Tässä joitakin lukuvinkkejä.
Gallay, Claudie: Tyrskyt
Gallay kuvaa ihmisiä ja karua rannikkoa maanläheisesti ja runollisesti. Normandian uloin niemenkärki, La Hague, on kylä meren ja tuulten sylissä. Tyrskyjen kertoja on muukalainen, lintujen tutkija - nainen, joka ei haluaisi katsoa taaksepäin. Kevätmyrskyn puhjetessa hän kohtaa satamaravintolan terassilla miehen, joka on tullut La Hagueen etsimään menneisyyttään.
Jalonen, Olli: Taivaanpallo
1600-luvulle sijoittuva romaani kertoo Saint Helenan saaren brittiläisessä siirtokunnassa syntyneen Angus-pojan tarinan. Hänen elämänsä saa suunnan, kun tiedemies Edmond Halley tulee tutkimusmatkalle ja värvää hänet apulaisekseen. Angus kertoo tarinansa omalla kielellään ja omien silmiensä kautta...
Taitava tamperelainen kollegani tiesi kertoa seuraavat tiedot: Tipu ja mato kohtaavat kirjassa Tipu Topakka / Richard Scarry ; suomentanut Marsa Luukkonen. - [Helsinki] : Lasten parhaat kirjat, 1988. - 31 s. : kuv. ; 27 cm. Alkuteos: The early bird. - ISBN 951-567-008-X. Sivulla 19 on repliikki: "Tarkoitat varmaankin, että haloo, hiirenhäntä!"
Valfrid ja Valfridus ovat vanhoja nimiä. Alkuperä on muinaissaksalainen. Wal tarkoittaa taistelukenttä ja waltan tarkoitaa hallita, fried tarkoitaa rauhaa. Eurooppallaiseen nimistöön Valfridin on lähinnä tuonut monipuolisesti oppinut Walahfried Strabo(k. noin 849).
Suomen almanakassa nimi oli lyhyemmässä tai pitemmässä muodossa 1705 - 1928 12.10, ruotsalaisessa almanakassamme on tänä päivänä edelleen Valfrid.
Lue lisää kirjasta Suuri etunimikirja, kirjoittanut Pentti Lempiäinen.
Korkatti-nimen on arveltu olevan lappilaisperäinen, mutta sen etymologiasta ei löytynyt tarkempaa varmuutta tai selitystä. Kylännimeksi Ainali on tullut, kun Ainali(nen) -niminen asukas on asettunut asumaan Ainalijärven rannalle 1500-luvun puolivälissä. Ainali-nimen etymologia on mahdollisesti saksalaisperäinen (Aginald / Ainald). Osmanki puolestaan perustuu sanaan osma, joka on seudulla tarkoittanut karhua. LähteetPirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala: Sukunimet (2000)Suomalainen paikannimikirja: https://kotus.fi/nimistonhuolto/nimijulkaisut/kotimaisia-paikannimia-ka…
Kirjaa ei tosiaan ole pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoissa. Kansalliskirjastossa on vain kirjastossa luettava kappale. Ota yhteyttä Kansalliskirjastoon, jos menet lukemaan heidän kirjaansa:
http://www.kansalliskirjasto.fi/yleistieto/yhteystiedot.html
Koska pääkaupunkiseudulta ei löydy lainakappaleita, voit pyytää kirjan kaukolainaksi muualta maasta. Tietoa Helsingin kaupunginkirjaston kaukolainauksesta ja kaukolainalomake löytyvät täältä:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kaukopalvelu/
Jevtusenkon runoa, joka alkaa "valkeat yöt" emme saaneet käsiimme, mutta se on todennäköisesti nimeltään Valkeat yöt Arkangelissa tai Valkoiset yöt Arkangelissa vuodelta 1964.
Runo nimeltä Loitsu alkaa sanoilla "Kevätyönä ajattele minua ja kesäyönä ajattele minua..." Kokonaisuudessaan runon voi lukea ainakin teoksesta Maailman runosydän (WSOY, 1998).
Tarkkaa vastausta kysymykseen ei voi antaa. Missään maassa tuskin kirjataan asukkaiden ravintotottumuksia systemaattisesti eikä vegaaniksi tarvitse julkisesti julistautua ja tulla tilastoiduksi. Lisäksi vegaaneja on monta lajia ja usein myös vegetaristit lasketaan vegaaneiksi. Täsmällisiä tilastoja ei siis ole. Suomalaisista arvellaan yhden prosentin olevan vegaaneja. (MTV3, uutiset). Yleisesti arvellaan määrän kasvavan, koska vegaanius on nykyisin trendikästä.
Maailmalla vegaanien määrästä on erilaisia tietoja. Usein vegaanien määrä ilmoitetaan oleva 1-2 prosenttia väestöstä. Maailman väestön määrän arvellaan olevan noin 7.8 biljoonaa, jolloin vegaaneja olisi noin 78 miljoonaa. Eri nettitiedot kuitenkin vaihtelevat reippaasti....
Suomenkielinen pikakirjoitusjärjestelmä kehitettiin 1870-luvulla. Lars Neovius-Nevanlinnan kehittämä järjestelmä vakiintui pian ainoaksi. Pikakirjoitusta kehitettiin tuolloin erityisesti valtiopäivien tarpeisiin, mutta sitä on käytetty myös mm. pöytäkirjojen tekemiseen, henkilökohtaisten muistiinpanojen tai päiväkirjojen kirjoittamiseen. Pikakirjoituksen suosio ajottui 1940-luvulta 1970-luvulle. Pikakirjoitusta opetettiin oppikouluissa ja kauppaoppilaitoksissa 1970- ja 1980 -luvuilla tehtyjen koulu-uudistusten myötä pikakirjoituksen asema heikkeni. (https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomenkielinen_pikakirjoitus)
Uusia pikakirjoitusoppaita ei ole julkaistu. Seuraavassa oppaita, jotka on poimittu mm. Suomen Pikakirjoitusyhdistyksen sivuilta....
Voit tilata syntymätodistuksen Digi- ja väestötietovirastosta.
Alla olevata linkistä löydät ohjeet ja muuta lisätietoa aiheesta.
https://dvv.fi/syntymatodistus
Virhe oli juoksija Mona-Lisa Pursiaista käsittelevän käännöskokeen tekstissä. Siinä saksan että-sana dass oli muuttunut artikkelisanaksi das: "Als Krönung ihrer Anstrengungen tangierte die junge Dame kürzlich in Helsinki mit der Zeit von 51,0 Sekunden den 400-Meter-Weltrekord von Monika Zehrt aus der DDR und Marilyn Neufville aus Jamaika, wobei hinzuzufügen ist, das letztere mit der elektrisch gestoppten Zeit von 50,98 immer noch vor den beiden anderen liegt." [kursiivi lisätty] (Aamulehti 4.4.1974)
Lyhyen saksan ylioppilaskokeiden tehtävät vuoteen 1976 saakka löytyvät Eino Miettisen kirjasta Saksan kielen ylioppilaskirjoitukset vuosina 1948–1976 : sanastolla ja selityksillä varustettuina. B, Ylimääräiset kirjoitukset.
Runo on ilmeisesti pakinoitsija Ollin (Väinö Nuorteva) luoman hahmon, huonon runoilijan ja aforistikon Otso Kirjosiiven hengentuotos. Painetun runon paikallistaminen osoittautui yllättävän vaikeaksi, jatkan etsimistä. Ollin pakinoita ilmestyi Ylioppilaslehdessä ja Uudessa Suomessa 1914-1964.
Sinänsä ei ole harvinaista, että runoista ja mietelmistä tulee suusta toiseen kulkevaa ikään kuin kansanrunoutta, jota sitten muokataan ja kehitellään tarpeen ja mielen mukaan. Tähän kevätloruun taitaa nykyään liittyä Batman.
Riikka Tuomi
Tiedustelemastasi aiheesta on kyllä kirjoitettu ja julkaistu paljon materiaalia, mutta yksittäisiä kokoomateoksia ei valitettavasti ainakaan Tilastokirjastolla juurikaan ole.
Maailmanlaajuisesti sotia käsittelee oikeastaan vain yksi teoksemme:
Tekijä(t): Smith, Dan
Nimeke: The atlas of war and peace / Dan Smith with Ane Bræin
Aineisto: kirja
Julkaistu: London : Earthscan, 2003
Aiheesta on kuitenkin paljon Internet-lähteitä ja yhtenä hyvänä aloituspaikkana on Tampereen yliopiston Rauhan- ja konfliktintutkimuksen laitoksen sivut, jossa on tietoa sekä heidän omista julkaisuistaan että hyvä linkkikokoelma alan tiedonlähteisiin.
http://www.uta.fi/laitokset/tapri/findex.html
Suomea koskevaa tilastotietoa löytyy kyllä täältä...
Asiakastietueessasi ei ole ilmoitettuna sähköpostiosoitetta. Voit ilmoittaa sähköpostiosoitteesi HelMetissä omien tietojesi kautta, jonka jälkeen varausten noutoilmoitukset tulisivat sähköpostiisi.
HelMetin etusivulla oikeassa yläkulmassa on "Omat tietoni" -kohta:
http://helmet.fi/search~S9*fin/X
Klikkaa sitä ja kirjaudu tietoisi kirjastokorttisi numerolla sekä nelinumeroisella tunnusluvullasi. Päästyäsi omiin tietoihisi napsauta sitten painiketta "Muuta yhteystietojasi". Valitse ilmoitustapa kohdasta "Haluan, että kirjasto lähettää ilmoitukseni sähköpostitse", lisää sähköpostiosoitteesi ja napsauta painiketta Jatka.
Sähköpostiosoitteen voit vaihtoehtoisesti ilmoittaa käymällä missä tahansa HelMet-kirjastossa kirjastokortin ja kuvallisen...
Leo Siirtolan sävellyksiä on nuotinnettuna kahdessa julkaisussa. Ensimmäinen niistä on Pelimannin polulta (julkaistu v.1987). Nuotissa on sanat, melodia ja sointumerkit. Toinen on julkaistu v. 2002 ja on nimeltään Hetki kuin timantti : Leo ja Leena Siirtolan lauluja. Nuotissa on sanat, kosketinsoitinnuotinnos ja sointumerkit. Kumpaakin nuottia on saatavilla useammastakin suomalaisesta kirjastosta. Aineistohakuja voi tehdä Frank-monihaku sivustolla (osoitteessa http://monihaku.kirjastot.fi). Mikäli oman kirjastonne kokoelmista näitä nuotteja ei löydy, voitte tehdä kirjastossanne kaukolainapyynnön ja saada näin nuotit käyttöönne.
Lisää tietoa Leo Siirtolasta löytyy mm. Leena Siirtolan kirjoittamasta elämäkerrasta "Leo Siirtola : Lapin...
Sitaatissa on käytetty vanhahtavaa muotoa viisineljättä lukusanasta 35. Järjestyslukusana tästä on viidesneljättä ja tässä se on taivutettuna elatiivissa. Tolstoi oli siis iältään 35–40-vuotias.
http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/268#viisikolmatta
Nykyaikaisten polkupyöräilijöille tarkoitettujen polystyreenikypärien esi-isät keksittiin Amerikassa 1970-luvun puolivälissä. Suomeen ne tulivat 80-luvulla ja seuraavan vuosikymmenen aikana niiden käyttö maassamme vähitellen yleistyi. Euroopassa myytävien pyöräilykypärien ominaisuuksia säätelevä standardi EN 1078 on vuodelta 1997.
Varhaisin löytämäni pyöräilykypäräaiheinen lehtiartikkeli on Lapset ja yhteiskunta -lehdestä vuodelta 1984. Sen tiedot perustuvat Ruotsissa saatuihin kokemuksiin eikä siinä mainita, että tässä vaiheessa kypäriä olisi ollut saatavilla kotimaisilta markkinoilta. Seuraavana vuonna Suomen lääkärilehdessä ilmestyi tiukkasävyinen mielipidekirjoitus, jossa paheksuttiin "tv:n A-studion erikoistoimittajan vitsailua...
Hyvä aloituspaikka tiedonhaulle löytyy osoitteesta http://www.kirjastot.fi/showhierarchy.asp?hid=218, josta löytyy valikoima erilaisia tiedonhakuohjelmia. Suomalaisia sivuja löytyy hyvin Evrekasta esim. hakusanoilla informaatioteoria ja Shannon_Weaver (Shannonin ja Weaverin kommunikaatioteoriaan viitataan hyvin usein puhuttaessa viestien koodamisesta ja dekoodaamisesta jossakin kanavassa). Ainakin nämä linkit kannattaa katsastaa: http://www.helsinki.fi/~kahokas/kurssi/shaney.html,
http://www.uta.fi/~tierka/infme.htm, http://wwwedu.oulu.fi/homepage/epikkara/semio/semlu2.htm, http://www.comlab.hut.fi/opetus/140/slides1/, http://www.valt.helsinki.fi/staff/aberg/jv991/
Englanninkielistä materiaalia voit hakea esim. Googlesta hakusanoilla "...
Avioerot käsitteli vuodesta 1930 alkaen alioikeus. Arkistoituja asiakirjoja kannattaa tiedustella Kansallisarkistosta.
Vuoden 1929 avioliittolain III osan 2. luvun 72§ todetaan: "Jos puoliso on tavoitellut toisen puolison henkeä tai törkeästi pahoinpidellyt häntä, olkoon tällä oikeus avioeroon." Tämä lainkohta oli ilmeisesti voimassa myös vuoden 1948 avioliittolaissa.
Avioliiton historiaa on käsitelty mm. seuraavissa teoksissa, joista voi mahdollisesti löytyä tietoa myös avioeroista ja niiden perusteluista:
Haasio, Ari: Suomalaisen seksin historia
Mahkonen, Sami: Johdatus perheoikeuden historiaan
Nieminen, Armas: Suomalaisen aviorakkauden ja seksuaalisuuden historia : avioliitto- ja seksuaalikysymyksiä suomalaisen...
HUSsin sivusto kertoo näin:"Jos epäilet, että tietojasi on käsitelty ilman perustetta, voit pyytää asiasta kirjallisen selvityksen Selvityspyyntö potilastietojen käsittelystä -lomakkeella. Kirjallisen selvityksen voit pyytää myös vapaamuotoisesti. Kumpaa tapaa tahansa käytät, kirjaa perusteet ja tiedossasi olevat seikat, joiden perusteella pyydät selvitystä. Selvityspyynnön voi tehdä myös huoltaja tai muu laillinen edustaja." HUS
Selvityspyyntö lomake tai vapaamuotoinen pyyntö kelpaavat yhtä hyvin.
Iltalehti kertoo artikkelissaan:"
Jos koet, että potilastietojasi on käytetty väärin, voit tehdä poliisille tapauksesta rikosilmoituksen. Kyseessä voi olla henkilörekisteririkos, josta voi saada sakkoja tai enintään vuoden...
