Suudelman historiaa ei liene aivan täydellisesti kartoitettu, mutta kauas ja laajalle se kuitenkin vaikuttaisi ulottuvan. Antropologit ovat - Freudin jäljissä - kytkeneet suudelman ja imettämisen ja nähneet eroottisen suudelman alkulähteen rintaruokinnassa. Suutelua on tavattu myös metsästäjä-keräilijäheimojen keskuudessa, joten mitä ilmeisimmin ilmiön alku on hyvin kaukana ihmisheimon historiassa. Varhaisin kirjoitettu maininta suudelmasta on intialaisista Veda-kirjoista 4000 vuoden takaa.
Myös eläimet suutelevat. Lähimpänä ihmisten suudelmia ovat luultavasti simpanssien suudelmat, mutta monen muunkin lajin käyttäytymiseen suuteleminen kuuluu: hevoset solmiessaan suhdetta, koirat leikkiessään; jopa jotkut kalat suutelevat.
Lähteet ja...
Astronautti-nimitystä käyttävät Yhdysvaltojen, Kanadan, Euroopan ja Japanin avaruusjärjestöt (NASA, CSA, ESA ja JAXA). Venäjän avaruusjärjestö (Roscosmos) käyttää temiä kosmonautti ja Kiinassa taas käytössä on taikonautti-nimitys. Lisäksi ranskan kielessä tunnetaan myös rinnakkainen nimitys "spationaute ".
France Culture: https://www.franceculture.fr/sciences/cosmonaute-spationaute-ou-astrona…
WordlAtlas: https://www.worldatlas.com/articles/what-is-the-difference-between-an-a…
Jos kyseessä on HelMet-kirjastoverkon eli kaupunginkirjaston kirja, niin ohje löytyy HelMet-kirjastojen käyttösääntöjen maksuliitteen kohdasta "Aineiston korvaaminen ja maksujen maksaminen". Vahingoittuneen (samoin kadonneen) kirja-aineiston korvaamiseen on käytännössä kaksi tapaa:
1) Aineisto maksetaan kaupunginkirjaston määräämällä korvausmaksulla, joka aikuisten aineistosta on vähintään 17 euroa/nide ja lasten aineistosta vähintään 9 euroa/nide. Tarkka summa selviää kysymällä asiaa mistä tahansa HelMet-kirjastosta. Usein esim. tietokirjat voivat maksaa paljonkin tuota enemmän.
Korvaus on maksettava johonkin ko. niteen omistavan kaupunginkirjaston toimipaikoista eli jos kirja sattuu olemaan esim. Espoon kirjaston kirja, tulee se mennä...
Kirjallisuuden verkkopalvelu Kirjasammon mukaan Risto Isomäen vanhemmat: ovat reumatologian professori Heikki Isomäki ja saksankielen lehtori Marjo Isomäki os. Suvanto:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175947712112
Heikki Isomäki on syntynyt Ähtärissä, Marjo Isomäen syntymäpaikasta ei löytynyt tietoa.
Sekä yleisillä että tieteellisillä kirjastoilla on olemassa pohjoismaista yhteistyötä. Yhtenä esimerkkinä vuosittain järjestettävä Pohjoismainen kirjastoviikko, joka tänä vuonna järjestettiin 12.-18.11. Alla olevan linkin kautta saat enemmän tietoa viikosta, sekä sen takana olevista järjestöistä:
http://www.norden.org/webb/news/news.asp?lang=4&id=7389
Suomen kansalliskirjasto on tehnyt monenlaista pohjoismaista ja muutakin kansainvälistä yhteistyötä. Tietolinjan artikkeli on vuodelta 1999, mutta siitä löytyy monipuolista tietoa:
http://www.lib.helsinki.fi/tietolinja/0299/kansainv.html
Suomessa Ulkoministeriö toimii yhteistyökumppanina ja rahoittajana kirjastojen kansainvälisessä yhteistyössä:
http://www.minedu.fi/OPM/Kirjastot/...
Charles Plogman on tehnyt suomenkieliset sanat Vikingarna -yhtyeelle heidän ruotsiksi laulamaansa kappaleeseen "Leende guldbruna ögon". Suomenkielisen version nimi on "Ruskeat silmät". Laulu on alkujaan kansansävelmä.
Vikingarna on esittänyt laulun TV-ohjelmassa "Laulava sydän" (1999/04/17), luultavasti molemmilla kielillä.
"Ruskeat silmät" kappaleeseen on nuotinnos (sanat, melodia, kosketinsoitin) Charlies-yhtyeen "Vain vähän aikaa" nuottijulkaisussa (ISMN: M-55008-006-5). Keski-kirjastoista nuotti löytyy Saarijärveltä. Siihen voi tehdä seutuvarauksen.
Vuonna 1905 Helsingistä pääsi rautateitse suoraan Viipuriin Pietarin-junalla. Matkan hinta määräytyi pääteasemien välisen etäisyyden ja vaunuluokan (I, II, III) mukaan. Suomen matkailijayhdistyksen julkaisema Turisti : rautateiden aikataulut ja höyrylaivojen kulkuvuorot ilmoittaa Helsingin ja Viipurin etäisyydeksi 313 kilometriä. Julkaisun sivuilta 19–21 löytyvän hintataulukon mukaan 310 kilometrin matka ensimmäisessä luokassa maksoi vuonna 1905 23,60 markkaa, toisessa luokassa 14,15 ja kolmannessa 9,45. Meno–paluulippu oli 20% kahta yksittäistä lippua halvempi. Pikajunien pakolliset paikkaliput ja yöjunien makuuvaunupaikat maksoivat erikseen (s. 10). Samoin painoltaan 25 kg ylittävästä matkatavarasta perittiin lisämaksu jokaiselta...
Tämän kysymyksen selvittäminen kirjastoalan asiantuntemuksella valmiista lähteistä tuntuu olevan melko mahdoton tehtävä. Löysin tällaisen vastauksen Tieteen kuvalehdestä, mutta siinä ei ole vastaajan tietoja, joilla voisi jatkaa hakua siihen suuntaan, https://tieku.fi/kulttuuri/kielet/sukupuoleton-han-on-yleinen-ilmio-maailman-kielissa. Aristoteleen kantapää -ohjelmassa sivutaan tätäkin asiaa, kun keskustellaan suomenkielen sukupuoli-ilmauksista, https://areena.yle.fi/1-2272344 . Tieteellisiä artikkeleita, joissa kielten sukupuolia käsitellään löytyy, Liisa Tainio : Gender in Finnish Language Use: Equal, Inequal and/or Queer? https://webfu.univie.ac.at/texte/tainio.pdf. Tällaisesta kirjasarjasta olisi varmasti...
Helsingin sanomien jutun mukaan (25.1.1992) juontaja Pekka Karhuvaara kuvaili alkavaa sarjaa makasiiniohjelmaksi ja estradishow'ksi. Mukana oli ainakin musiikkivieraita, Suomen Osto ja Myynti -pienoisnäytelmäsarja, ajankohtaisia keskusteluvieraita ja kilpailuosuus Häränsilmä, johon kuului tikanheittoa ja tietokilpailua. Tämän osuuden juontaja oli Juha-Pekka Jalo. Hesarin jutussa puhutaan neljästätoista jaksosta, mutta ei ole tietoa, jatkettiinko ohjelmaa niiden jälkeen. Ohjelma oli suora lähetys.
Suoraan Suomeen -lähetyksessä oli erikseen musiikkivieraat, Häränsilmän joukkueet, Suomen Osto ja Myynti -pienoisnäytelmäsarjan julkkiskirjoittajat ja vierailevat näyttelijät sekä ajankohtaiset keskusteluvieraat. Viimeksi mainittujen...
Päivi Söderholmin ja Ilse Vähäkyrön Nykymerenkulun sanakirjan määritelmän mukaan lasi on "laivakellolla joka puoles tunti annettava merkki, nelituntisen vahdin kahdeksasosa". Holger E. Eklundin Merenkulkualan sanastossa "lasi" ohjaa edelleen hakusanaan "kello", jonka kohdalta löytyy maininta "yksi lasi = puoli tunti[a]". Albin Stjerncreutzin Suomalaisen meri-sanakirjan "Glas" puolestaan kertoo, että lasi on "tawallinen santakello, joka juoksee neljän tiiman tahi puolen tiiman ajan". Neljän tunnin lasi täsmentyy kuitenkin nimenomaisesti vahtivuorojen mittaamiseen käytetyksi "vahti-lasiksi": "Niin kutsutaan neljän tiiman ja puolen tiiman aikaa juoksewaiset santa-kellot. Puolen tiiman lasin ulos-juostua lyödään pakalla rippuwaan kelloon niin...
"Art is anything you can get away with" on lausahdus, joka liitetään usein Andy Warholiin, mutta sen alkuperäisenä esittäjänä pidetään kanadalaista kulttuurifilosofi Marshall McLuhania. Cambridge Dictionaryn mukaan ilmaisu "get away with" viittaa siihen, että henkilö pääsee pälkähästä tai välttää rangaistuksen, joka tälle kuuluisi. Taide tässä tapauksessa on taidetta, jos joku pitää sitä taiteena.
Näin ollen sanonnan voi tulkita tarkoittavat, että taidetta on mikä tahansa, mitä joku pitää taiteena. Jos joku pitää jotakin taiteena, taiteilija on ikään kuin "päässyt pälkähästä", kun on saanut jonkun uskomaan, että hänen tekeleensä on taidetta. Esimerkkinä tästä ilmiöstä on pidetty esimerkiksi Marcel Duchampin teosta Fountain...
Soitinten käytön kielto ortodoksisessa jumalanpalveluksessa ei ole aivan ehdoton, mutta tarkkaan ottaen vain ihmisen ääntä pidetään kyllin aitona soittimena.
https://ort.fi/tutustu-ortodoksiseen-kirkkoon/kirkkolaulu
BTJ kirjastopalvelu on yksi välittäjä joka tarjoaa kirjastoille vuosittain yli 500 uutta videotallennetta. Se esittelee KIRJOssa sekä ulkomaisia että kotimaisia pitkiä elokuvia, lastenelokuvia, dokumentteja, tieto-ohjelmia ja musiikkivideoita. Kokeile yhteydenottoa heihin.
http://www.btj.fi/
Suomen elokuvakontakti vuokraa ja nyttemmin myy DVD:nä lyhytelokuvia, lastenelokuvia sekä dokumenttielokuvia. Se levittää eritoten kotimaisia elokuvia.
http://www.elokuvakontakti.fi/site/
Julkisesti esitetttävä elokuva on myös tarkistettava:
Kuvaohjelmien tarkastaminen
* vain ohjelmat, joita julkisesti esitetään tai levitetään alle 18-vuotiaille on tarkastettava ennakkoon.
* tarkastamisen suorittaa Valtion elokuvatarkastamo.
* ikärajat: S(...
Morris, Miksi kissä kehrää, WSOY 1989, s. 37-38:
"Kissat hautaavat ulosteensa vaimentaakseen sen hajun"
Ilves hautaa samalla tavalla jätöksensä. Muitten kissaeläinten jätöskulttuurista en löytänyt tietoja.
Hiekkalaatikot ovat ilmeisesti yleistyneet sitä mukaa, kun kissoja on alettu pitää pelkästään sisäkissoina etenkin kaupunkikulttuureissa.
Valkohilpasta löytyi varsin vähän suomenkielistä tietoa. Valkohilpan latinankielinen nimi on Limnanthes alba ja sen siemenistä saadaan ölyä, joka muistuttaa koostumukseltaan jojobaöljyä tai valasöljyä. Sitä käytetään mm. hoitoaineissa ja voiteissa ihoa pehmentävien ominaisuuksiensa vuoksi.
lähteet:
http://en.wikipedia.org/wiki/Limnanthes_alba
http://www2.kirjastot.fi/fi-FI/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=a4b7bdd8-bc…
http://www.naturalmedicinalherbs.net/herbs/l/limnanthes-alba=meadowfoam…
http://www.fruugo.fi/bottega-verde-korjaava-hiusnaamio/p-794731
Digi- ja väestötietoviraston Nimipalvelun mukaan Saarelainen on tai on ollut sukunimenä 3916 Suomen väestötietojärjestelmään rekisteröidyllä henkilöllä:
https://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/nimipalvelu_sukunimihaku.asp?L…
Uusi suomalainen nimikirja -teoksen (1988) mukaan nimi kertoo ensimmäisten tämän nimen kantajien olleen kotoisin saaresta tai joltakin saari-nimiseltä paikalta tai paikkakunnalta. Se on lähinnä pohjoiskarjalais-pohjoissavolainen sukunimi.
Vakaumuksensa puolesta kaatuneiden muistomerkki ja yhteishauta sijaitsee Nurmon hautausmaalla VI-osaston keskivaiheilla. Haudassa lepäävät vainajat siirrettiin vuonna 1944 Paukanevalta, joihin heidät oli vuonna 1918 haudattu kahteen merkitsemättömään yhteishautaan. Hautamuistomerkkinä on punagraniittinen vaakakivi. Kiveen on piirretty kahteen riviin 21 hopeista ristiä, joista kukin merkitsee yhtä haudassa lepäävää tunnistamatonta vainajaa. Kiven sivuihin on kuvattu soihtua pitelevä käsi sekä säteilevä aurinko. (Johanna Miedon tekemä kartoitus 2009)
Nurmon joululehdessä (1995, s. 68-69) on artikkeli Paukanevan muistomerkistä. Kuvatekstissä on mainittu muistomerkin pystytysvuodeksi 1978, tietoa suunnittelijasta ei ole...
Kyseessä on todennäköisesti Elsa Heporaudan Seeritin rakkaudentie - mielikuvitusromaani toisilta tähdiltä, 1947.
https://www.risingshadow.fi/library/book/2701-seeritin-rakkaudentie
AltaVistassa tai Ihmemaassa ei nykyisin ole mahdollista katkaista hakusanaa nähtävästi millään merkillä. AltaVistassa katkaisu oli mahdollista, mutta siitäkin lienee aikaa reilusti yli vuosi. AltaVistan ohjesivu http://www.altavista.com/help/search/syntax ei kerro mitään katkaisusta. Ei myöskään Ihmemaan sivut.
Google tämän puolestaan toteaa selvästi: "Tuottaakseen mahdollisimman tarkkoja tuloksia Google ei hae sanojen osilla tai tue "wildcard" hakuja (esim lentoyht*). Toisin sanoen Google etsii tarkasti niitä sanoja, jotka kirjoitat hakukenttään." http://www.google.fi/intl/fi/help/basics.html
Arvostettu Searchenginewatch.com listaa sivullaan http://searchenginewatch.com/facts/article.php/2155981 hakukonekomentoja; päivitetty tosin...
