Martti Haavio, joka oli mm. kansanrunouden tutkija, kertoo Iloisen eläinkirjan jälkilauseessa, että kirjan sadut perustuvat kansansatuihin. Hän luettelee kirjan sadut, joiden perustana on joku muu kuin suomalainen kansansatu. Hiiri kissalla räätälinä -satu ei ole tässä luettelossa. Eli satu näyttäisi perustuvan suomalaiseen kansansatuun.
Tarkat tiedot lääkärin määrittämistä ns. palveluskelpoisuusluokituksista saa pääesikunnan tiedotusosastolta. Sähköpostiosoite on: puolustusvoimat@mil.fi
Maltalle sijoittuvia jännityskirjoja löytyy Lahden kaupunginkirjastosta:
Auer, Ursula: Murhia Maltalla (salapoliisiromaani)
Bagley, Desmond: Loukku (jännitys)
Callison, Brian: Maltan kaappari (jännitys)
Wallace, Edgar: Tapahtui Maltalla (salapoliisiromaani)
Muuta Maltaan liittyvää kaunokirjallisuutta:
Fullerton, Alexander: Hyökkäys Maltalla (sota)
Schuller, Victor: Saksan kotkat (sota)
Rinaldi, Nicholas: Maltan jukeboksikuningatar (romaani)
Friggieri, Oliver: Viimeinen faldetta ja muita pieniä tarinoita Maltalta (novelleja)
EU:n kosmetiikka-asetuksen mukaan kosmetiikkapakkauksissa tulee olla merkintä säilyvyydestä. Jos tuotteen säilyvyysaika on enintään 30 kuukautta, merkitään pakkaukseen tiimalasin kuva sekä lause "Parasta käytettynä ennen" ja päivämäärä. Jos tuote säilyy yli 30 kuukautta, siihen merkitään sen säilyvyys avaamisen jälkeen. Merkintä on kuva avatusta purkista, jonka yhteydessä ilmoitetaan säilyvyysaika kuukausina tai vuosina.
Jos pakkaukseen on merkitty säilyvyys avaamisen jälkeen, tämä aika alkaa siitä hetkestä, kun pakkaus on avattu. Näin ollen kaupassa avatun tuotteen parasta ennen -aika alkaa jo ennen sen myyntihetkeä.
Tuote säilyy ainakin ilmoitetun ajan, mutta saattaa säilyä hyvänä pidempäänkin.Toisaalta tuote voi väärin...
Seinäjoella puhutaan Etelä-Pohjanmaan murretta. Murre kuuluu länsimurteisiin ja se voi vaihdella suurestikin kuntien välillä. Esimerkiksi Seinäjoella sanasto saattaa olla hyvinkin erilaista kuin Lapualla. Vivahteet vaihtelevat jopa kylittäin (visitseinajoki.fi). Etelä-Pohjanmaan murteesta löytyy kirjoja ja ne ovat lueteltuna tässä alla:
Eheroon, taharoon. Karhu. 1998. WSOY.
Lakeuden murresanakirja. toim. Vesala & Väkevä. 2010. Vantaa : 4 print.
Suomen kansan murrekirja : länsimurteet. julk. Kotikielen seura ja Sanakirjasäätiö. 1953. WSOY.
Suomen murrekirja. toim. Lyytikäinen, Rekunen & Yli-Paavola. 2013. Gaudeamus.
Suomi-murre-suomi : matkalle mukaan maakuntiin. Tervonen. 2009. Gummerus.
Pasilan kirjaston kirjavarastosta löytyy kotimaisia aikakauslehtiä vuosikymmenien takaa, esim. Suomen kuvalehti vuodesta 1917 alkaen. Helsingin sanomat löytyy lehtimuotoisena vuosilta 1906-1977 sekä mikrofilmeiltä kokonaisuudessaan. Lehtiä voi lukea ja kopioida kirjastossa, mutta ei lainata. Ulkomaisia aikakauslehtiä tai sanomalehtiä ei varastoida. Alla linkit sekä varastolehtiluetteloon että mikrofilmiluetteloon:
Varastolehtiluettelo:
http://www.lib.hel.fi/File/088b03f2-ac57-4f50-aae2-adf96f0e0daf/Varasto…
Mikrofilmatut lehdet:
http://www.lib.hel.fi/Page/be6c5e1f-82b3-4e11-bd56-28e267bf9e63.aspx
Voisiko kyseessä olla kuitenkin taksonomia? Esimerkiksi Helsingin Sanomat tai Yle eivät ole käyttäneet termiä taksinomia. Termi taksonomia tarkoittaa yleensä luokittelua tai systematiikkaa. Viime aikoina keskustelua on käyty esimerkiksi EU-taksonomiasta, eli EU:n kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmästä.
Vaikea on löytää tähän yksiselitteistä ehdokasta. Tarjoan tässä aluksi kahta, joista jälkimmäinen ei täytä ajallista ehtoa (eli on myöhempi)
Llull, Ramon (n. 1235-n. 1316)
Ylistän rakastettuani. - Helsinki, 1983.
Gracian, Baltasar (1601-1658)
Maallisen viisauden käsikirja. - Porvoo, 1994.
(aikaisempi suomennos nimellä Viisauden käsikirja)
Gracian, Baltasar
Sankarin taskupeili. - Porvoo, 1996.
Gracian oli jesuiittaveljeskunnan jäsen, joka epäilyttävinä pidettyjen mielipiteidensä vuoksi erotettiin opetustehtävästään.
Muita vaihtoehtoja (lähinnä keskiaikaisia, joitakin myöhempiäkin):
Boethius (n. 485- n. 525)
Filosofian lohdutus
Tuomas Akvinolainen (1225-1274)
Usko ja rukous : apostolisen uskontunnustuksen ja Herran rukouksen selitys
Summa...
Valitettavasti hyvää karttaa koivun levinneisyydestä ei löytynyt. Kasvien maailma 2 (s. 842) sisältää pienen kartan, jossa koivua eri lajeineen näyttää kasvavan Pohjois-Amerikassa, lähes kaikkialla Euroopassa ja Aasiassakin. Kartasta ei kuitenkaan selviä kuinka yleinen puu koivu näillä alueilla on.
Myös kirjassa Suomen puu- ja pensaskasvio on pieni (2 x 2 cm) kartta koivun levinneisyydestä Euroopassa.
Encyclopedia of wood sisältää myös muutaman koivulajin pienehköt levinneisyyskartat.
Koivusta on myös erillisiä kirjoja, mutta ne eivät sisällä karttoja, tietoja lajin levinneisyydestä kylläkin.
Raulo, Jyrki: Koivukirja
Runeberg, Tutta: Koivu - birch
Euroopan metsistä löytyy tietoa esim. kirjoista:
Kuusela: Forest resources in...
Esimerkiksi seuraava teos voisi olla hyvä lähtökohta:Liukkonen, M. (2018). Hennalan naismurhat 1918. Vastapaino.Kannattaa myös tarkistaa Kansallisarkiston Sotasurmasampo 1914-1922 -palvelu. Henkilön nimi ja lisätietoja saattaa löytyä sieltä.
En tiedä onko lukemista tutkittu tuosta näkökulmasta. Lukuisia tutkimuksia on siitä, miksi lukeminen on hyväksi sinulle. esim. Lukukeskuksen Päivän lehti 4.6.2017 kertoo kymmenen hyvää syytä lukea: vähennät stressiä, vahvistat sosiaalisia suhteita, edistät terveyttä, viihdytät itseäsi, parannat keskittymiskykyä, kehität lukutaitoasi joka antaa sinulle eväät menestykseen koulussa ja työelämässä, auttaa arjen hallinnassa ja edistää tasa-arvoa yhteiskunnassa. 10 syytä, miksi lukeminen kannattaa
Tuo ei kuitenkaan kerro, miksi lukeminen koukuttaa.
Opetushallituksen sivuilta löysin jutun, jossa 11 ihmistä kertoo, miksi lukee. Lukea voi esim. unohtaakseen murheensa, avartaakseen näkökulmaansa elämään ja asioihin, oppiakseen uutta, palatakseen...
Olisiko kyseessä jazzkappale "Sing, Sing, Sing"? Louis Priman sävellys vuodelta 1936 tunnetaan sekä lauluna että instrumentaalina. Tässä on esimerkiksi Anita O'Dayn laulama versio.Suomeksi kappale on levytetty nimillä "Musta Pekka" ja "Laulattaa".
Sana saippua on germaaninen lainasana kantamuodosta 'saipon'. Suomen kielessä sana on esiintynyt erilaisina murreversioina, kuten saiput, saipo, saipoo,
saip(p)io jne. Suomen kielen etymologisen sanakijan mukaan sanasta on mainintoja suomen kielessä 1600-luvulta lähtien. Suomen kielen sanojen alkuperästä voi lukea muun muassa seuraavista teoksista:
- Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja (Ulla-Maija Kulonen, päätoim.)Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2000.
- Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja, WSOY 2004.
Hei!
Kyseessä on apuväline rakentajille Yhdysvalloissa. USA:n rakentamisohjeiden mukaan lattiapalkkeja tulisi olla 5 kappaletta 8 jalkaa kohden, eli kyseinen 19,2 tuumaa tulee siitä. Mitassasi voi olla myös merkittynä punaisella 16 tuumaa ja siitä sitten 32, 48 jne tuumat. Tämä taas osoittaa seinäkoolauksen väliä samaisen ohjeistuksen mukaan.
Tieteellisten kirjastojen Linda-rekisterin mukaan Åbo Akademin kirjastossa on lainattavissa englanninkielinen, 2-osainen vuonna 1889 julkaistu "Cleopatra". Pikaisen tiedonhaun perusteella se olisi Suomen kirjastojen ainoa kappale. Jos siis teoksen niin vanha laitos Sinulle sopii, voit tehdä kaukolainapyynnön lähimmästä yleisestä kirjastosta tai yliopistokirjastosta. Ja koska kirjan molemmat osat näyttävät olevan parhaillaan hyllyssä, voisi haluamasi teos olla luettavanasi jo muutaman päivän kuluttua.
Euroopassa 70-luvun lopulta näihin päiviin saakka käytössä olleen kesäajan taustalla on vuosikymmenen alun öljykriisi ja sen myötä huomattavasti kohonnut energian hinta. Kellonajan siirtäminen tunnilla eteenpäin vuoden lämpimämmän puoliskon ajaksi nähtiin hyväksi keinoksi pienentää energiankulutusta. Tästä oli saatu lupaava ennakkotapaus Yhdysvalloista, missä vuonna 1973 oli otettu käyttöön ympärivuotinen kesäaika; öljykriisin mentyä siirryttiin "normaalimpaan" puolen vuoden mittaiseen jaksoon.
Richard Nixonin ja Yhdysvaltain kongressin jäljessä eurooppalainen edelläkävijä kesäajan uuden tulemisen takana oli Giscard d'Estaingin Ranska. Keväällä 1975 d'Estaing julisti, että seuraavasta vuodesta alkaen...
Mainitun tyyppinen kädenlämmitin sisältää ylikylläistä natriumasetaattiliuosta geelinä. Liuoksessa kuumaan veteen on lisätty niin paljon suolaa kuin siihen tuossa lämpötilassa pystyy liukenemaan. Jäähtyessään kylläinen liuos muuttuu ylikylläiseksi eli siinä on enemmän natriumasetaattia kuin siihen voisi liueta. Ylikylläinen liuos on epävakaa ja pyrkii kiteytymään.
Kun metallilevyä taivutetaan, siitä irtoaa metallihiukkasia. Hiukkaset toimivat kiteytymispisteinä ja laukaisevat nopean kiteytymisreaktion natriumasetaattiliuoksessa. Natriumasetaatin muuntuminen kiteiseen muotoon on eksoterminen reaktio eli siinä vapautuu lämpöä. Jäähtynyt kädenlämmitin voidaan aktivoida uudelleen lämmittämällä sitä, jolloin geelin kiteet liukenevat...
Pöyry-sukunimi on yhdistetty muinaisskandinaaviseen miehennimeen ”Biur”. Toisen lähteen mukaan sukunimi juontuu tukan laatua kuvaavasta pöyry-sanasta (hiuspörrö, sotkuinen tukka).
Lipsanen-nimi lienee syntynyt isännimestä "lippssonn".
Lähde: Mikkonen Pirjo: Sukunimet
http://www.helmet.fi/search~S9*fin?/t+sukunimet/tsukunimet/1%2C1%2C3%2C…-
Sukunimen Nikki taustalla voi olla pyhimyksennimi Nikolaus, joka on kansankielellä kehittynyt mm. muotoon Nikki. Nikki on ollut myös talon nimi. (Lähde: Mikkonen ja Paikkala, Sukunimet)
