Eivät ole. Tieteen termipankin määritelmän mukaan lääninrovasti on "rovastikunnan kirkkoherroista piispan ja tuomiokapitulin avuksi rovastikunnan toiminnallisen ja hallinnollisen johdon määräaikaiseen sivuvirkaan nimitetty kirkkoherra." Lääninrovasti valitaan vaalilla kuudeksi vuodeksi kerrallaan.
https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:l%c3%a4%c3%a4ninrovasti
Rovasti taas on kirkollinen arvonimi, jonka piispa voi myöntää kirkollisessa työssä erityisesti ansioituneelle papille. Rovastin arvonimi voidaan myöntää lääninrovastille tai kenttärovastille tämän jäädessä pois tehtävästään. Lisää tietoa Suomen evankelis-luterilaisen kirkon sivuilta:
https://evl.fi/sanasto/-/glossary/word/Rovasti
Tässä muutamia ehdotuksia:
Antell, Ann-Christin: Puuvillatehdas-sarja
Baldini: Uuden ajan opettaja
Bradley, Alan: Flavia de Luce -sarja
Fellowes, Julian: Snobit
Fellowes, Jessica: Mitford-sarja
Ishiguro: Pitkän päivän ilta
Kawakami, Hiroko: Sensein salkku
Jones, Sadie: Kutsumattomat vieraat
Medberg, Sara: Kultaportin kaunottaret & muu tuotanto
Penny, Louise: Three Pines -sarja
Saisio, Pirkko: Passio
Lisää lukuvinkkejä voi kysyä kirjaston Lukuopas-palvelun kautta. Lukuopas tekee asiakkaan toiveiden mukaan räätälöityjä kirjalistoja. Tarkemmat tiedot palvelusta löytyvät verkkosivuiltamme: https://www.kajaani.fi/kirjasto/lukuopas/
Äänikirja on tekijänoikeudellisesti yhdistelmä kirjallista tekstiä ja sen esityksen taltiointia. Tekijänoikeuslain 21§:n perusteella julkaistun teoksen julkinen esittäinen on luvanvaraista. Poikkeuksia ovat jumalanpalvelus, opetus ja tilaisuus, jossa tällainen esitys ei ole pääasia. Kirjaston järjestämä tilaisuus ei kuulu näihin poikkeuksiin. Kunnilla on Teoston ja Gramexin kanssa sopimus, jonka nojalla musiikkia voidaan vapaasti esittää kunnan tilaisuuksia. Tämä ei kuitenkaan koske äänikirjoja.
Tekijänoikeuslain 22§ sallii teosten käyttämisen ns. sitaattioikeuden puitteissa. Edellytyksenä on, että äänikirjasta kuunnellut osat ovat tarpeellisia havainnollistamaan muuta esitystä, esimerkiksi vinkkaajan alustusta. Pelkkää kuuntelemista...
Kaarlo Kramsun runoon, joka alkaa ”Viel’ elää Ilkan työt”, löysin kolme eri sävelmää. Kaikkien laulujen nimi on ”Ilkka” ja säkeistöjä on 13. Joistakin nuoteista osa säkeistöistä on jätetty pois.
Alice Tegnérin sävelmä sisältyy ainakin seuraaviin nuotteihin:
Kansanopiston laulukirja : nuottipainos (8. uud. p.; Otava, 1947)
Parviainen, Lauri: Koulun laulukirja : oppikoulupainos (WSOY, 1944) (säkeistöt 1-5)
Koululauluja (toimittanut Otto Kotilainen; WSOY, 1924) (säkeistöt 1-5)
Maamiehen laulukirja (toimittanut Pekka Puhakka; Valistus, 1923)
Suomen nuorison laulukirja (6. uud. p.; WSOY, 1921)
Lauri Ikosen sävelmä sisältyy ainakin seuraaviin nuotteihin:
Pesonen, Olavi: Laulava kansa : säestykset ja kuorosovitukset...
Kiplingiltä on suomennettu yksi runoteos, ”Valkoisen miehen taakka”, johon on valikoitu vain nelisenkymmentä runoa alkuperäisestä teoksesta ”Rudyard Kipling’s Verse”. 1940, jossa on yli 700 runoa. Valitettavasti ”The Explorer” ei ole suomennettujen joukossa. Lisäksi Kiplingiltä löytyy suomeksi yksittäisiä runoja ja balladeita mm. teoksista ”Tämän runon haluaisin kuulla”.1986, ”Hallitse Britannia: englantilaista runoutta”. 1929, ”Maailmankirjallisuuden kultainen kirja 3: englantilaisen kirjallisuuden kultainen kirja”. 1933, ”Maailman runosydän”. 1998, mutta kyseistä runoa ei ole näidenkään joukossa. ”The Explorer” on melko pitkä runo ja netistä löytyvä pätkä siis vain pieni osa siitä, luultavasti epävirallinen käännös.
En tiedä, mihin tuo prosenttisuus perustuu, sillä jos katsotaan Helmet-kirjastoihin hankittua kaunokirjallisuutta teoksittain, suhde näyttää aivan toisenlaiselta. Tarkastelin sitä ihan yksinkertaisella Helmet-haulla, joten sen tarkasta luotettavuudesta ei voi olla varma. Varmasti se silti antaa suuntaa.
Tarkastelin haulla ensiksi vuonna 2016 ilmestynyttä suomenkielistä aikuisten kaunokirjallisuutta, jossa on asiasana "suomenkielinen kirjallisuus". Tuon asiasanan nimittäin pitäisi kertoa, että teoksen alkukieli on suomi. Tulokseksi tuli 470 teosta. Sitten tein haun muuten samalla tavalla mutta käytin asiasanana vain termiä ”kaunokirjallisuus”. Tuloksia tuli 1 102. Lukujen erotus on 632, joten tuo kai kertoisi, paljonko muita kuin alun perin...
Jos haluat varata aineistoa HelMetin kautta, riittää, että valitset pudotusvalikosta sen kirjaston, johon haluat aineiston lähetettäväksi. Järjestelmä etsii sitten aineistosta jossain muussa kirjastossa hyllyssä olevan kappaleen ja se lähetetään sinulle haluamaasi kirjastoon. Eli aineiston ei siten tarvitse olla lainassa, jotta sitä voitaisiin varata, vaan hyllyssä oleva aineistokin liikkuu varattaessa kirjastosta toiseen.
Paluuta reserviin ei valitettavasti tässä tapauksessa voimassa olevan lainsäädännön puitteissa ole. Maavoimien esikunnasta tavoitettu asiantuntija selvensi asiaan liittyvää lainsäädäntöä.
1) Siviilivarannosta ei paluuta reserviin nykyisen lain puitteissa
Siviilipalveluslain 100 §:ään viitaten, mahdollisuutta reserviin palaamiseksi ei valitettavasti ole, vaan se edellyttäisi lainsäädäntömuutosta. Vaihto siviilipalveluksesta asepalvelukseen on mahdollista vain kerran, mutta ei enää, jos siviili- tai täydennyspalvelus on aloitettu. Sama asia käy ilmi Aluetoimistojen verkkosivujen UKK -osiosta.
2) Sitoutuminen koulutukseen ja tehtäviin
Sitoutuminen ei vaadi suoritettua asepalvelusta, kuten Vapaaehtoisesta...
Aleksi-tietokannan avulla löytyy neulonta tai ompeluohjeita Baby Born -nuken vaatteille mm. seuraavista lehdistä:
1)Joulu on punainen : neulo pukinkonttiin lämpimät lahjat läheisillesi, Moda 2007, nro 6, sivu 54-57, 105-107
2)Ulkoiluasu Baby Bornille, Moda 2007, nro 5, sivu 75, 105
3)Baby Bornin somat kesäasut, Moda 2007, nro 4, sivu 36-37, 90-91
4)Keittiöpyyhkeiden uudet tehtävät, Suuri käsityölehti 2007, nro 6-7, sivu 42-45
5)Kevätmekko ja rannekoru Baby Bornille, Moda 2007, nro 3, sivu 73, 108
6)Minit sporttituulella, Suuri käsityölehti 2007, nro 4, sivu 12-13, 58
7)Toivotut nukenvaatteet, Suuri käsityölehti 2006, nro 9, sivu 22, 66
8)Tähtineuleissa on talven taikaa, Suuri käsityölehti 2006, nro 1, sivu 34-37, 71-73
9)Pehmeät...
Juska on yksi Johanneksen monista kutsumamuodoista, joten Juskat voivat viettää nimipäiväänsä 24. kesäkuuta.
Lähde:
Pentti Lempiäinen, Suuri etunimikirja. WSOY, 1999
Helsinkiä ja sen historiaa käsitellään ainakin seuraavissa elämäkerta- ja muistelmateoksissa: Katri Merikallio: Tarja Halonen - erään aktivistin tarina Jeanette Björqvist: Kovat kadut - ammattirikollisen jäljillä Maria Vainio-Kurtakko: Sovelias liitto - kohtauksia Ellan de la Chapellen ja Albert Edelfeltin elämästä Anne Mattson: Irja Askola - elämäkerta Raili Vihonen: Heimer Virkkunen, nuorisorovasti - neljä vuosikymmentä seurakuntaelämää Helsingin keskustassaKalle Virtapohja: Tuntematon Paavo Nurmi Elina Seppälä: Taiteilijoiden Kulosaari Muuta tietokirjallisuutta: Pauli Jokinen: Helsingin murhahistoria - 110 tarinaa henkirikoksista Ville Jalovaara: Helsinki 1944 - taistelu pääkaupungista...
Opiskeljaelämästä:Lindroos, Harri: Kolmen markan insinöörejäSuonpää, Visa: Elämää mehiläiskennossaJansson, Henrik: Otteita kumouksellisista kokouksistaNuorisokulttuurista:Lehtonen, Terhi: Nuoret, ajat ja tilatPernaa, Ville: Pimeä vuosikymmenSeuraavat nuortenromaanit ovat ilmestyneet 1970-luvulla ja käsittelevät nuorisoa, tapahtumapaikkana lienee kuitenkin muu kuin Turku:Arjatsalo, Arvi: Viltsi ja muutSaarto, Tuula: RottasotaVirtanen, Rauha S.: Lintu pulpetissa
Sharon Lathanin Darcy-saaga on "jatkoa" Jane Austenin kirjalle Ylpeys ja ennakkoluulo. Nettisivuillaan Sharon Lathan kertoo kirjojensa synnystä: vuonna 2005 hän oli käynyt katsomassa Keira Knightleyn ja Matthew Macfadyen tähdittämän elokuvan Ylpeys ja ennakkoluulo. Ja jäi koukkuun, kuten niin moni muukin. Hän ei ollut aikaisemmin lukenut Austenin kirjoja, mutta nyt hän luki koko tuotannon ja lisäksi kaiken käsiinsä saaman Austenia käsittelevän kirjallisuuden toivoen löytävänsä tietoja Darcyn ja Elizabethin myöhemmästä elämästä, mitään kuitenkaan löytämättä. Ja niin hän päätti itse kirjoittaa jatkoa tarinalle.
Kirjoja on viisl: Mr. & Mrs. Fitzwilliam Darcy, Loving Mr. Darcy,
My Dearest Mr. Darcy, In the Arms of Mr. Darcy ja A Darcy...
Tanskalaiset vaihtavat sormuksen vasemman käden nimettömästä oikean käden nimettömään solmittuaan avioliiton. Lähde: Lassila, Uusi käytöksen kultainen kirja.
Todennäköisesti kysymyksessä mainituilla unkarin ja suomen sanoilla ei ole etymologista yhteyttä.
Unkarin asztalos on muodostettu sanasta asztal 'pöytä', joka on slaavilainen laina, esimerkiksi venäjän samaa merkitsevä стол/stol.
Suomen astalon alkuperä on hieman epäselvä, lähisukukielissämme on paljon vastineita. Todennäköisesti astalokin on lainautunut slaavilaiselta taholta, taustalla voisi esimerkiksi olla muinaisvenäjän остен,остьнъ/ostén,ostinu 'sauvan tai kepin terävä kärki'.
Házaspár-sanan alkuosassa on sana ház 'talo, tupa, huone'. Sanalla on lukuisia vastineita erilaisissa suomensukuisissa kielissä, suomessa 'kota' on samaa alkuperää. Mahdollisesti tämä sana on lainautunut kieliryhmäämme indoeurooppalaisista kielistä, esimerkiksi...
Nimenmuutoksen Helmet-kirjastojen rekisteriin voitte tehdä missä tahansa Helmet-kirjastojen toimipisteessä, myös Myllypuron mediakirjastossa. Puhelimitse nimenmuutos ei onnistu, sillä tietojen muuttaminen edellyttää kuvallisen henkilötodistuksen esittämistä. Jos käytössänne olevissa henkilötodistuksissa on vielä vanha nimi, niin henkilötodistuksen lisäksi tarvitaan maistraatin todistus asiasta. Tämä siksi, ettei kirjastolla ole pääsyä maistraatin yms. rekistereihin.
Uusi kortti on maksuton, jos vanha kortti on olemassa (mukana).
On kyllä, "Jamiel on raamatullinen nimi ja tarkoittaa hepreaksi 'Jumalan suosimaa', 'Jumalan suosiossa olevaa'. Arabiaksi Jamiel merkitsee 'komeaa', 'kaunista'."
Kyseessä lienee brittiläisen Anthony Buckeridgen Jennings-sarja. Buckeridge kirjoitti sarjaa 25 osaa vuosina 1952-1994, ja niistä suomennettiin 11 osaa vuosina 1965-1971. Sarja kertoo Jennings-nimisen pojan ja hänen ystävänsä Darbishiren toilailuista englantilaisessa siäoppilaitoksessa.
"Yön halki kiitää ratsuparvi kasakoiden" -säkeellä alkavan sanoituksen on tehnyt Kauko Käyhkö salanimellä K. Kirsi. Sen on levyttänyt Kipparikvartetti nimellä "Kasakkapatrulli" ja Frederik nimellä "Kasakkapartio". Vaikka monissa julkaisuissa laulua sanotaan venäläiseksi kansanlauluksi, Yleisradion Fono-tietokannan mukaan laulun on säveltänyt Lev Knipper. Laulun alkuperäinen nimi on Kansalliskirjaston tietokannan mukaan "Poljuško, pole" ja Fono-tietokannan mukaan "Poljushko-pole", mutta laulun alkuperäinen nimi saatetaan translitteroida monella muullakin tavalla, esim. "Poljushko polje" tai "Poljushka polje".
Kauko Käyhkön sanoitus sisältyy seuraaviin julkaisuihin (sanoituksissa on pieniä eroja):...
Heikki Paunosen Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii ajoittaa punkku-sanan käytön alun 50-luvulle, joten punk-kulttuuria voitaneen pitää syyttömänä siihen, ettei meillä juoda valkkarin ohella punkkaria.
