Kirjastoissa ei ole standardivalikoimaa, vaan jokaisella kirjastolla on oma kokoelmapolitiikkansa, joka määrittää raamit, mitä kokoelmiin otetaan. Yleisten ja tieteellisten kirjastojen kokoelmapolitiikat esimerkiksi ovat myös hyvin erilaiset. Sen lisäksi on eri alueisiin ja/tai tehtäviin erikoistuneita kirjastoja, esimerkiksi Saamelaiskirjasto ja Kansalliskirjasto.
Korkealla tasolla yleisten kirjastojen toimintaa ja kokoelmaa ohjaa laki yleisistä kirjastoista, jossa sanellaan muun muassa näin:
Yleisen kirjaston tehtävät
Yleisen kirjaston tehtävänä on:
1) tarjota pääsy aineistoihin, tietoon ja kulttuurisisältöihin;
2) ylläpitää monipuolista ja uudistuvaa kokoelmaa;
3) edistää lukemista ja kirjallisuutta;
4) tarjota...
Varsin lähelle etsittyä osuu Mika Waltarin Satu kilpa-ajovaunusta ja kuorma-autosta, joka ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1929 Waltarin satukokoelmassa Dshinnistanin prinssi. Siinä Ford-mallinen kuorma-auto ja komea kilpa-ajoauto kertovat korjaamolla toisilleen, miten ne sinne päätyivät. Kielellisesti uusittuna satu oli myöhemmin mukana alakoulun lukukirjoissa (mm. Urho Somerkiven Lasten viides lukukirja ja Aikamme lukukirja. 3) nimellä Satu kilpa-autosta ja kuorma-autosta, varustettuna maininnalla "Mika Waltarin mukaan". Kolmatta osapuolta tässä autojen keskustelussa ei kuitenkaan ole. Varsinkin rättisitikan mukaan saaminen olisi edellyttänyt Waltarilta sangen huomattavia satusedän taitoja: Citroën 2CV:n valmistus aloitettiin nimittäin...
Tarkoitat varmaankin Dr. Philin (Phillip C. McGraw) teosta ”The ultimate weight solution cookbook”, julkaistu vuonna 2004.
Harmillista kyllä, kyseistä keittokirjaa ei löytynyt pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen yhteisestä hankintatietokannasta. Teosta ei siis ole tällä hetkellä niillä listoilla, joista aineistoa kirjastoihin valitaan. Voit toki tehdä tästä Dr. Philin opuksesta hankintaehdotuksen vaikkapa Helsingin kaupunginkirjaston sähköisellä lomakkeella: http://www.lib.hel.fi/fi-FI/forms/hankintaehdotus.aspx.
Kirjaa ei muuten taida olla ainakaan englanninkielisenä missään suomalaisessa yleisessä tai korkeakoulun kirjastossa. Ruotsia taitavat voivat kysellä tätä teosta Turun kaupunginkirjastosta:
McGraw, Phillip C.: Sjustegsmetoden...
Laitan tähän sitaatit Paavo Cajanderin klassisina suomennoksina, koska ne ovat helposti saatavilla ja tekijänoikeuksien suojan ulkopuolella, sillä Cajanderin kuolemasta on kulunut enemmän kuin 70 vuotta.
Cajanderin suomennos ”Julius Caesarista” löytyy Gutenberg-projektista osoitteesta http://www.gutenberg.org/etext/16893. Cajander suomentaa sitaatin (ja sitä seuraavat rivit) seuraavasti:
”Vuoks’ on ja luode ihmiskohtaloissa:
Jos vaarin otat nousun, vie se onneen,
Jos laiminlyöt sen, koko elinjuoksus st [sic]
Kareihin takeltuu ja kurjuuteen.”
Cajanderin suomentama ”Macbeth” on luettavissa osoitteesta http://www.gutenberg.org/etext/16893. Hän on riimitellyt katkelman suomeksi seuraavasti:
”On kaunis tämä linnan paikka; ilma
Suloinen, vieno...
Laulu on Äimä-yhtyeen Aikaisin aamulla vuodelta 1976. Ryhmän kolmantena singlelevynä julkaistu kappale oli myöhemmin mukana kokoelmakasetilla Kovat kotimaiset III.
https://www.discogs.com/%C3%84im%C3%A4-Aikaisin-Aamulla/release/4338142
https://www.discogs.com/Various-Kovat-Kotimaiset-III/release/14190687
https://www.youtube.com/watch?v=udFYLi1mx9g
Nykysuomen etymologisen sanakirjan mukaan munkki, eli upporasvassa paistettu vehnätaikinaleivonnainen, on saanut nimityksensä vertauskuvallisesti. Paistorasvassa ruskeaksi ja pyöreäksi pullistuvan leivonnaisen on ajateltu muistuttavan hyvin syönyttä ruskeakaapuista luostariveljeä eli munkkia.
Sana possu puolestaan on hellittelevälle tai lapsenomaiselle puheelle ominainen variantti sanasta porsas.
Possumunkin nimitys tulee sen porsasta muistuttuvasta ulkomuodosta. Possumunkki leivotaan porsaan muotoiseksi ja sille tehdään mahan alle taikinasta jalat.
Lähde:
Kaisa Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja.
Olisikohan kyseessä valssi "Talvimyrskyjä". Nuottikin löytyy.
TEKIJÄ Fučik, Julius, säveltäjä
TEOS Talvimyrskyjä, op. 184 : Valssi / Julius Fučik
Julkaisutiedot Helsinki : Fazer, c1970
ULKOASU 1 soolonuotti (13 s.)
Asiakkaat voivat soittaa kirjaston pianoa Helsingissä Kirjasto 10:ssä (sähköpiano), Vantaalla Tikkurilassa ja Espoossa Sellon kirjastossa (piano, flyygeli ja urkuharmoni).
Varaa aika etukäteen:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kirjasto10/yhteystiedot/
http://www.vantaa.fi/i_perusdokumentti.asp?path=1;135;137;217;464;476
http://www.espoo.fi/default.asp?path=1;28;11866;17273;17362;17370;17389
Kyseessä lienee sketsi ”Ilta kielipoliisin aluehälytyskeskuksessa”.
Sketsi saattaisi olla Helmet-kirjastoissa löytyvässä kymmenen CD-levyn kokoelmassa Alivaltiosihteeri : virallisuus täältä tähän 1990-2010 : pesunkestävimmät alkkarit. Emme valitettavasti pääse tarkastamaan asiaa, koska levyjä ei ole hyllyssä. Pääset varaamaan levyn sivulta http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1992359?lang=fin
Alla olevan sivun mukaan sketsi on cd:llä Alivaltiosihteeri virallisuus täältä tähän CD05
http://cdtrrracks.com/Alivatiosihteeri/Virallisuus%20t%E4%E4lt%E4%20t%E…
Tällaista tietoa emme löytäneet. Sekä talous- että henkirikoksia ja niistä määrättyjä rangaistuksia on monenlaisia, eikä niiden vertaaminen ole yksinkertaista. Asiaan voi perehtyä Hannu Niemen toimittamassa selvityksessä Seuraamusjärjestelmä 2018: kontrollijärjestelmä tilastojen ja tutkimusten valossa (Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta, Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti) Rangaistuskäytäntö rikoslajeittain -selvitys alkaa sivulta 95:
https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/309651/Katsauksia_38_S…
Kyllä ainakin meidän kirjastossamme on luettu Alastalon salissa lukupiirissä ja se herätti vilkasta keskustelua! Lukupiirissä pohdittiin muun muassa kirjassa kuvattua 1800-luvun lopun saaristolaiselämää ja suomalaisen merenkulun historiaa. Kilven käyttämä tajunnanvirtatekniikka herätti myös paljon keskustelua ja piiriläiset vertailivat sitä muihin tunnettuihin eurooppalaisiin tajunnanvirtatekniikan taitajiin, kuten Virginia Woolfiin, Marcel Proustiin ja James Joyceen.Lisäksi teoksen monipuolinen sanasto herätti paljon keskustelua. Esimerkiksi tämä Ylen juttu voisi toimia hyvänä keskustelun pohjana sanastonäkökulman kannalta: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2020/10/05/kuinka-hyvin-tunnet-volter-kil…
Jotta asiasanoitus olisi mahdollisimman taloudellista, monessa mielessä hyödyllistä ja järkevää, tulisi ennen muuta sisäistää tiedon tallennuksen ja haun evaluoinnin keskeisiä mittareita. Suurimpia sudenkuoppia lienee se, että ei ole mietitty asiasanoituksen (tai laajemmin indeksoinnin) tyhjentävyyden (exhaustivity) / spesifisyyden (specificity) ongelmaa. Periaatehan on: miten sisältöä tietokantaan kuvaillaan niin sitä myös löydetään. Jos kuvaillaan tyhjentävästi, tarkkaan jokainen osa-alue, on saanti myös hyvä mutta tarkkuus on huono. Paljon tavaraa siis, mutta mikään ei ole oikein se haettu. Jos taas pidättäydytään muutamassa tarkasti harkitussa keskeisessä asiasanassa on saanti vähäisempää mutta tarkkuus kasvaa eli hakutulos on...
Wikipedian tasoristeys-artikkelissa tosiaan mainitaan, että koko ajoradan poikki ylettyviä kokopuomilaitteita ei nykyisin yleensä Suomessa käytetä ajoteillä.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Tasoristeys
Helsingin Sanomat kirjoitti tasoristeysonnettomuuksia koskevan uutisen vuonna 1990. Jutussa mainittiin mm: "Käsipelillä laskettavia kokopuomeja on enää viisi koko maassa. Ne on sijoitettu ydinkeskustojen asema-alueille, joissa junien nopeudet ovat pieniä."
HS 30.9.1990
Ratahallintokeskuksen vuonna 2002 julkaisemassa puomillisten tasoristeysten turvallisuutta koskevassa julkaisussa kerrottiin seuravaa: "Perinteisesti kokopuomilaitokset ovat olleet mekaanisia, eli ne ovat vaatineet työntekijän käyttämään niitä. Näitä mekaanisia kokopuomeja...
Martti Haavio, joka oli mm. kansanrunouden tutkija, kertoo Iloisen eläinkirjan jälkilauseessa, että kirjan sadut perustuvat kansansatuihin. Hän luettelee kirjan sadut, joiden perustana on joku muu kuin suomalainen kansansatu. Hiiri kissalla räätälinä -satu ei ole tässä luettelossa. Eli satu näyttäisi perustuvan suomalaiseen kansansatuun.
Maltalle sijoittuvia jännityskirjoja löytyy Lahden kaupunginkirjastosta:
Auer, Ursula: Murhia Maltalla (salapoliisiromaani)
Bagley, Desmond: Loukku (jännitys)
Callison, Brian: Maltan kaappari (jännitys)
Wallace, Edgar: Tapahtui Maltalla (salapoliisiromaani)
Muuta Maltaan liittyvää kaunokirjallisuutta:
Fullerton, Alexander: Hyökkäys Maltalla (sota)
Schuller, Victor: Saksan kotkat (sota)
Rinaldi, Nicholas: Maltan jukeboksikuningatar (romaani)
Friggieri, Oliver: Viimeinen faldetta ja muita pieniä tarinoita Maltalta (novelleja)
EU:n kosmetiikka-asetuksen mukaan kosmetiikkapakkauksissa tulee olla merkintä säilyvyydestä. Jos tuotteen säilyvyysaika on enintään 30 kuukautta, merkitään pakkaukseen tiimalasin kuva sekä lause "Parasta käytettynä ennen" ja päivämäärä. Jos tuote säilyy yli 30 kuukautta, siihen merkitään sen säilyvyys avaamisen jälkeen. Merkintä on kuva avatusta purkista, jonka yhteydessä ilmoitetaan säilyvyysaika kuukausina tai vuosina.
Jos pakkaukseen on merkitty säilyvyys avaamisen jälkeen, tämä aika alkaa siitä hetkestä, kun pakkaus on avattu. Näin ollen kaupassa avatun tuotteen parasta ennen -aika alkaa jo ennen sen myyntihetkeä.
Tuote säilyy ainakin ilmoitetun ajan, mutta saattaa säilyä hyvänä pidempäänkin.Toisaalta tuote voi väärin...
Seinäjoella puhutaan Etelä-Pohjanmaan murretta. Murre kuuluu länsimurteisiin ja se voi vaihdella suurestikin kuntien välillä. Esimerkiksi Seinäjoella sanasto saattaa olla hyvinkin erilaista kuin Lapualla. Vivahteet vaihtelevat jopa kylittäin (visitseinajoki.fi). Etelä-Pohjanmaan murteesta löytyy kirjoja ja ne ovat lueteltuna tässä alla:
Eheroon, taharoon. Karhu. 1998. WSOY.
Lakeuden murresanakirja. toim. Vesala & Väkevä. 2010. Vantaa : 4 print.
Suomen kansan murrekirja : länsimurteet. julk. Kotikielen seura ja Sanakirjasäätiö. 1953. WSOY.
Suomen murrekirja. toim. Lyytikäinen, Rekunen & Yli-Paavola. 2013. Gaudeamus.
Suomi-murre-suomi : matkalle mukaan maakuntiin. Tervonen. 2009. Gummerus.
6. heinäkuuta 1960 oli keskiviikko.
Helsingin yliopiston almanakkatoimiston, http://almanakka.helsinki.fi/ sivuilta kohdasta almanakka-arkisto löytyvät vanhat allakat vuodesta 1899.
Etsitty runo saattaisi olla Alli Nissisen Pikku juttu, joka löytyy useasta lastenrunoantologiasta - esimerkkeinä mainittakoon Pikku Pegasos (Otava, 1987), Suomen lasten runotar (Otava, 1994) ja Eläinrunojen kirja (WSOY, 1997) - ja Satu Marttilan toimittamasta kissa-aiheisten runojen kokoelmasta Runojen kissa (Kirjayhtymä, 1991).
Voisiko kyseessä olla kuitenkin taksonomia? Esimerkiksi Helsingin Sanomat tai Yle eivät ole käyttäneet termiä taksinomia. Termi taksonomia tarkoittaa yleensä luokittelua tai systematiikkaa. Viime aikoina keskustelua on käyty esimerkiksi EU-taksonomiasta, eli EU:n kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmästä.
