Vetypommituhoa kirjassa ei ole, mutta silti tekee mieleni ehdottaa Lilian Kallion romaania Ugudibuu, joka sijoittui kolmannelle sijalle Tammen ja Jaana-lehden suuressa viihderomaanikilpailussa vuonna 1975.
"Ugudibuu on vanhan leikin taikasana, jolla esineet muka loihdittiin olemattomiin. Viisi tamperelaistyttöä muisti häkeltyneenä tämän leikin ja tämän sanan, kun he kertasivat sen mielikuvituksellisen päivän tapahtumia, jolloin muut ihmiset lakkasivat olemasta, yksinkertaisesti vain katosivat, vaatteineen kaikkineen, silmälaseineen, hattuineen, kravatteineen. Heitä ei enää ollut. Oli vain helteinen elokuun päivä, palavia murskaantuneita autoja joiden kuljettajan paikalla ei ollut ketään, tyhjiä kauppoja, autioita katuja joilla irtipäässeet...
Logon on piirtänyt mitä todennäköisimmin taitelija Emil Cedercreutz, joka piirsi myös mm. vuonna 1943 Sotakummivaliokunnalle toisenkin lapsiaiheisen kuvan sotaorpoviikkojen keräysmerkiksi.
Tuo kyseinen kuva "Kylväjätyttönen" löytyy mm. Orvo Bogdanoffin teoksesta "Pisara suolaista silmissä - sotalasten postikorttien, kirjeiden, kirjeensulkijoiden, pakettikorttien ja valokuvien kirja" (2010) sekä historiikista "Kumminlahja sotaorvon turvana - sotakummitoiminnan vaiheet 1940-1958" (1959). Signeerauksia vertaamalla voidaan todeta kyseessä olevan siis saman taitelijan.
Lisätietoja Emil Cedercreutzista muun muassa Wikipedia-sivulta:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Emil_Cedercreutz
...sekä hänen omasta museostaan Harjavallassa:
http://www.harjavalta...
Latinaa on lausuttu eri aikoina ja eri paikoissa hieman eri tavoin. Ei voida sanoa, mikä näistä tavoista olisi se oikea tapa lausua latinaa. Klassisessa latinassa c-kirjain lausuttiin aina k:na. Myöhemmässä latinassa c-kirjain taas voitiin lausua i-, e- ja y-kirjaimien sekä ae- ja oe-diftongien edellä hieman s-kirjaimen tapaan.
Nykyisin eri maissa on omia ääntämissääntöjään. Näin ollen esimerkiksi ranskalainen latinan harrastaja saattaa ääntää latinaa eri tavalla kuin suomalainen, englantilainen tai norjalainen. Suomessa latinan c-kirjain opetetaan lausumaan klassisen latinan tapaan k:na.
Latinan kielen ääntämysohjeita löytyy kieliopeista, esim.Tuomo Pekkanen, Ars Grammatica, ss. 9-13 sekä Nils Sjöstrand, Ny latinsk grammatik.
Maailmassa on 45 sisämaavaltiota eli valtiota, joiden rajoilta ei ole suoraa yhteyttä merelle. (Tai 44, jos huomioidaan, että kaikki maailman maat eivät ole tunnustaneet Kosovon itsenäisyyttä.) Löydät listan sisämaavaltioista allaolevista linkeistä.
Maailman suurin sisämaavaltio on Kazakstan. Uzbekistan ja Liechtenstein ovat ainoat valtiot, joiden kaikki rajanaapuritkin ovat sisämaavaltioita.
Lähteet:
Sisämaavaltio - Wikipedia. https://fi.wikipedia.org/wiki/Sis%C3%A4maavaltio. Luettu 17.2.2022.
Landlocked Countries 2022. https://worldpopulationreview.com/country-rankings/landlocked-countries. Luettu 17.2.2022.
Kiljunen, Kimmo: Maailman maat - liput ja historia (2018).
Seuraavassa KIRJA-sanan määrittelyä teoksesta Suomen kielen perussanakirja 1 (A-K):
1. (paksuhko) nidos paperiarkkeja, joissa on tavallisesti painettua tekstiä, kuvia tai molempia; sen muotoisena (joskus useina nidoksina) ilmestynyt tai ilmestyvä kirjallinen tuote.
2. eräiden kirjallisten teosten lukua laajempi (itsenäinen) jakso. (esim. Neljäs Mooseksen kirja)
3. merkintöihin tarkoitettu nidos paperiarkkeja. (esim. muistikirja)
4. usein arkikielessä, tavallisesti monikossa erilaisista rekistereistä, arkistoista (esim. "olla kirjoilla")
5. asiakirja, todistus, "paperit" (esim.kauppakirja)
6. paperimäärän mittana: 25 arkkia
7. vanhentunut = kirje
UNESCO:n suositus 1964:
Kirja on ei-aikakautinen painettu julkaisu, jossa on vähintään 49...
Kyseessä on Martti Helan säveltämä ja Matilda Sirkkolan sanoittama "Joulupukki, kelpo ukki", jonka 7. säkeistö menee juuri noin. Laulu löytyy muutamasta nuottikirjasta, esim. kirjasta Koska meillä on joulu: kauneimmat joululaulut (Fazer 1978 ja 1986).
Kirjasta voi toki aina jättää varauksen. Ensimmäinen löydetty vapaa kappale toimitetaan asiakkaalle tämän valitsemaan noutokirjastoon. Se että järjestelmän mukaan kirjaa olisi hyllyssä noutokirjastossa ei estä varauksen tekemistä.
”Keelesild: viron kielen oppikirja” (Otava, 1999) on viron alkeisoppikirja, joka tuntui ainakin itse viroa opiskellessani varsin hyvältä. Muita kohtuullisen tuoreita viron kielen oppikirjoja ovat ”Kohtume Eestis!: eestin kielen alkeisoppikirja” (Finn Lectura, 2003) ja ”Saame tuttavaks!: viron kielen alkeet” (TEA, 2009).
Edellä mainittujen saatavuustiedot HelMet-kirjastossa:
http://www.helmet.fi/record=b1046648~S9*fin
http://www.helmet.fi/record=b1641071~S9*fin
http://www.helmet.fi/record=b1939086~S9*fin
Hei!
Nyt varauksessasi lukee, että se on ensimmäinen varaus eli kirja on jollakin lainassa. Valitettavasti en osaa sanoa, miksi se oli matkalla-tilassa ja nyt on noin. Vai olisiko se ollut matkalla nykyiselle lainaajalle?
Duodcim aikakauskirejan artikkeli (2005;121(5):477-8) kertoo näin:
"Poikien ympärileikkaus lienee ollut tavallisin leikkaus maailmassa. Maailmanlaajuinen prevalenssi pojilla on arvioitu 20–30 %:ksi" sekä
"Poikien uskonnollisella ympärileikkauksella on ikivanha historia, joka juontuu ainakin Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan seemiläisiin kulttuureihin. Lääketieteen historioitsijat ovat nähneet ympärileikkauksessa varhaisen kansanterveydellisen toimen hiekkaisilla alueilla uhkaavia toistuvia balaniitteja vastaan. Sittemmin poikien ympärileikkausten arvellaan tulleen osaksi paikallisia uskontoja, erityisesti islamissa, juutalaisuudessa ja eräissä Afrikan kulttuureissa. Niitä ei tehdä Etelä-Aasian ja Kaukoidän suurissa uskonnoissa (hinduismi,...
Meiltä on kysytty samaa aikaisemminkin, vastauksen löydät täältä: Onko Suomessa alueita, jotka eivät koskaan ole kuuluneet Ruotsiin? | Kysy kirjastonhoitajalta
Teille on varmasti koulussa sanottukin, esitelmän teon tarkoitus on tiedonhaun oppiminen.
Olet etsinyt tietoa Internetistä ja, kuten huomautitkin, mitään oikein kunnollista ei tunnu löytyvän. Aiheesta on monenlaisia sivuja etenkin englanniksi, mutta suomeksi ja nuorisokulttuurin puitteisiin asetettuna materiaalia onkin vähemmän.
Suosittelenkin kääntymistä kirja-aineiston puoleen. Voit tehdä haun pääkaupunkiseudun aineistotietokannassa http://www.libplussa.fi/ ns. asiasanoja hyväksi käyttäen. Asiasanat ovat sanoja joilla kirjojen ja muun aineiston sisältöä on kuvailtu. Kokeile ensin hakua jossa haet asiasanalla rockabilly ja näytä -pudotusvalikosta valitset kohdan vain kirjoja. Näin saat kirjoja joissa käsitellään rockabillyä, et levyjä...
Darren Shanin tarinaa julkaisee suomeksi kustannusosakeyhtiö Tammi. Tammen verkkosivuilta ei löytynyt tietoa siitä, milloin sarjan viides osa ilmestyy (englanniksi The Trials of Death). Kannattaisi ehkä tiedustella asiaa suoraan sarjan julkaisijalta. Yhteystiedot löytyvät täältä: http://www.tammi.net/asp/empty.asp?P=609&VID=default&SID=86301264669206… .
Mikado-oopperan librettoa ei ole julkaistu, mutta siitä on olemassa käsikirjoitus, joka löytyy Kansallisoopperan ja -baletin arkistosta. Kyseessä on mitä ilmeisimmin Esko Elstelän suomennos. Mikäli haluat lisätietoja libretosta ja sen käytöstä, voit ottaa yhteyttä arkiston ja tietopalvelun informaatikkoon Marjaana Launoseen, marjaana.launonen@opera.fi .
Luokka 85 alaluokkineen (85.1 Sadut, 85.2 Kuvakirjat, 85.3. Sarjakuvat) otettiin käyttöön vuonna 1991 julkaistussa luokitusjärjestelmän uudistuneessa versiossa: Yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmä. Taulukot (951-692-274-0).
Hakemistoon termi sarjakuvat lisättiin todennäköisesti tätä edeltävässä muutoksessa 1970-luvulla ja vuonna 1975 ilmestyneessä Luokitusoppaassa (951-692-022-5) sarjakuvat ohjataan luokkaan 84.
Väitöskirjoja löytyy Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmista muttei läheskään kaikkia. Väitöskirjoista pyrimme valitsemaan sellaisia, joille olisi luultavasti kysyntää. Usein se tarkoittaa aiheeltaan jokseenkin yleistajuisia teoksia. Johonkin kovin suppeaan yksityiskohtaan keskittyneet väitöskirjat saattavat jäädä valitsematta. Monet väitöskirjat ovat saatavilla myös sähköisinä, joten sekin saattaa vaikuttaa valintoihimme, erityisesti marginaalisimmissa aiheissa.
Valinnoissa luultavasti painottuvat humanistiset ja yhteiskunnalliset alat. Tekniikan alan väitöskirjoja meillä ei luullakseni kovin paljon edes tarjota, joten jos hankintakanaviemme kautta väitöskirjaa ei tarjota, se saattaa hyvinkin jäädä hankkimatta. Yksi kriteeri on hinta:...
Valitettavasti Helmet kirjastoissa ei ole enää faksipalveluja.
Kenties voisit kokeilla faksin lähettämistä puhelimellasi? esim. Google tarjoaa Fax.plus palvelua Android puhelimille. 10 ensimmäistä sivua ovat ilmaisia. https://play.google.com/store/apps/details?id=plus.fax.android&hl=fi&gl=US&pli=1
WebSetNet sivusto on listannut 9 parasta netti faksi palvelua. https://websetnet.net/fi/best-online-fax-services/
Faksipalvelut ovat yleensä maksullisia.
Evankelis-luterilaisen kirkon verkkovirsikirjan sanahaku löytää perhosia kahdesta virrestä: "perho" virressä 521 (Oi ihminen, mieleesi paina) ja "siipi perhosen" virressä 904 (Kohotkoon ilohuuto).
"Kas niillekin Luojamme verhon / niin kauniin ja säihkyvän loi. / Ne nyt ovat riemuna perhon, / vaan huominen surman jo toi." (521)
"Jo värit villiin tanssiin vie siipi perhosen, / heleä juhlavaate on puku niittyjen." (904)
Virsi 521 - Oi ihminen, mieleesi paina - Virsikirja.fi
Virsi 904 - Kohotkoon ilohuuto - Virsikirja.fi
Ensin perusasia: Kalevala-eepos on Elias Lönnrotin lukuisten eri kansanrunotoisintojen pohjalta luoma teos. Näihin eri kansanrunotoisintoihin voi tutustua lukemalla vanhaa moniosaista teossarjaa Suomen Kansan Vanhat Runot (SKS). Saadaksesi tietää, miten Lönnrot Kalevalan kokosi, kannattaa tutustua Väinö Kaukosen teoksiin Lönnrot ja Kalevala (SKS 1979) sekä Lönnrot ja Kanteletar (SKS 1989).
Suomen kirjallisuus I (Otava 1963) sisältää Matti Kuusen artikkelit Esisuomalainen runous, Varhaiskalevalainen runous ja Sydänkalevalainen epiikka ja lyriikka. Niihin kannattaa tutustua, samoin samasta teoksesta löytyvään Lauri Hongon artikkeliin Itkuvirsirunous. Muita vanhoja tutkimuksia ovat mm. Martti Haavion Kansanrunojen maailmanselitys (WSOY 1955...
Kyllä, tässä lainaus linkin takaa avautuvista pyöräilijän liikennesäännöistä:
Pyörätiellä kulkevia polkupyöriä koskevat samat nopeusrajoitukset kuin ajoradallakin kulkevia ajoneuvoja.
https://pyoraliitto.fi/pyorailysta/pyorailijan-liikennesaannot
