.
Lähteitä 3
1.
SUOMENMAAN VIRALLINEN TILASTO. x
ALAMAINEN KERTOMUS SUOMEN KANSAKOULUTOIMEN KEHITYKSESTÄ LUKUVUOSINA 1905— 1910.
KOULUTOIMEN YLIHALLITUKSEN JULKAISEMA.
Julkaisuun pääsee tästä linkistä
https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/96456/xkansak_a_1905-1910_1…
Julkaisun sivulla 142 mainitaan
"Vuosirahasäännössä olevasta 2,000 markan määrärahasta on edelleenkin avustettu muutamien kansakoulunopettajien toimeenpanemia kursseja opettajien valmistamiseksi kiertokouluja varten. Kurssien järjestelyyn...
Menehtyneelle mursulle tehtiin ruumiinavaus 21.7.2022. Eläimen nahka ja luusto siirrettiin Luonnontieteelliseen keskusmuseoon.
https://yle.fi/a/3-12545487
Luonnontieteellinen keskusmuseo tulee tänä vuonna toimineeksi Etu-Töölössä 100 vuotta. Juhlavuonna museossa järjestetään monenlaista ohjelmaa. "Syksyllä juhliin saapuu tähtivieras eli viime kesänä Suomenlahdelle eksynyt mursu, jonka museon taitavat konservaattorit ovat laittaneet juhlakuntoon. Tarkka päivämäärä selviää hieman myöhemmin."
https://www.luomus.fi/fi/uutinen/luonnontieteellinen-museo-100-vuotta-t…
Kateissa oleva teos voisi olla Sven Nordqvistin kuvakirja Kun Miinus lähti avaraan maailmaan (Weilin+Göös, 1985). Jossakin vaiheessa maailmanmatkaansa Miinus-poika saa mukaansa käynnistettävän majavan, joka voisi olla muistelemasi pieni eläin. Toisessa kohtauksessa hän osuu lipputankotehtailija Höpsyläisen viisikymmenvuotispäiville, ja tämän parhaat ystävät juhlivat sankaria hissaamalla häntä edestakaisin lippunarusta pitkin tankoa. Aukeamankokoisessa kuvassa Höpsyläinen nähdään naurusuin lipputangon huipussa. Kirjan loppupuolella Miinus antaa matkansa alussa saamansa kengän purjeveneeksi maailman pienimmälle kalastajaukolle, joka on kadottanut oman veneensä. Tämän kohdan kuvituksena on juuri kysymyksessä kuvaillun kaltainen kenkäveneen...
Scholl-yhtiön perusti amerikkalainen William Scholl vuonna 1904. Hänen isoisänsä Peter oli muuttanut Yhdysvaltoihin Saksasta 1800-luvulla. Tutkimani Sophie Schollia ja hänen isäänsä Hansia käsittelevät lähteet eivät maininneet sukulaisuussuhdetta William Scholliin, eikä tällaista osunut silmiini verkosta katsastamiltani sukututkimussivustoiltakaan. Jos näiden Schollien välillä jotakin kautta sukuyhteys on, se tuskin ainakaan on luonteeltaan kovin läheinen.
https://www.chicagoreader.com/chicago/best-foot-forward/Content?oid=883615
https://www.scholl.fi/miksi-scholl/100-vuoden-kokemus/
"Jiminy Christmas" ei sinänsä tarkoita oikeastaan mitään. Tavallisimmin sanontaa käytetään huudahduksenomaisesti lievänä voimasanana, ja joulua merkitsevän "Christmas"-sanan funktio siinä on tuoda mukaan sana "Christ" ikään kuin viattomasti, vailla ilmeistä tarkoitusta herjata pyhänä pidettyä asiaa. Vaihtoehtoinen muoto sanonnasta on "Jiminy Christopher".
"Jiminy" on tavallisesti selitetty yhteensulautumaksi latinankielisestä ilmauksesta "Jesu Domine" ("Herra Jeesus"). Toisaalta sana assosioituu latinan kaksosia merkitsevään gemini-sanaan ja tätä kautta siinä on rinnakkaisen tulkinnan mukaan nähtävissä yhteys muinaisten spartalaisten suosimaan ilmaukseen, joka sisältää viittauksen Castoriin ja Polluxiin: "'Minä vastaan...
Ota oma dvd-levy mukaan. Aikaa digitoimiseen kannattaa varata saman verran kuin menee VHS-kasetin katsomiseen.
Saat neuvontaa digitoimiseen kirjaston henkilökunnalta paikan päällä. Ohjeita voi kysyä myös samalla kun varaat ajan digitoimiseen. Espoossa VHS-kasetteja voi digitoida Sellon, Tapiolan ja Entressen kirjastoissa. Tässä yhteystiedot ajanvaraukseen:
Sellon kirjasto: ajanvaraus 2. kerroksen palvelutiskiltä tai soittamalla p. 09 816 57611
Entressen kirjasto: ajanvaraus neuvonnasta tai soita p. 09 816 53776
Tapiolan kirjasto: ajanvaraus neuvonnasta tai soita p. 09 816 57300
Videoita voi digitoida ilmaiseksi Helsingissä Pasilan ja Vuosaaren kirjastoissa. Linkki varaamo.hel.fi
Myös Kauniaisissa digitointi onnistuu: "Varaa aika etukäteen (puh. 050 411 6504), ja kerro tarvitsetko opastusta laitteen käyttöön. Digitointi vie yhtä paljon aikaa kuin nauhan katselu. Käytettävissä on myös adapteri VHS-C -kaseteille." Linkki kirjastohakemistoon
digi
Lintunimistömme kehityksestä kiinnostuneen kannattaa etsiä käsiinsä Kaisa Häkkisen mainio teos Linnun nimi (Teos, 2004), joka tekee seikkaperäisesti selkoa kirjakielemme linnunnimistä ja niiden alkuperästä. Sen Historiallinen lintusanasto -osio on systemaattisesti järjestetty esitys Suomen linnuista ja niiden eri-ikäisistä kirjakielisistä nimityksistä.
Mustarastas näyttää olleen melko johdonmukaisesti musta rastas, musta-rastas tai mustarastas, lukuun ottamatta 1800-lukuisia yrityksiä nimetä se kulorastaaksi ruotsin koltrast-sanan mukaan (Sadelin, Fauna fennica. 1810; Lönnrot, Suomalainen lintukirja. 1861). Mustarastaan kulorastaaksi nimennyt Sadelin oli varannut mustarastas-nimityksen kottaraiselle; myös 1600-luvulta peräisin...
Aaro Hellaakosken runo Hengen manaus on julkaistu kokoelmassa "Huojuvat keulat" (1946). Runo löytyy myös kokoelmista "Runot" (WSOY, 1998, 7. painos) ja "Aaro Hellaakosken runoja" (WSOY, 1963). Kaikkia kokoelmia löytyy pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoista.
Niin kuin moni muukin dekkarisarja, ovat Murhia Pohjanmaalla -kirjat niissä käsiteltävien rikostapausten osalta paljolti itsenäisiä kokonaisuuksia, mutta ne sisältävät myös keskeisiin henkilöihin – ja varsinkin heidän perhe- ja muihin ihmissuhteisiinsa liittyvää – jatkuvajuonista ainesta. Riippuu paljolti lukijasta ja kunkin yksilöllisistä painotuksista, kuinka tärkeää sarjaan kuuluvien teosten julkaisujärjestyksen noudattaminen luettaessa on. Jos pitää tärkeimpänä ratkaistavia rikoksia ja niiden selvittelyä on järjestyksellä vähemmän merkitystä kuin siinä tapauksessa, että haluaa uppoutua kokonaisvaltaisesti sarjan ja sen henkilöhahmojen maailmaan poliisityön tarjoaman jännityksen ohella.
Koivukylän kirjastossa on otettu käyttöön uusi tulostusjärjestelmä. Väritulosteita on mahdollista tulostaa 2 kappaletta päivässä. Muissa Vantaan kirjastoissa on vielä käytössä vanha järjestelmä, jossa väritulostusmahdollisuutta ei ole.
Väritulosteita on mahdollista tulostaa myös Helsingin ja Espoon kirjastoissa. Voit tarkistaa kirjastot, joissa on on väritulostusmahdollisuus tästä https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
Valitse palvelu -laatikosta voit valita tulostimet (väri).
Jahvetti Turpeinen seikkailee Tatu Pekkarisen säveltämässä ja sanoittamassa laulussa "Savon ukko Helsingissä". Laulu alkaa: "Oekee oun minä immeinen Savon muasta Jahvetti Turpeinen". Laulussa on myös puhuttuja osuuksia. Teksti ja laulun melodianuotinnos ja sointumerkit sisältyvät seuraaviin nuotteihin:
Savolainen laulukirja (Kuopion yliopiston savolainen osakunta, 1984, s. 98-99)
Pekkarinen, Tatu: Iloinen testamentti : 115 valittua laulua (Fazerin musiikkikauppa, 1951, s. 84-86)
Tiedustelemasi kirja on todennäköisesti Raimo Mäkelän teos: Naamiona terve mieli. Lisätietoa kirjasta on Narsistien uhrien tuki ry:n nettisivuilla http://www.narsistienuhrientuki.info/index.php?alasivu=124 . Kirja löytyi myös Web-Origon sivuilta.
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelusta on lokakuussa kysytty aineistoa narsismista http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=5a50111f-36a… .
Seuraavista kirjoista voisi olla apua:
* Mäkelä, Rauli: Hiivasyndrooma : hiivatauti (Suomen terveyskirjat, 1990 )
* Pursiainen, Jouko: Hiivasyndrooma & luonnonmukaisen hoidon opas ([LB Product], 1997 )
* Kuparinen, Auli: Vatsan ja suoliston luonnonmukainen hoito : hiivasyndrooma, helikobakteeri, keliakia, ummetus (LB Natura, 2001 )
Kannattanee selailla myös erilaisia erityisruokavalio-oppaita, niistä voi löytyä lisävinkkejä.
Seuraavat lehtiartikkelit käsittelevat myös hiivasienitautia:
* Voi hyvin 2002, nro 2 :Hiivasta eroon/Tuomi, Paula
* Kotitalous 2000, nro 4 :Hiivasyndrooma totta vai tarua? / Nikander, Pia
* Hyvä terveys 2001, nro 2: Hiivasyndrooma - ei tauti vaan nimi oireille/ Huovinen, Pentti
* Kauneus ja terveys 2000, nro...
