Osut kysymykselläsi tärkeään asiaan. Näitä aakkostuskysymyksiä me joudumme kirjastossakin pähkäilemään tuon tuosta. Vastaus ei ole yksiselitteiden. Sukunimien etuliitteet ovat yleensä artikkeleita tai prepositioita. Joskus niiden surkastumia. Suomen kielessä ei niitä ei ole, joten etuliitteiden aakkostus liittyy aina muiden kielten edustajien nimiin. Aakkostuskäytännöt ovat eri kielissä erilaiset. Siksi samakin etuliite saattaa aakkostua kahdessa eri kielialueen nimessä eri tavoin.
Mainitsemasi d'-etuliite esiintyy eri kielissä. Jos kyse olisi englanninkielisestä etuliitteestä, se kirjoitettaisiin isolla kirjaimella ja nimi aakkostettaisiin D--kirjaimen mukaan. Mainitsemasi nimi on todennäköisesti portugalinkielinen ja silloin liite ei...
Näistä kirjoista saattaa löytyä tietoa kyseisestä aiheesta:
TEKIJÄ Heikinmäki, Maija-Liisa
TEOS Suomalaiset häätavat : talonpoikaiset avioliiton solmintaperinteet
Kirjassa on tietoa mm. hääparin pukeutumisesta ja koristautumisesta. Sivulta 267 löytyy esim. tällainen tieto: "Kädessä kannettava morsiusvihko on ensi kertoja nähty tämän vuosisadan alussa, mutta yleiseksi se pääsi vasta 1930-luvulla. Vielä tuolloin monet morsiamet taittoivat kimppunsa kotipihan kukkasista."
TEKIJÄ Fogg, Marnie
TEOS Vintage weddings : one hundred years of bridal fashion and style
TEKIJÄ Kaunisto, Tiina-Emilia
TEOS Siksi tahdot : hääkirja / Tiina-Emilia Kaunisto & Erika Voutilainen
TEOS Häät = Bröllop / [toimittaja = redaktör: Irma Savolainen] ; [valokuvat...
Viipurin musiikkiopiston opiskelijoiden nimiä etsiessäni löytyi seuraavaa tietoa. Viipurin musiikkiopisto on perustettu vuonna 1918 Viipurissa ja se on siirtynyt välirauhan aikana 1940 Lahteen, missä se toimii nykyään nimellä Lahden konservatorio.
Jyväskylän kirjastosta löytyy kaksi teosta, joista löytyy tietoa Viipurin musiikkiopistosta: Toivo Rasilaisen sekä Erkki Pullisen teoksessa: Viipurin musiikkiopisto - Lahden musiikkiopisto (1968)löytyvät vuoden 1918 oppilaat sekä vuosikurssin 1967-1968 oppilaat. Teoksesta Taidetta tulosvastuulla - Lahden konservatorio 90 vuotta - Lahden konservatorion tie Viipurista Lahteen (2008) löytyvät ainoastaan opettajien luettelot. Halutessanne nämä molemmat teokset ovat lainattavissa/seutuvarattavissa...
Pankin ala-aulassa asiakkaidenkin nähtävänä on viisi Wäinö Aaltosen veistämää patsasta. Keskellä salia on Jälleenrakentajat -veistos. Myöhemmin saliin hankittiin Kotkanpoika ja Kalvea impi. Eteisaulan ja pääsalin välistä löytyvät patsaat Mietiskely ja Äidinrakkaus.
Kulttuurikävelyllä Helsingissä / Pauli Jokinen (Minerva, 2011)
Valtion tilinpäätös vuodelta 2020, https://valtioneuvosto.fi/-//10623/valtiokonttorin-ehdotus-valtion-vuod…
ja vuodelta 2021, https://valtioneuvosto.fi/-//10623/valtiokonttorin-ehdotus-valtion-vuod… ja sen sisältö PDF:nä, https://vkazprodwordpressstacc01.blob.core.windows.net/wordpress/2022/0…
https://stm.fi/
sisältävät rokotteiden hankinnat sekä terveyden edistämisen mutta siinä yhteydessä ei ole nähdäkseni eroteltu tiedotuskampanjan kustannuksia. Tilinpäätössivuilla ohjataan tarkempia yksityiskohtia kaipaavat tutkimaan Tutkibudjettia-sivustoa.
Tutkibudjettia-palvelussa, https://tutkibudjettia.fi/ talousarvion menolajittelut löytyvät aiheittain ja vuosittain. Sosiaali-ja terveysministeriöön rokotteisiin...
Saimme lisää tietoa asiaa tutkineelta lukijaltamme. Hän oli saanut selville, että Sievissä syntynyt Karl Hägglund oli testamentannut vuonna 1914 Sievin kunnalle 15 000 mk ja samassa testamentissa 100 000 mk Duodecim lääkäriseuralle. Karlin vanhemmat ovat Antti Erikin poika Eskola ja Eva Eskola. Hägglund oli myös Ivalo Aktiebolg Oy:n osakas. Sama henkilö on vienyt Hägglundia koskevia lehtileikkeitä Kansalliskirjaston digitaalisten aineistojen leikkeet-osaan. Sieltä ne löytyvät haulla "Karl Hägglund" https://digi.kansalliskirjasto.fi/clippings?query=%22karl%20h%C3%A4gglu…
Tässä lyhyessä 50-vuotisartikkelissa kerrotaan Karl Häggmanin urasta. Häggman aloitti 13-vuotiaana oppipoiana Tampereella, työskenteli muiden pajoissa mm. Tukolmassa ja...
Hei!
Tervetuloa asioimaan Helsingin kaupunginkirjastossa! Kaikissa kirjastoissa voi vierailla ja lukea lehtiä myös ilman kirjastokorttia.
Jos haluat tutustua mahdollisimman kattavasti arkkitehtuuri- ja muuhun lehtivalikoimaan Helsingin kaupunginkirjastossa, suosittelen Pasilan kirjastoa, sillä kysymiäsi arkkitehtuuriin liittyviä lehtiä on eniten Pasilan kirjastossa. Pasilan kirjastosta pääsee myös kohteesi tienoille helposti julkisilla liikennevälineillä.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto Kirjaston osoite on Kellosilta 9, Itä-Pasila.
Mielelläni suosittelisin myös kohdettasi lähinnä olevaa Töölön kirjastoa. Tulevan peruskunnostuksen takia kaikki ulkomaisten lehtien tilaukset on katkaistu tämän vuoden...
Murhien todistusaineistoa on edelleen olemassa ja DNA-analyysiä on niitä tutkittaessa käytettykin, esimerkiksi Bodomin murhien oikeudenkäyntien yhteydessä 2004-05. Ongelma lienee enemmänkin siinä, ettei murhien tapahtuma-aikaan potentiaalisista rikoksentekijöistä ollut olemassa DNA-rekisteriä, johon mahdollisia löydöksiä verrata: DNA-analyysistä tuli osa rikostutkinnan menetelmiä vasta 1980-luvulla.
Bodom-oikeudenkäyntiä varten englantilaisessa laboratoriossa tehdyissä DNA-tutkimuksissa pystyttiin esimerkiksi osoittamaan, ettei murhapaikalta löydetyn merkillisen tyynyliinan siemennestetahrojen DNA ollut Nils Gustafssonin eikä Seppo Boismanin. Tämä oli omiaan vahvistamaan epäilystä siitä, että paikalla oli ollut kolmas,...
Kuvaamasi kaltainen kohtaus löytyy ainakin Metsoloiden 12. jaksosta "Lasi shampanjaa". Kohtauksessa Kari Kaukovaara ja kunnanjohtaja Tolonen keskustelevat lounaan äärellä laskettelukeskuksen sijoituspaikasta. Kohtaus alkaa jaksossa noin 34 minuutin ja 30 sekunnin kohdalla.
Jakso on katsottavissa Yle Areenasta vielä 19.3.2022 asti. Suora linkki: https://areena.yle.fi/1-1592176
Viola-tietokanta osoitteessa https://finna.fi kertoo, että Omar Khaijamin sanoittamia lauluja on suomennettu ainakin kaksi kappaletta: ”Kummaa on mielestäin” ja ”Käsittämätön Jumala”. Molempien sanat ja nuotit löytyvät Oskar Merikannon sävellyksiä sisältävän kokoelman ”Kauneimmat yksinlaulut” osasta 2 (Edition Fazer, 1977).
”Käsittämätön Jumala” on levytetty muutamaan kertaan, ja esimerkiksi Jorma Hynnisen esittämänä se löytyy CD-levyltä ”Kun saapuu Herra Zebaoth” (Herättäjä-Yhdistys, 2001). Viola-tietokannasta löytyy muitakin levyjä ja levytyksiä, kun etsit sieltä kappaleen nimellä ”Käsittämätön Jumala”.
Muille kielille on sävelletty enemmänkin Omar Khaijamin runoja, mutta ehkäpä nämä suomenkieliset sopivat parhaiten tarkoituksiisi....
Risingshadow.net -sivuston mukaan suomennos on työn alla, mutta sen julkaisuajasta ei ole vielä tarkempaa tietoa. Mahdollisesti kirja ilmestyy vuonna 2013. Lähde: http://fi.risingshadow.net/library?action=book&book_id=6478
Risingshadow.net on science fictioniin ja fantasiaan keskittynyt sivusto, joka mm. tiedottaa uusien suomenkielisten tieteis- ja fantasiakirjojen ilmestymisestä.
http://fi.risingshadow.net/
Valitse Web-Origon tiedonhausta "Tarkennettu haku". Siellä voit rajata hakuasi esim. seuraavasti: Luokka "kaunokirjallisuus", Pääkielet "englanninkieliset teokset", Aineistolaji "kirja-aineisto".
Tällä haulla hakutulos muodostuu kuitenkin liian suureksi, joten ohjelma pyytää tarkentamaan hakua. Hakua voisi rajata esim. kirjojen ilmestymisvuoden mukaan lisäämällä kenttään Vuosi tietyt vuodet esim. 2006-2012, seuraavaan hakuun 2000-2005 jne.
Genren mukaista ryhmittelyä on vaikeampi saada. Uusi kaunokirjallisuus on asiasanoitettu, eli voit lisätä haluamasi asiasanan kenttään Asiasana. Käytettävät asiasanat voit tarkistaa verkkoasiasanastosta http://vesa.lib.helsinki.fi/. Asiasanan lisäämällä et kuitenkaan saa täydellistä listaa, koska...
Näin alkaa James Hiltonin Sininen kuu: "Sikarit olivat palaneet melkein loppuun, ja aloimme jo tuntea tuollaista pettymyksen tapaista, joka tavallisesti valtaa vanhat koulutoverit, kun he jälleen kohtaavat toisensa miehinä ja huomaavat, että heillä on vähemmän yhteistä kuin he olivat luulleet." (suomennos: Eino Palola)
Havainto oman pihapiirin varislintujen renkaattomuudesta ei tarkoita sitä, ettei esimerkiksi variksia, harakoita ja naakkoja rengastettaisi lainkaan – ne eivät vain kuulu niihin lajeihin, joita innokkaimmin rengastetaan. Ne ovat kuitenkin heimonsa kolme rengastetuinta lajia – järjestyksessä naakka, harakka, varis.Esimerkiksi vuonna 2023 Suomessa rengastettiin 261 651 lintua. Niistä variksia oli vain 120, harakoita 145 ja naakkoja 698. Rengastetuimpia lajeja olivat talitiainen (27 228), sinitiainen (21 865) ja kuusitiainen (18 610). Kaikkiaan vuosina 1913–2023 on tilastoitu 13 498 504 rengastusta, joista variksia 25 728, harakoita 26 420 ja naakkoja 64 394. Eniten variksia on rengastettu 1960-luvun alussa, 1980-luvun alussa ja 1990-luvulla...
Sananlaskusta on olemassa useita variantteja. Kananpaskan kantajan vaihtoehtoina tunnetaan esimerkiksi katinhännän ja katinpaskan kantaja. Tämän perusteella ei sen enempää kana kuin paskakaan liity varsinaisesti asiaan – tärkeintä lienee alkusointu (ka–ka) ja hokemaan sopiva rytmi."Annetun takaisin ottajaa häväistiin muuten sanomalla: Ottaja ja antaja, katin hännän kantaja, – joka lause maamme ruotsalaisillakin tavataan muodossa: Givare, tagare, kattens bedragare." (A. A. Koskenjaakko, Sananlaskututkimuksia. 1)
Tampereella ilmestyy tällä hetkellä kaksi kaupunkilehteä, Tamperelainen ja Tori. Molemmat ovat ilmaisjakelulehtiä. Tamperelaisen levikki on 142 000 ja Torin 134 800 kpl.
Lehtien kotisivut:
http://www.tamperelainen.fi/
http://www.torilehti.fi/
Näiden lisäksi Tampereella ilmestyy joka toinen viikko myös seurakuntien ilmaisjakelulehti Kirkkosanomat: http://www.tampereenkirkkosanomat.fi/.
Voisiko kyseessä olla Kaarlo Sarkian runo Äestäjäpoika. Runo kertoo peltoa äestävästä pojasta ja hevosparista nimeltään Rusko ja Valko.
Runossa on kuusi säkeistöä. Runon löysin Ritva Haavikon toimittamasta kirjasta Hevonen taiteessa, runoudessa, historiassa ( WSOY, 2003).
Kalevalaisen runokielen seuran sivuila löytyi myös runo Mainio suomenhevonen.
http://www.karuse.info/index.php?option=com_content&view=article&id=283…
Mm. seuraavat kirjat kertovat tavallisista suomalaisista ihmisistä. Elämäkertakirjallisuutta on kuitenkin monenlaista ja koko ajan julkaistaan lisää.
-Punainen hame ja muita elämänkaaritarinoita Toim. Markku Hattula Julk. Maaseudun sivistysliitto, 2009
-Elämänmuutos : omakohtaisia kertomuksia Toim. Anneli Kajanto Julk. Kansanvalistusseura ja OK-opintokeskus, 2010, Otavan kirjapaino
-Kossila, Aini:: Ahtolanmäeltä Kuohukujalle Julk Aino Kossila, 2010 Vantaa
-Jokela, Marja-Liisa: Hellettä ja kaatosadetta : lähikuvia elämänkaarelta Julk. Kuvitar, Saarijärvi , 2010
-Nikula, Sannaliina: Elämän vimmaa: kertomuksia kipeästä todellisuudesta Julk.WSOY, Hki 2001
-Petäjä-Haikola: Syksyllä muuttui kaikki: kolme naista – kolme sukupolvea Julk. BSV-...
"Artukainen" nimi todennäköisesti juontaa juurensa sukunimestä "Artukayne". Yhdessä Artukaisen alueen asiakirjassa vuodelta 1405 on mainittu henkilö nimeltä Jöns Artukayne, joka on yksi paikan ensimmäisistä nimetyistä asukkaista. Artukayne oli yksi Artukaisten tilan keskiaikaisista maanomistajista ja 1420-luvusta lähtien tilalla asui henkilö nimeltä Tuomas Artukainen. Artukaisten tila muodostui ajan saatossa Artukaisten kartanoksi. Lähteet:Markku Varnila 2014: Hernerokkaa ja puukuunareita. Sivu 16.Sanna Kupila & Jenna Kostet (toim.) 2021: Kylistä kasvoi Turku. Sivu 220.
Kotimaisten kielten keskuksen karjalankielen sanakirja löytää sanan.
Minja merkitsee todellakin miniää, nuorikkoa eli pojan vaimoa pojan vanhemmille.
Karjalankielessä minja voi kuitenkin olla myös veljen vaimo. Kotus
Minjakset tai neveskäkset ovat veljesten vaimot keskenään. Kotus
Kälykset voivat olla veljesten vaimot keskenään (suomenkieleen siirtynyt merkitys) sekä talon tytär ja miniä keskenään. Kotus
Laulussa merkitys taitaa olla juuri tuo viimeinen, koska veijoa eli veljeä odotetaan tulevaksi.
