Olet ehkä nähnyt Ylen Akuutti-ohjelman kuuroudesta ja musiikista. Ylen sivuilta löytyy tietoa ohjelman sisällöstä. Sen mukaan kuuro ihminen voi oppia tuntemaan musiikin värähtelyä ja erottamaan tiettyjä ääniä, vaikka ei niitä kuulekaan. Matalat äänet on helpompi aistia kuin korkeat. Erityisen herkästi aistitaan bassotaajuudet, joiden aiheuttamat värähtelyt ovat voimakkaimpia. Lisää tietoa ohjelman sisällöstä löytyy täältä:
http://ohjelmat.yle.fi/akuutti/arkisto/kuurokin_soittaa_nauttii_musiiki…
Kuuroudesta ja musiikista on tehty tutkimuksiakin, ainakin nämä:
- Musiikkikasvatus Suomen kuurojen kouluissa - kartoitus opetuksen toteutumisesta ja menetelmistä / Pia Kuusipalo. (pro gradu –työ, Jyväskylän yliopisto, 1996)
- Musiikki kahden...
Laulun nimi on "Panama" ja se alkaa: "Täällä Panamassa kerran tapasin mä hauskan herran." Sävelmä on panamalainen kansansävelmä, johon sanat on tehnyt Esa Helasvuo.
Laulu sisältyy nuotteihin Helasvuo, Pirjo: "Soiton iloa : bändisoiton perusteet" (Otava, 1998), "Musisoiden. 1-2" (Otava, 1991) ja "Koulun musiikki. 1-2, Musisoiden" (Otava, 1990). Nämä ovat alakoulun oppilaille tarkoitettuja oppikirjoja. En löytänyt laulua miltään äänitteeltä Finna-hakupalvelusta (https://finna.fi), Yleisradion Fono-tietokannasta (www.fono.fi), Kansalliskirjaston hakupalvelusta (https://kansalliskirjasto.finna.fi) enkä Musiikkiarkiston ja Suomen äänitearkiston Fenno-tietokannasta (https://fenno.musiikkiarkisto.fi). Kuitenkin kahden viimeksi mainitun...
Tähän mennessä on suomennettuna julkaistu 50 osaa tätä sarjaa. Englanniksi kirjoja on kyllä ilmestynyt enemmän, joten ehkäpä niitä tulevaisuudessa käännetään suomeksi lisää. Kustantaja kirjoilla on ollut Otava. Tällä palautelomakkeella kustantajalta voi kysyä lisätietoja:
http://www.otava.fi/palaute/?n=1
Esihistoriallisesta jättiläishai megalodonista (Carcharocles megalodon) on löydetty lähinnä fossilisoituneita hampaita, koska haiden tukiranka ei ole luuta vaan rustoa eikä se kivety samaan tapaan. Megalodonin hampaita on löydetty etelämannerta lukuunottamatta kaikilta mantereilta, ja aikoinaan niiden kuviteltiin olevan lohikäärmeiden tai käärmeinen kivettyneitä kieliä. Tanskalainen luonnontieteilijä Nicolas Steno tunnisti ne hain hampaiksi vuonna 1667 julkaistussa kirjassaan.
Lajin kuvaili ja nimesi sveitsiläissyntyinen, Yhdysvalloissa vaikuttanut luonnonhistorioitsija ja geologi Louis Agassiz vuonna 1835. Agassiz tutki laajasti fossiileja ja sukupuuttoon kuolleita kaloja, ja hänen vuosina 1833-43 osina julkaistu teoksensa...
Helsinkiä ja sen historiaa käsitellään ainakin seuraavissa elämäkerta- ja muistelmateoksissa: Katri Merikallio: Tarja Halonen - erään aktivistin tarina Jeanette Björqvist: Kovat kadut - ammattirikollisen jäljillä Maria Vainio-Kurtakko: Sovelias liitto - kohtauksia Ellan de la Chapellen ja Albert Edelfeltin elämästä Anne Mattson: Irja Askola - elämäkerta Raili Vihonen: Heimer Virkkunen, nuorisorovasti - neljä vuosikymmentä seurakuntaelämää Helsingin keskustassaKalle Virtapohja: Tuntematon Paavo Nurmi Elina Seppälä: Taiteilijoiden Kulosaari Muuta tietokirjallisuutta: Pauli Jokinen: Helsingin murhahistoria - 110 tarinaa henkirikoksista Ville Jalovaara: Helsinki 1944 - taistelu pääkaupungista...
Tässä on muutama pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen HelMet-tietokannasta löytyvä teos (hakutyyppi sanahaku, hakulauseke evakot and Karjala and (muistelmat or päiväkirjat)): En mie Karjalaa unoha: Elämäni muutto-kirjoituskilpailun evakkomuuttoja, toim. Ritva Sorvali, Pirjo Pietikäinen, Johanna Mäntysalo; Meskanen, Antti: Evakkoukon kertomaa; Väkeväinen A. K.: Evakkopojan taival: tositapahtumiin perustuva muistelmateos evakkotaipaleelta, sen iloista ja suruista ja Leinonen, Liisa: Hilda - Karjalan lapsi. Tarkemmat tiedot teoksista ja niiden saatavuudesta voi hakea tietokannasta osoitteessa www.helmet.fi. Teoksia löytyy enemmän käyttämällä hakusanaa siirtoväki evakot-sanan sijasta (hakutyyppi sanahaku, hakulauseke siirtoväki and Karjala...
Porin kaupunginkirjastossa on äänikirjana Uusi testamentti (16 kasettia) sekä vanhana, että uutena käännöksenä.
Koko Vanhaa testamenttia ei äänikirjana löydy, ainoastaan yksittäiskasetteja esim. Jesajan kirja, Sananlaskut. Saatavana on äänite, joka sisältää Psalmit, Sananlaskut sekä Laulujen laulun (6 kasettia)uutena suomennoksena. Nämä saatte lainaksi Porin kaupunginkirjastosta.
Kyllä voi. Kirjaa näyttää olevan joissakin Pohjois-Suomen kirjastoissa. Voit saada kirjan kaukolainaksi lähikirjastosi kautta tai täyttämällä Helmet-sivuilla olevan kaukolainalomakkeen:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Kuningas Ludvig XVI:n muistokappelilla, uusklassismia ja romantiikkaa arkkitehtuuriltaan yhdistelevällä Chapelle expiatoirella ei vaikuttaisi olevan suomenkielistä nimeä. Ranskan expiatoire voidaan suomentaa sovitukseksi, ja se viittaa nimessä kuninkaanmurhaamisen synnin sovittamiseen. Kappelin rakennutti vallankumouksen myötä teloitetun veljensä muistolle Ranskan kuningas Ludvig XVIII vuosina 1816–1826. Kuningas Ludvig XVI ja kuningatar Marie Antoinette oli teloitettu vuonna 1793, ja heidät molemmat haudattiin alun perin Pariisin 8. arrondissementissa sijaitsevalle Madeleine-hautausmaalle. Kun vuonna 1814 alkaneen Bourbon-restauraation myötä kuningassuku palasi valtaan, Ludvig XVIII päätti siirrättää ruumiit Saint-Denisin basilikaan,...
Sharon Lathanin Darcy-saaga on "jatkoa" Jane Austenin kirjalle Ylpeys ja ennakkoluulo. Nettisivuillaan Sharon Lathan kertoo kirjojensa synnystä: vuonna 2005 hän oli käynyt katsomassa Keira Knightleyn ja Matthew Macfadyen tähdittämän elokuvan Ylpeys ja ennakkoluulo. Ja jäi koukkuun, kuten niin moni muukin. Hän ei ollut aikaisemmin lukenut Austenin kirjoja, mutta nyt hän luki koko tuotannon ja lisäksi kaiken käsiinsä saaman Austenia käsittelevän kirjallisuuden toivoen löytävänsä tietoja Darcyn ja Elizabethin myöhemmästä elämästä, mitään kuitenkaan löytämättä. Ja niin hän päätti itse kirjoittaa jatkoa tarinalle.
Kirjoja on viisl: Mr. & Mrs. Fitzwilliam Darcy, Loving Mr. Darcy,
My Dearest Mr. Darcy, In the Arms of Mr. Darcy ja A Darcy...
HelMet-säännöissä (www.helmet.fi/ohjeita) sanotaan lehtien varaamisesta näin:
"Toistaiseksi voit itse varata kerrallaan vain yhden numeron kutakin lehteä. Voit pyytää kirjaston henkilökuntaa tekemään varauksia useammista saman lehden numeroista."
Väestörekisterikeskuksen etunimitilastoista löytyy tietoa siitä, milloin mitäkin nimeä on käytetty ja kuinka paljon. Kovin yksityiskohtaisia tietoja tilastosta ei kuitenkaan saa.
Eemi-nimeä on käytetty sekä miehen että naisen nimenä. Tilaston mukaan 1800-luvun viimeisellä vuosikymmenellä nimi on ollut yhdeksällä miehellä ja alle viidellä naisella. Eemi yleistyi selvästi 1900-luvun viimeisinä vuosikymmeninä, jolloin nimen sai 204 miestä ja alle viisi naista. Vuosina 2000- 2009 Eemi annettiin nimeksi 334:lle miehelle ja tällä vuosikymmenellä Eemejä oli jo 1011.
Voit tarkastella tilastoja täältä.
https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/nimipalvelu_etunimihaku.asp?L=1
https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/
Nokian sairaalan synnytysosasto lopetettiin vuonna 1968. Nokialaisten oli tämän jälkeen mentävä synnyttämään lapsensa Tampereelle.
Synnytysosaston lopettaminen ja sairaalan osastojaon muutos 1.1.1969 (synnytysosasto muuttui naistentautien osastoksi) hyväksyttiin Nokian seudun sairaalan kuntainliiton varsinaisessa syyskokouksessa 28.10.1968. Osaston viimeisenä toimintavuonna synnytyksiä oli 168 (elävänä syntyneitä 167, kuolleena syntyneitä 1), keskenmenoja 21.
Lähde:
Jussi Koivuniemi, Mervi Kaarninen, Pekka Kaarninen, Nokian ja Pirkkalan historia : yhteinen Pirkkalan pitäjä 1865-1921 ja kuntien erilliset vaiheet 1990-luvulle
Nokian seudun sairaalan kuntainliiton toimintakertomus v. 1968
Tilastokeskuksen Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö -tilasto tuottaa tietoja kotitalouksien ja väestön tieto- ja viestintätekniikan käytöstä. Tiedot kerätään kyselyllä ja julkaistaan kerran vuodessa. Tilaston mukaan 94 prosenttia 16–89-vuotiaista suomalaisista käytti internetiä vuonna 2023, ja 96,7 % prosentissa kotitalouksista oli internetyhteys. Luku pitää sisällään kaikki yhteydet, myös älypuhelinten yhteydet.
Lähde: Tilastokeskus, Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö.
Ritari Siniparta satu löytyy Perrault: Suuret satuklassikot-kokoelmasta (Perrault, Charles: Perrault. WSOY 1991). Siniparta-niminen satu löytyy myös Philip, Neil: Kaunotar ja hirviö: satuja maailmalta-kokoelmasta. (WSOY)
Opiskeljaelämästä:Lindroos, Harri: Kolmen markan insinöörejäSuonpää, Visa: Elämää mehiläiskennossaJansson, Henrik: Otteita kumouksellisista kokouksistaNuorisokulttuurista:Lehtonen, Terhi: Nuoret, ajat ja tilatPernaa, Ville: Pimeä vuosikymmenSeuraavat nuortenromaanit ovat ilmestyneet 1970-luvulla ja käsittelevät nuorisoa, tapahtumapaikkana lienee kuitenkin muu kuin Turku:Arjatsalo, Arvi: Viltsi ja muutSaarto, Tuula: RottasotaVirtanen, Rauha S.: Lintu pulpetissa
Suurimman osan Grönlannin sähköstä, vedestä ja lämmöstä tuottaa valtion omistama energiayhtiö Nukissiorfiit. 70% energiasta on uusiutuvaa, loput tuotetaan öljyä polttavissa voimaloissa. Uusiutuvasta energiasta suurin osa tulee vesivoimasta. Juomavesi saadaan enimmäkseen sulamisvesistä.
Kallioperän ja ikiroudan vuoksi putket täytyy vetää maan pinnalle ja eristää pakkaselta. Siitä ja muista rakennussuunnittelun ja rakentamisen erityispiirteistä kertoo Design Manual for Building in Greenland: https://issuu.com/brianhurup-felby/docs/designmanual_jan09.
Nukissiorfiitin kotisivut: https://nukissiorfiit.gl/kl/ (grönlanniksi/tanskaksi)
Nukissiorfiit Wikipediassa: https://en.wikipedia.org/wiki/Nukissiorfiit
Grönlannissa ei kuitenkaan ole...
Valitettavasti tuota Sonnet XVII runoa ei suomennettuna löydy.
Katsotut runoteokset: Kapteenin laulut. WSOY 2008, Valitut runot. Tammi 1983, Andien mainingit. Tammi 2005, Kysymysten kirja. Loki-kirjat 1999. Neruda, Pablo: Runoja. Tammi 1971. Yhdeksän sarjaa lyriikkaa. Weilin+Göös 1969. Näin ihminen vastaa -Valikoima espanjankielisen Amerikan runoutta. Turun sanomalehti ja kirjapaino oy 1964.
Lisäksi tutkittu kirjaston omasta sekä alta löytyvistä tietokannoista, mutta ei tulosta.
http://runotietokanta.kaupung...ahti.fi/
https://finna.fi
Helmet-kirjastoista ainoastaan Kauniaisten kirjastossa on käytössä Encyclopedia Britannica Online. Palvelu toimii kirjaston asiakaskoneilla.
http://www.kauniainen.fi/palvelut_ja_lomakkeet/kirjasto/aineistot/tieto…
Encyclopedia Britannica Online on pääkaupunkiseudulla käytössä myös muun muassa Aalto-yliopistossa, Helsingin yliopistossa ja Eduskunnan kirjastossa.
http://wiki.helsinki.fi/display/FinELib/Encyclopedia+Britannica+-tilaaj…
