Espanjan kielessä rakastamista ilmaistaan yleisimmin verbeillä querer ja amar, 1. persoonan yksikkömuodossa te quiero ja te amo. Amar on yleensä ilmaissut rakkautta kumppania, perheenjäsentä tai jotain elotonta kohtaan, kun taas querer-sanalla rakkautta on ilmaistu esimerkiksi ystävälle tai ihastukselle. Querer ei silti ole amaria heikompi sana, vaan molemmilla voidaan tarkoittaa yhtä voimakasta romanttista kiintymystä. Ihmisten välisen rakkauden verbinä muodolliseksi tai teatraaliseksi joskus koettu amar ei olekaan nykyespanjassa kovin yleinen, vaan siihen törmää arkikielen sijaan ennemmin elokuvissa tai laulujen teksteissä. Sanojen käyttö ja merkitys vaihtelee kuitenkin esimerkiksi alueittain ja ikäryhmittäin.
Lähteet:
Amar y...
Lähetin kysymyksesi kirjastonhoitajien valtakunnalliselle sähköpostilistalle, josta ehdotettiin laulua "Puhelu joulupukille". Lauluyhtye Anki, Bosse ja Robert esitti laulua 1960-luvulla televisiossa. Kollegan muistin mukaan kappale alkaa sanoilla "Haloo, onko joulupukki? täällä puhuu Ulla". Voisiko kyseessä olla tämä samainen runo/laulu?
Äänitteen tarkemmat tiedot:
Tekijä: Saukki, säv.
Nimeke: Puhelu joulupukille [Äänite].
Esittäjät: Anki, Bosse ja Robert (lauluyhtye).
Tapahtuman aika ja paikka: Äänitetty 1965.
Tiivistelmä, arvostelu tms. teoksessa: Luettelo 1953 - 1969.
Aineisto: sisältyy äänitteeseen
Äänitteen kieli: fin
Muu(t) tekijä(t): Saukki, san.
Anki, Bosse & Robert, esitt.
Julkaisussa: Avainasemassa ; Puhelu joulupukille. -...
Jos jokin CD tai DVD on todettu korjausta (yleensä hiontaa) kaipaavaksi, ei sen pitäisi olla Korjattavana-tilassa montaakaan viikkoa. Kaksi kuukautta kuulostaa aika pitkältä ajalta, mutta voi sellaistakin ruuhkan tai lomien takia syntyä yksittäistapauksissa.
Kun kysyjä ei mainitse, minkä DVD:n varauksesta ja korjauksesta on kysymys, emme pysty tämän tarkemmin vastaamaan. Mutta allekirjoittanut voi tarkistaa asian, jos kysyjä ottaa sähköpostilla suoraan yhteyttä (heikki.poroila@vantaa.fi).
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarastoi
Helena Sinervo ei ole mitään sukua Elvi Sinervolle. Tämä selvisi sekä Helsingin Sanomien artikkelin kautta että Helena Sinervon entisen opiskelutoverin avustuksella. HS:ssa 22.6.1995 sanotaan seuraavasti: "Helena Sinervo ei ole sukua edesmenneelle Elvi Sinervolle - paitsi henkisesti: ..."
Viddla on tosiaan käytössä muutamissa kirjastoissa, mm. Kuopiossa. Helmet-kirjastoihin palvelu ei ainakaan vielä ole tulossa. Syynä on Viddlan elokuvavalikoiman pienuus ja se, että sen hinnoittelu on isolle kirjastokimpalle hankala (jokainen katsomistakerta maksaa). Tilannetta seurataan kuitenkin tiiviisti.
Anekdootissa on totuuden siemen, mutta kyseessä ei ole kovinkaan harvinainen käytäntö. Viime vuosisadalla käännettiin yleisesti teoksia harvinaisemmista kielistä (esim. japani) niin, että käännöksen lähdekielenä ei ollut alkuteoksen kieli vaan teoksen englanninkielinen tai saksankielinen käännös. Veijo Meri ei ole koulutettu kääntäjä, mutta koska hänet tunnetaan hyvänä sanankäyttäjänä, on ainakin Lilla Teatern tilannut häneltä muutamia näytelmien käännöksiä. Näiden kohdalla täytyy siis muistaa, että vaikka käännökset on sittemmin julkaistu kirjana, ne on alun perin tehty esitettäväksi. Anekdootti viittaa todennäköisesti muinaiskreikaksi kirjoittaneen Sofokleen Kuningas Oidipukseen, jonka Meri käänsi Lilla Teaterinille ja joka julkaistiin...
Kyllä linnuilla on polvet, mutta useinkaan ne eivät näy. Lasse j. Laineen Lintuharrastajan oppaan (951-1-18829-1) sivuilta 73-74 löytyy kuva linnun luustosta sekä tietoa jalan rakenteesta ja toiminnasta. Suomenluonto.fi :stä löytyy artikkeli linnun jalan rakenteesta: https://suomenluonto.fi/uutiset/polvi-onkin-nilkka/ .
Riisi säilyy keittämättömänä noin vuoden. Sitä saa kuitenkin syödä parasta ennen -päiväyksen mentyäkin, mutta kannattaa varmistua aisteja käyttämällä, että se on vielä käyttökelpoista.
Keitetty riisi säilyy jääkaapissa oikein säilytettynä noin kaksi päivää.
Lisää riisin säilyvyydestä: https://yhteishyva.fi/artikkeli/parasta-ennen-merkinnat-ja-elintarvikkeiden-sailyv/article-34090
https://yle.fi/uutiset/3-5684636
"Sotilas on kuollut" on novelli, ja WSOY on alun perin julkaissut sen vuonna 1930 teoksessa "Jättiläiset ovat kuolleet". Novellia ei ole käännetty saksaksi.
Uutislähteiden mukaan lumivyöryissä on Suomessa 2000-luvulla kuollut kaksi ihmistä. Onnettomuudet sattuivat Utsjoen Ailigas-tunturilla vuonna 1998 ja Kuusamossa Rukan Konttaisella vuonna 2000.
Vakava lumivyöry oli myös Pyhätunturilla 1990-luvun vaihteessa. Silloin kaksi laskijaa jäi lumen alle, mutta heidät pelastettiin.
Ilmatieteen laitos on vuodesta 2005 alkaen antanut ennusteita lumivyöryistä http://ilmatieteenlaitos.fi/lumivyoryennuste
Lisätietoja lumivyöryistä http://www.luontoon.fi/RetkeilynABC/turvallisuus/vaarojenennaltaehkaisy…
Heljä on Helenan suomalainen muunnos, eli nimen taustalta löytyy merkitys ”loistava”. Toisaalta Heljää voidaan pitää myös itsenäisenä nimenä, sillä yleiskielessä heljä merkitsee ”heleää”. Almanakkaan Heljä tuli vuonna 1950.
Toisin kuin monet muut Helenasta saadut naisennimet, Heljä ei ole koskaan saavuttanut kovin suurta suosiota. Viime vuosisadalla sen sai parituhatta suomalaista ja eniten sitä annettiin vuosisadan puolivälissä. 2000-luvun alussa Heljä oli harvinainen nimivalinta.
Saarikalle: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön. 2007.
Vaikuttaa siltä, että ainakin kaapeliverkossa maksullisten HD-kanavien katselu ei onnistu nykyään. Suojattujen, maksu-TV-kanavien katsomiseen kaapeliverkossa vaaditaan, että maksukortti ja katsomislaite "paritetaan" ja PC-laajennuskorteille tähän ei ole kaapeliyhtiöt antaneet tähän lupaa:
http://blogit.tietokone.fi/ossi/2009/12/joululahjaksi-maksukanavia-koti…
Mikään ei kuitenkaan viittaisi siihen, että antenniverkossakaan maksukanavien katselu onnistuisi, mutta tästä ei löytynyt mitään varmaa lähdetietoa. Maksutelevisio-operaattoreilla näyttäisi siis olevan valta sanoa, että minkälaisilla laitteilla maksullisia HD-kanavia voi katsella.
Testatutlaitteet-sivustolla ei HTPC-laitteita mainita:
http://www.testatutlaitteet.fi
Kannattaa siis...
Hei ja kiitos kysymyksestä!
Kotimaisten kielten keskuksen tutkijat kirjoittivat Kieli-ikkuna-juttuja Helsingin Sanomiin. Liisa Nuutisen kirjoitus, Tähti se kulukeepi itäiseltä maalta, on julkaistu Helsingin Sanomissa 14.12.1999. Kirjoituksessa kerrotaan mänkki-sanan alkuperästä näin: "Pienimmän tiernapojan nimitys on mänkki. Sanan alkuperästä on erilaisia oletuksia. Sen on arveltu olevan peräisin nahkojen käsittelyssä käytetystä polvilaudasta eli mänkistä, jota on joskus pidetty tähden jalustana. Toisen teorian mukaan se olisi tullut ruotsin sanasta mannekäng ’mannekiini’, joka on alkuperältään sama sana kuin manick (saksan Männchen) ’miespuolinen hahmo, nukke’. Keskiaikaisissa näytelmissä mannekiini oli vuorosanoja vailla oleva...
Kirjastotyöstä on kysytty monesti ennenkin, tässä koottuna tietoa aiheesta.
Hyllytystyö on kirjaston avustavaa työtä, johon on mahdollisuus päästä tietyksi ajaksi työllistetyksi palkkatuella.
Kirjasto valitsee työllistettävät työntekijät yhteistyössä työvoimatoimiston kanssa. Työvoimatoimisto etsii kirjaston tarpeisiin sopivat työnhakijat. Työnhakijan on täytettävä tietyt työvoimahallinnon asettamat kriteerit. Työllistetyksi päästäksesi sinun on siis ensin oltava yhteydessä työvoimatoimistoon.
Oppisopimusopiskelijoiden ottaminen riippuu täysin kustakin kirjastosta.
Internetistä löydät aiheesta lisätietoa sivuilta http://www.mol.fi ja http://www.oppisopimus.net.
Lisäksi kirjastot ottavat työkokeilijoita https://toimistot...
Jos oletamme, että kysyjä tarkoittaa perinteiseen tyyliin "munalla" penistä ja "palleilla" kiveksiä, voisi ajatella, että sukuelinten kokoa arvostavassa ja korostavassa kulttuurissa olisi ehkä "hienoa", jos edes kivekset ovat isokokoiset. Toisaalta jossain toisessa kulttuuripiirissä saatettaisiin arvostaa osien koon tasasuhtaisuutta, jolloin peniksen suhteen isot kivekset eivät sitten niin "hieno" asia enää olisikaan. Sekin on mahdollista, että monen ihmisen mielestä kivesten koolla ei ole mitään merkitystä verrattuna siihen, millaisia siittiöitä niissä valmistuu. Ainoa varma asia on, että tolkuttoman isojen kivesten kanssa on hankala elää.
Heikki Poroila
Makkara kuivuu kuumassa, jolloin neste tulee pintaan ja näyttää kuin makkara hikoilisi. Myös rasva lämpenee ja tirisee läpi kuoren.
http://www.ruokamenot.fi/reseptit/opiskelijankeittio/153-lenkkimakkaras…
Makkaran aineisosat ja ravintoarvot Fineli - elintarvikkeiden koostumustietopankki
http://www.fineli.fi/foodsearch.php?name=makkara&lang=fi
Hei
Helsingin yliopiston Avoin yliopisto ja Helsingin yliopiston kirjasto järjestävät tiedonhaun kursseja opintojen alussa. Kurssit on tarkoitettu Avoimen yliopiston opiskelijoille. Lisätietoja kursseista ja ilmoittautumisesta linkistä:
http://www.avoinyliopisto.fi/fi-FI/Opetustarjonta/StudyUnit.aspx?StyleS…
Työväenopisto järjestää yhteistyössä Helsingin kaupunginkirjaston kanssa tiedonhaun alkeiskursseja. Näitä on ainakin Vuosaaren kirjastossa ja Itäkeskuksen kirjastossa. Lisätietoja löytyy työväenopiston oppaasta.
Helmet-sivuilta löytyy tietoa pääkaupunkiseudun kirjastoissa käytettävistä ja vapaasti käytettävissä olevista tietokannoista. Yleensä jokaisessa tietokannassa on hakuohjeet, joihin kannattaa tutustua.
http://www.helmet.fi/fi-...
Yrjö Kivimiehen Näinkin voi sanoa : suomen kielen fraseologiaa (Tammi, 1964) määrittelee "maan hiljaiset" seuraavasti: vaatimattomat, itsestään meluapitämättömät ihmiset. Suomalainen fraasisanakirja (Otava, 1981) puhuu vaatimattomista ihmisistä, rauhanmiehistä, ja muistuttaa ilmauksen raamatullisesta alkuperästä: "Raamatussa viitataan niihin jotka 'miettivät petoksen sanoja maan hiljaisia vastaan'. (Ps. 35:20)."
William Shakespearen näytelmästä ”A Midsummer Night´s Dream”, jonka nimi on useimmiten kääntynyt suomeksi ”Kesäyön unelma”, on useita suomennoksia. Saat tässä pätkät Paavo Cajanderin suomennoksesta, joka julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1891. Sittemmin näytelmän ovat suomentaneet mm. Yrjö Jylhä (1955), Lauri Sipari (1989) ja Matti Rossi (2005).
Paavo Cajander suomensi manitsemasi kohdan ”Kesäyön unelman” kolmannen näytöksen ensimmäisestä kohtauksesta näin:
Pulma.
[---]
(Laulaa). Ja rastas raudankarvainen
Ja keltanoukka sirkku,
Ja riemullinen leivonen
Ja peukaloinen virkku.
Titania. (heräten). Ruusuilta enkelinkö lauluun herään?
Pulma. (laulaa) Ja kerttunen ja leivo tuo,
Ja käki kukkuvainen,
Jok´ avioille kuoppaa luo,
Ja sitten...
