Maltalle sijoittuvia jännityskirjoja löytyy Lahden kaupunginkirjastosta:
Auer, Ursula: Murhia Maltalla (salapoliisiromaani)
Bagley, Desmond: Loukku (jännitys)
Callison, Brian: Maltan kaappari (jännitys)
Wallace, Edgar: Tapahtui Maltalla (salapoliisiromaani)
Muuta Maltaan liittyvää kaunokirjallisuutta:
Fullerton, Alexander: Hyökkäys Maltalla (sota)
Schuller, Victor: Saksan kotkat (sota)
Rinaldi, Nicholas: Maltan jukeboksikuningatar (romaani)
Friggieri, Oliver: Viimeinen faldetta ja muita pieniä tarinoita Maltalta (novelleja)
Hei
Olisikohan Cathy Cassidyn Suklaamuruset-sarja? https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/suklaamuruset
Tässä sarjassa on neljä tyttöä, ja sitten vielä viides, ja kirjojen kansissa on hedelmä.
Kyseessä voisi olla Dan Brownin teos Meteoriitti (WSOY 2006, alkuperäisteos Deception Point 2001). Muistaisin, että kirjassa kaksi tutkijaa päätyy arktiselle jäätikölle. He joutuvat pakenemaan vaarallisia ihmisiä juoksemalla petollisella jäällä ja lopulta pelastautuvat katabaattisen tuulen avulla jonkinlaisella liitovarjolla ja liitävät jäätikön reunalta mereen. Meressä he kamppailevat selviytyäkseen jäälautalle.
YTV:n keräysautot kiertävät keväällä pääkaupunkiseudulla. Autoihin otetaan vastaan pieniä eriä metalliromua, mm. polkupyörän runko on sellainen. Sortti-asemat ovat toinen mahdollisuus. Metalliromua eli polkupyörän voi Sortti-asemalle viedä ilmaiseksi. Keräyspisteissä ei sen sijaan polkupyöriä oteta vastaan.
Keräysautojen aikataulut, Sortti-asemien yhteystiedot sekä hinnastot ja keräyspisteet löytyvät YTV:n nettisivuilta http://www.ytv.fi/FIN/jatehuolto/vastaanotto/.
Siviilisektorilla aiheesta näyttäisi olevan useita tutkimuksia.P. Stevenson, S. D. McPhail, M. Tsimplis, ja E. Higgins, ”Air Launched Platforms - A new approach for underwater vehicles”, teoksessa OCEANS IEEE Bremen: Balancing Technol. Future Needs, 2009. doi: 10.1109/OCEANSE.2009.5278310.G.-X. Yan, G. Pan, Y. Shi, L.-M. Chao, ja D. Zhang, ”Experimental and numerical investigation of water impact on air-launched AUVs”, Ocean Eng., vsk. 167, ss. 156–168, 2018, doi: 10.1016/j.oceaneng.2018.08.044.T. Zhang, R. Zhang, W. Xing, ja X. Lv, ”The numerical modeling approach of an air-launched AUV impacting into water”, teoksessa OCEANS - Aberdeen, Institute of Electrical and Electronics Engineers Inc., 2017, ss. 1–5. doi: 10.1109/OCEANSE.2017....
Laulu on nimeltään "Dong Hoin tyttö". Se on alun perin japanilainen iskelmä "Yume wa yoru hiraku", jonka on säveltänyt Komei Sone. Suomenkielisen sanoituksen on tehnyt Juha Vainio. Laulu alkaa: "Kun Tonkin-lahden ylle nousee täysikuu ja lahteen raunioista liekit heijastuu". Sen ovat levyttäneet vuonna 1969 Kaija Pohjola (nimellä Kaija Keinänen) ja Tarja Helen. Laulun sanat sisältyvät vihkoseen "Toivelauluja : iskelmien aarreaitta. 81, 3 - 1969" (Musiikki Fazer, 1969).Laulusta kerrotaan lyhyesti Harto Hännisen kirjassa "Itamailla jossakin : toiseus, rasismi ja eksotismi 1920–1960-luvun suomalaisissa Afrikkaan ja Orienttiin sijoittuvissa iskelmäsanoituksissa" (Jyväskylän yliopisto, 2025, s. 468):https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/...
Nykyisellä paikalla Töölöön kirjasto on ollut vuodesta 1970. Sitä ennen kirjastolla oli väliaikaiset tilat Kivelän sairaala-alueella purkutuomion alaisessa vanhassa puurakennuksessa. 1940 ja 1950-luvulla Töölöön kirjasto oli osoitteessa Turuntie 24 ( myöhemmin Mannerheimintie 48-50) ns. Artillerigårdenissa. Kirjasto sijoittui tämän vanhan kasarmin ns. tykistörakennuksen yläkertaan. Kirjaston pinta-ala oli tuolloin noin 300m2, kun nykyisessä kirjastorakennuksessa on 2518m2. Kirjaston aukioloaika oli jo 1950-luvulla 10 tuntia (10-20).
Kysymyksessä kuvailluista kohtauksista tulevat mieleen Väinö Linnan kirjan Täällä Pohjantähden alla kolmannesta osasta Pentinkulman kouluun sijoittuvat tapahtumat. Neljännessä luvussa ensin Siukolan Aarne kaivertaa linkkuveitsellä koulun portaan pylvääseen sopimattoman kuvion, ja uusi opettaja Rautajärvi käskee pojan nuolemaan kuvaa, kunnes se lähtee. Myöhemmin samassa luvussa Leppäsen Valtu kiroilee koululuokassa ja pakenee ikkunasta metsään. Opettaja juoksee pojan perään ja käskee tämän mennä kotiinsa.
Näkemäsi elokuva on luultavasti Edvin Laineen ohjaama Akseli ja Elina (1970).
Keinutuolin rakennusohjeita löydät Youtubesta esim. hakusanoilla:rocking chair legs ja rocking chair do-it-yourself https://www.youtube.com/results?search_query=rocking+chair+legs
Keinutuolin piirustuksia löytyy kirjoista Johansson, L. Keinutuoli : piirustukset https://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Muutkin keinutuolin rakentajat ovat pohtineet jalasten toimintaa. Keskustelupalstalla päädytään siihen, että jalasten paikka on muotoa ja pituutta tärkeämpi.
https://www.kotiverstas.com/keskustelu/index.php?topic=23368.0
Keinutuolin keinumista voi hillitä myös ilman jalasten vaihtoa. Mummuni pisti aikoinaan jalasten takaosaan räsyistä "jarrut" kun me lapset tulimme kylään.
Tässä muutamia vinkkejä viikinki- ja keskiaikaan sijoittuvista romaaneista, sekä kotimaisista että käännöksistä.
Ahrnstedt, Simona: Sitoumuksia
Itägöötanmaalle miehineen majoittunut Markus Järn, karski soturi ja kuninkaan oikea käsi, lähettää juoksupoikansa noutamaan kylästä naisen itselleen yöseuraksi, mutta pojantollo tuokin väärän naisen, metsälammessa ilkosillaan kylpeneen mahtimiehen tyttären Illiana Henrikintyttären. Markus tajuaa, että tätä neitoa hän ei voi käyttää viihdykkeenään, ja lähtee palauttamaan pelkkään viittaan käärimäänsä tyttöä kotiin. Mutta Illianan maine on jo tahraantunut, ja kun tytön nuorin velipuoli vielä kuolee matkalla tapaturmaisesti, Markus Järn joutuu maksamaan kovan hinnan tapahtuneesta - monellakin...
Käytännössä pimennysmääräyksiä purettiin vähitellen.
Puolustusvoimien ylipäällikön (presidentin) julistus 30.9.1944 määräsi, että sotavalaistus lakkautettiin 3.10. Vaasan, Kuopion, Mikkelin ja Hämeen lääneissä. Muissa lääneissä asiasta sai määrätä is. (ilmasuojelu?) komentaja. (Suomen asetuskokoelma 689/1944)
Uusi vastaava julistus 23.10.1944 määräsi, että sotavalaistus lakkautettiin 24.10. alkaen Viipurin, Uudenmaan, Turun ja Porin sekä Oulun läänin ja Ahvenanmaan maakunnan alueella. Sotavalaistusta koskevat määräykset jäivät edelleen voimaan Lapin läänin alueella. (Suomen asetuskokoelma 744/1944)
Vaikeata on sanoa, onko vapautta ruvettu välittömästi täysimääräisesti käyttämään kaikilla paikkakunnilla.
Dekkareiden piirteitä käydään läpi esimerkiksi näissä teoksissa:
Alussa oli murha: johtolankoja rikoskirjallisuuteen (Gaudeamus 2016)
Juha-Pekka Koskinen: Harkittu murha: kohti täydellistä rikosromaania (BTJ 2009)
Tapani Bagge: Se murhaa joka osaa (Docendo, 2016)
Myös Kirjasammosta löytyy hyviä jännityskirjallisuuteen liittyviä tietoja ja linkkejä.
Turun kaupunginkirjaston pääkirjastossa voi tulostaa A4- ja A3 -tulosteita.
Mustavalkoinen A4 maksaa 0,20 € ja A3 maksaa 0.40 €
Värillinen A4 maksaa 0,80 € ja A3 maksaa 1,00 €
Kirjallisuusverkkopalvelu Kirjasammosta voi etsiä kirjailijoita sanoilla kirjastonhoitajat tai kirjastovirkailijat. Listat ovat melko pitkät. Tässä muutamia esimerkkejä kirjailijoista, jotka ovat työskennelleet tai työskentelevät kirjastossa.Raija SiekkinenMaisku MyllymäkiBo CarpelanMary Ann SchafferVolter KilpiJorge Luis BorgesHelena AnhavaJorma EttoAnn-Christin AntellMathias RosenlundSilene LehtoKati TervoNelli Hietalahttps://www.kirjasampo.fi/fi Kirjastokaistalla on sarja Kirjaston kirjailijat:https://www.kirjastokaista.fi/kirjaston-kirjailijat-sarja/ Aiheesta on kysytty palvelussamme aiemminkin. Tässä vanha vastaus:https://www.kirjastot.fi/kysy/ketka-tunnetut-suomalaiset-kirjailijat-n?…
Tässä hyviä ja perusteellisia kirjoja aiheestasi:
- Virrankoski, Yhdysvaltain ja Kanadan intiaanit
- Gulbrandsen, Pohjois-Amerikan intiaanit
- Andersson, Pohjois-Amerikan alkuperäiskansojen historia
Gulbrandsenin kirja on Kannuksen kirjastossa, toiset löytyvät mm. Lestijärven kirjastosta:
http://www.lestijarvi.fi/kirjasto/
"Es ist ein Ros' entsprungen" on Euroopan laajimmalle levinneitä joululauluja. Teksti on keskiaikaisesta Conraduksen rukouskirjasta ja perustuu Jesajan kirjan 11. luvun ensimmäiseen säkeeseen. Säveltäjä Michael Praetorius muokkasi itse tekstiä kuoroteokseensa.
Laulun suomentajaksi on tavattu nimetä jyväskyläläinen uskonnonlehtori Nestor Järvinen. Käännöksiä on kuitenkin useita eri versioita, ja aihetta tutkinut tohtori Liisa Enwald-Aho on sitä mieltä, että kaikkein varhaisimmat suomennokset ovat muiden kuin Järvisen tekemiä. Hänen mukaansa Järvinen on kynäillyt version, joka alkaa "On ruusu Iisain juuren nyt kukkaan puhjennut", jota myöhemmin on modernisoinut Anna-Maija Raittinen.
Varhaisimpien versioiden kääntäjiä ei valitettavasti...
E on palveluskelpoisuusluokka, joka viittaa tarkastustilaisuudessa palveluun kelpaamattomiksi todettuihin, mutta määräajan kuluessa uudelleen tarkastettavaksi määrättyihin.
9a viittaa vuoden 1943 lääkärintarkastusohjesäännön perusteella tuberkuloosiin keuhkoissa (Tub. pulmonum). 10a olisi epäiltävä keuhkotuberkuloosi (Tub. pulm. suspecta). 10a:n 2-tarkenne ei esiinny käsillä olevan vuoden 1943 palveluskelpoisuusluokittelussa.
Lähteet:
Lääkärintarkastusohjesääntö (L.T.O.): 1943. [Helsinki]: Puolustusvoimain Pääesikunta, lääkintäosasto, 1943.
http://diagnoosikoodit.blogspot.fi/2017/04/s-euraavassa-on-luetteloitu…
Kyseessä lienee eversti Jarl Anton Bertil Heinrichs. Lapin maakuntakirjaston kokoelmista löytyy cd-rom-muodossa Lapin evakuointikäskyt 1944, joka sisältää erilaisia asiakirjoja liittyen Lapin sotaan ja toimenpiteisiin evakuoinnissa. Näissä asiakirjoissa esiintyy eversti B. Heinrichs, joka on osallistunut neuvotteluihin Suomen puolelta. Cd-romilta löytyy myös hänen lyhyt kuvauksensa käydyistä neuvotteluista.
Jarl Bertil Heinrichsin lyhyt elämäkerta löytyy Suomen jääkärien vuoden 1975 elämäkerrastosta.
Sitaatin alkulähde on Shakespearen näytelmä Richard III (IV näytös, IV kohtaus, säe 70). Kuningatar Margareeta sanoo monologissaan ” Richard yet lives, hell's black intelligencer”. Matti Rossi suomentaa tämän kohdan ”Rikhard elää vielä, hornan musta renki”. Margareetalle Rikhard, joka on tappanut hänen lapsensa, on kaiken pahan ruumiillistuma.
Jenna on Jennin rinnakkaismuoto, ja molemmat juontavat juurensa Johanna-nimeen. Johanna tulee heprean kielestä ja tarkoittaa "Jumala on armollinen". Se on Johanneksen sisarnimi.
Taru-nimi on esiintynyt Suomessa ensimmäisiä kertoja 1800-1900-lukujen vaihteessa Dagmarin kutsumamuotona ja ruotsalaisen Saga-nimen suomennoksena. Muinaisilla heettiläisillä Taru oli säiden jumala, mutta suomalainen naisennimi ei ole lähtöisin tästä yhteydestä.
Jessica on ilmeisesti englantilainen muunnos hepreankielisestä nimestä Yiskah, "Jumala katsoo [jonkun] puoleen". Se on tullut Englannissa tunnetuksi Shakespearen näytelmästä Venetsian kauppias jo 1500-luvulta alkaen, mutta yleistynyt Suomessa vasta 1960-luvulla.
Melissa pohjautuu Melisa-, Melita- ja Melitta...
