Ehdottaisin, että tutustuisit esim. Oulun kaupunginkirjaston laatimaan "Teuvon kirjailijatietoon" osoitteessa http://www.ouka.fi/kirjasto/teuvo/. Kun löydät kiinnostavia vaihtoehtoja, kokeile kirjastosi antia: Joensuulaisena mene Jokuseen http://jokunen.jns.fi/ -> Haku -> kirjoita asiasana-kenttään kirjailijatiedot muodossa sukunimi,etunimi ja klikkaa Hae-painiketta. Kirjastoissa on myös koottuja kirjailijahakuteoksia, joita kannattaa kysellä henkilökunnalta.
Hei!
Vuoden 1989 Savon Sanomat -lehteä voit lukea mikrofilmiltä Kuopion kaupunginkirjaston lehtisalin sukututkimushuoneessa. Yhdellä tietyllä mikrofilmin lukulaitteella on hyvä lukea lehtiä, ja siinä voi ottaa A3-kokoisia kopioita (hinta 0,40e/kopio). Varaa aika mieluiten etukäteen lehtisalin puhelinnumerosta 017-18 2323 ja mainitse toiveestasi lukea lehtiä ja ottaa kopioita.
Lehdet Kansan sana, Uutiskukko ja Viikkosavo vuodelta 1989 löytyvät paperisina kirjastomme varastosta. Saat ne luettavaksi (ei kotilainaksi) lehtilukusalin virkailijalta.
Lääkkeiden myynnistä päätetään laissa ja asetuksissa. Suomessa lääkkeitä, myös itsehoitolääkkeitä, saavat myydä vain apteekit. Ainoastaan nikotiinikorvaushoitoon tarkoitettuja lääkevalmisteita saa myydä myös kaupoissa, huoltoasemilla ja kioskeilla:
http://www.stm.fi/sosiaali_ja_terveyspalvelut/laakehuolto/apteekit
Lääkelaissa ja -asetuksessa on säädökset mm. lääkkeiden myynnistä:
http://www.stm.fi/sosiaali_ja_terveyspalvelut/laakehuolto/lainsaadanto
Ruotsi on vapauttanut osan itsehoitolääkkeiden myynnistä vuonna 2009. Samoin ovat tehneet jo aiemmin Tanska ja Norja:
http://www.pty.fi/818.html
Suomessakin on aiheesta käyty keskustelua, mutta ainakin toistaiseksi tilanne on entisellään. Itsehoitolääkkeiden myynnistä on ainakin kaksi täysin...
Nils-Aslak Valkeapään "Beaivi,ahcazan" (Kautokeino 1989) on lyriikkakuvateos, jonka runot Pekka Sammallahti on kääntänyt suomeksi. Suomennos, 134-sivuinen "Aurinko, isäni" on ilmestynyt 1992 (ISBN 82 90625 15 4). Teos on kokonaisuus, jonka runoja ei ole otsikoitu vaan numeroitu. Tokanajosta kertovat runot 272 ja 273 on jätetty saamen kieliseksi, jotta ne eläisivät.
Kirjasto 10:ssä, Itäkeskuksen kirjastossa ja Töölön kirjastossa voi soittaa sähköpianoa. Akustista pianoa Helsingin kirjastoissa ei ole.
http://www.lib.hel.fi/page/BBE3ADA4-1300-4A46-98A8-D832ABCBC34B.aspx
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/itakeskus/musiikkiosasto/
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/toolo/tietokoneet/
Vantaan Tikkurilan kirjastossa on piano asiakkaita varten:
http://www.vantaa.fi/fi/kirjasto/kirjastot_ja_aukioloajat_/tikkurilan_k…
Valitettavasti merikarttoja Norjan aluevesiltä ei tunnu Suomen kirjastoista kovinkaan helposti löytyvän. Sen enempää yliopistokirjastojen yhteistietokannasta Lindasta kuin maakuntakirjastojen yhteistietokannasta Mandasta niitä ei löydy. On tietysti mahdollista yrittää tilata niitä kaukolainoiksi ulkomailta, mutta usein tämäntyyppinen aineisto kuuluu kirjastoissa käsikirjastokokoelmiin eikä sitä lainata ulos. Valokopioita siitä ehkä voisi saada. Jos haluatte kokeilla kaukolainausmahdollisuutta, olkaa hyvä ja ottakaa yhteyttä omaan lähikirjastoonne.
Muita tahoja, joiden puoleen asiassa ehkä kannattaisi kääntyä, ovat esim. seuraavat:
Merenkulkulaitos ( http://www.fma.fi/ )
Suomen Purjehtijaliitto ry. ( http://www.purjehtija.fi/ )
Suomen...
Suuri kiitos kannustavasta palautteesta! Tiedon etsiminen on yksi kirjastotyön jännittävimpiä osia ja vaikka usein pähkäilemme pitkäänkin kysymysten parissa, nautimme niihin vastaamisesta aidosti.
Kustaa Vilkunan Etunimet kirjassa kerrotaan, että Pia on sisarnimi 1700-luvun Piukselle, latinalaisperäiselle nimelle, jonka merkitys on 'hurskas'.
Kansanomaisena Piaa on tavattu myös lyhenteenä nimestä Zenobia, joka taas tarkoittaa suunnilleen 'hän, jolle Zeus on antanut elämän'.
Vanhoista elokuvista, on videokasetteja tehnyt YLEn tallennemyynti. Näitä tuotteita säätelevät tekijänoikeussopimukset. Suomessa niitä voidaan myydä kirjastoille, sosiaalialan laitoksille ja oppilaitoksille. Tallenteita voidaan myös myydä ulkomailla asuville suomalaisille yksityishenkilöille http://www.yle.fi/tallennemyynti/ . Sekä Suomessa että ulkomailla asuvat voivat tilata videokasetteja vanhoista elokuvista YLE Shopista. Tosin YLE Shopin elokuvakokoelma on aika pieni. http://www.yle.fi/yleshop/ . Nykyään ollaan siirtymässä yhä enemmän DVD - tallenteisiin, joten VHS - tallenteita alkaa olla vähemmän.
Elokuvia ei kirjastojen poistomyynnissä ole, koska tekijänoikeudet kieltävät sen.
Meiltä Hämeenlinnan kaupunginkirjastosta löytyy yksi keltakantinen aapinen, jonka kannessa on kukko ja jonka ilmestymisaika sopisi antamiisi tietoihin. Kyseessä on Weilin+Göösin kustantama Aapinen, jonka tekijät ovat Saini Knuuttila, Hillevi Kääriäinen, Maija Turunen ja Touko Voutilainen, kuvittaja on Kylli Koski. Tämän aapisen ensimmäinen painos ilmestyi vuonna 1967. Aapisesta otettiin kaikkiaan seitsemän painosta, joista viimeinen vuonna 1973. Kannen kukko on tyylitelty puna-sini-vihreä-violetti väriltään ja sen piirtäjä on Alfons Eder. Muu kuvitus taas on tuttua Kylli-tätiä.
Angelique-elokuvat löytyvät Helmet-kirjastojen kokoelmasta. Tein haun sanoilla Angelique ja Golon (kirjojen kirjoittaja) ja valitsin aineistoksi DVD-levyn. Hakutulos löytyy tästä linkistä. Joitakin osia elokuvasarjasta on kahtena eri versiona, mutta kummassakin versiossa on myös suomenkieliset tekstit.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sangelique%20golon__Ff%3Afacetmediatype%3Ag%3Ag%3ADVD-levy%3A%3A__Otitle__U__X0?lang=fin&suite=cobalt
Tässä vielä Angelique elokuvien nimet ja järjestys.
Angélique. Vol. 1 (ranskankielinen nimi Angélique, marquise des anges)
Angélique. Vol. 2 : The road to Versailles (suomeksi Angelika - enkelten markiisitar, ranskaksi Merveilleuse Angélique)
Angélique. Vol. 3 : Angélique and the...
Kirjan "The Oxford Dictionary of Quotations" (3.ed. 1986) mukaan sir Isaac Newton kirjoitti kirjeessään Robert Hookelle 5.2.1675:
"If I have seen further it is by standing on the shoulders of giants."
Löysin esimerkiksi tällaisia suomenkielisiä tutkimuksia:
H. Rinne, R. Shemeikka, A Saares, T. Ilomäki, E. Poutiainen & V. Notkola, Merenkulkijoiden työkyvyttömyys ja kuolleisuus (2015): https://www.merimieselakekassa.fi/fi/tyohyvinvointijakuntoutus/tutkimuksia/Documents/Loppuraportti%20Merenkulkijoiden%20ty%C3%B6kyvytt%C3%B6myys%20ja%20kuolleisuus%2022102015.pdf
H. Rinne, Merenkulkijoiden kuolleisuus ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen miehillä 2001-2015 (2018): https://kuntoutussaatio.fi/assets/files/2019/10/Tutkittua_tietoa_kuoma_merenkulkijat.pdf
K. Asikainen, S. Grundström & H. Heinilä, Laiva työympäristönä : terveyteen ja työhyvinvointiin vaikuttavat...
Voit ottaa yhteyttä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymään. Linkki sivulle.Tarvitset täytetyn sukututkimuslomakkeen. Linkki PDF lomakkeeseen. Kun kyseessä on luultavasti elossa oleva henkilö, tarvitaan myös Selvitys sukututkimusrekisteristä. Linkki PDF lomakkeeseen.Jos seurakunnasta ei löydy tietoa, voisi vinkkejä jatkosta kysyä Suomen sukututkimusseurasta. Linkki sivustolle.Kenties myös Kansalaisneuvonta voisi ohjata oikeaan suuntaan. Linkki Kansalaisneuvontaan.
Pallomaisesti haarovat kasvit, jotka tuulen kuljettamina kierivät pitkin aavikoita ja preerioita ovat suomalaisille tuttuja ainakin lännenelokuvista. Tällaisia kasveja kutsutaan aro- tai aavikkokierijöiksi. Kypsytettyään siemenensä ne katkeavat juurenniskasta ja lähtevät tuulen puskemina matkaan, karistaen siemeniään taipaleellaan. Eräät monivuotiset kierijät pystyvät jopa juurtumaan uudelleen maahan ja jatkamaan kasvuaan.
Suomen kasvilajeista kierijöihin kuuluu esimerkiksi unkarinpernaruoho. Meillä kierijät saavat kovimmat kyydit talvisin jäällä tai avomaalla kovalla hankiaisella.
https://www.luontoportti.com/suomi/fi/kukkakasvit/unkarinpernaruoho
Kustaa Vilkunan kirjassa Etunimet (2.p. 1999) kerrotaan nimestä Sonja seuraavaa:
"Nimen lähtökohtana on kreikan Sofia, mutta lähemmin sen venäläinen hellittelymuoto. Sonja on varsin laajalle levinnyt, sitä käytetään myös esim. Saksassa ja Englannissa, jossa asu on Sonia. Englannissa Sonja on saattanut tulla tunnetuksi vasta 1900-luvun alussa. Suomen ruotsinkieliseen almanakkaan Sonja on otettu aikaisemmin kuin suomenkieliseen. - - Rinnalla ovat muodot Sonia ja Sona. Sonja on 1980-luvulla suomalaisten suosiossa noussut nimi." (s. 172)
Pentti Lempiäisen kirjassa Suuri etunimikirja (1999)todetaan vielä, että Suomen almanakassa Sonja on Sofian rinnalla 15.5. v:sta 1964, samana päivänä se on ruotsinkielisessä almanakassa. Myös Suomen...
Kuntoluokassa 0 eli jos raha on virheetön ja täysin leimakiiltoinen hinta on 1 euro. Muille kuntoluokille ei ole määritelty hintaa. Se tarkoittaa, että keräilyarvo on vähäinen, alle 0,50 euroa.
Lähde: Suomen rahat arviohintoineen 2005.
