Tähän kysymykseen ei ole löytynyt tarkkaa vastausta. Ylen äänilevystöstä www.yle.fi/levysto hakemalla löytyy useita äänitteitä, jotka on äänitetty vuonna 1964, mutta päivämäärää ei ole. Kappaleen äänityspäivä ei ole sama kuin levyn julkaisupäivä. Laila Kinnusen single Älä kiusaa tee (Bad to me)on äänitetty 24.3.1964. Esquiresin levyllä Esquires on kappale Kovan päivän ilta ja Eero ja Jussi Raittisen ovat tehneet kasetin Kovan päivän ilta : 20 Beatles hittiä suomeksi, jotka molemmat on äänitetty 1964.
Asiakaspalautteesta kirjastonhoitaja sai seuraavaa tietoa:
Tämänhetkisen käsitykseni mukaan lauluduo Ann-Christine ja Johnny toimivat suomeksi levytetyn Beatles-musiikin uranaukaisijoina. He taltioivat helmikuussa 1964 duettosinglelleen laulut...
1980-luvulla ilmestyneitä Anna-lehtiä voi lukea Pasilan kirjastossa. Lehden vuosikertoja säilytetään Pasilassa sijaitsevassa HelMet-kirjavarastossa. Lehdet saa varastosta odottaessa. Niitä ei tarvitse tilata etukäteen. Eeva-lehdestä löytyy 80-luvulta vain vuoden 1980 vuosikerta. Jaana ja Apu-lehtiä ei ole säilytetty 1980-luvulta.
Linkki HelMet-kirjavaraston lehtiluetteloon on sivulla http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Juttu…
Tiedot lehdistä löytyvät myös HelMet-haulla http://luettelo.helmet.fi/
Suomessa julkaistujen lehtien vanhoja vuosikertoja säilytetään Kansalliskirjaston Kansalliskokoelmassa. Niitä saa luettavaksi ensisijaisesti tutkimuskäyttöön. Kokoelman käytöstä kerrotaan tarkemmin sivulla http://...
Painettua, suomalaiset julkaisutiedot sisältävää bibliografiaa Don Rosan tuotannosta ei taida olla olemassa. Kaipaamasi tiedot löytyvät kuitenkin vapaasti käytössä olevasta Inducks-tietokannasta (https://inducks.org/index.php).
Rosa-hakemistoon pääset suoraan tästä linkistä: https://inducks.org/creator.php?c1=date&c=DR. Siihen on koottu Rosan koko tuotanto sarjakuvista kansikuviin ja kuvituksiin. Halutessasi voit rajata hakua valitsemalla värikoodien viereisistä linkeistä haluamasi ryhmän. Sarjakuvat löytyvät Tarina- ja Vitsisarja-linkkien takaa. Klikkaamalla sarjakuvan koodia saat kattavat tiedot kustakin tarinasta, mm. milloin ja missä se on julkaistu eri maissa.
Näillä pääset alkuun, ja vähän pitemmällekin. Alla ehdotuksia kirjastolaisilta eri puolilta Suomea:
- Sigin "Vuosisadan rakkaustarina", jolla viitataan varmaan Märta Tikkasen samannimiseen kirjaan
- Dannyn esittämä Seitsemän kertaa seitsemän Speden elokuvasta Noin seitsemän veljestä?
- Juicella on kappale Lauri Viidan muistomerkki (levyllä Minä)
- Mikko Kuustosen Hietaniemi-kappaleen lopussa todetaan "painat pääsi polun varteen / luona Waltarin/ tiedän mitä mietit: se kirjoitti tän kaiken aiemmin"
- Joitakin kirjallisia vaikutteita Heikki ”Hector” Harman tuotannossa:
Heikki Turusen Simpauttajasta (1973) lausahdus hojo hojo –
Hector: Tuu takaisin –kappale (1976)
Juhani Peltonen: Metsästys joulun alla –novelli (1977)
Kappaleessa Tilulilu on...
Sukukirjoja ja artikkeleita suvuista 1990-luvulla asti voi tutkia kirjasta
Sukuhakemisto = Släktregister = Family index / Mether, Leif , 1949-2005. Suomen sukututkimusseura 1992
Lisäksi kannattaa tehdä halu Finna.fi-haku suvun nimellä. Tarkennetussa haussa voit rajata alasvetovalikosta haun aiheeseen sekä lisätä toisen hakusanan sukukirjat tai sukututkimus toiseen kenttään ja valita siihenkin rajauksen aihe. Suomen sukututkimusseurassa on käsikirjasto, sieltä voisit myös tiedustella. Seurasta saa myös apua sukututkimuksen aloittamiseen, Sukututkimuksen aloittaminen.
Dean Martinin tunnetuksi tekemä, Harry Warrenin säveltämä ja Jack Brooksin sanoittama That's Amore on julkaistu suomeksi nimellä Amore. Suomalaiset sanat on tehnyt Markku Salo.
Amoren on levyttänyt suomeksi ainakin Tuomari Nurmio, jonka levyltä Karaokekuningas ja kokoelmalta 20 hittiä se löytyy.
Kappaleen nuotit ja sekä englannin- että suomenkieliset sanat löytyvät myös teoksesta Suuri toivelaulukirja 15.
Tällaista tilastoa emme ikävä kyllä löytäneet. Hyvä sosiaaliturvan taso, hyvä taloustilanne ja korkea työllisyysaste vaikuttavat rikollisuustason mataluuteen. Sosiaaliturvan päätyminen rikollisiin käsiin on suhteellisen marginaalinen ilmiö verrattuna tukien rikollisuutta vähentävään vaikutukseen.
Lähteitä:
https://www.haaste.om.fi/fi/index/lehtiarkisto/haaste42017/mitenrikolli…
https://stm.fi/suomen-sosiaaliturvajarjestelma
Kyllähän niitä on. Keitettyjä perunoita voi laittaa mihin vain ruokaan, aivan oman maun ja mielikuvituksen mukaan. Martoilla on ohjeita, miten hävikistä tehdään herkkua. Siellä neuvotaan käyttämään perunoita keitoissa, sämpylätaikinan jatkeena, salaateissa tai munakkaissa.
Martat Hävikistä herkkua
Hävikkiruokareseptejä löytyy verkosta haulla hävikkiruoka reseptit, myös hävikkiruoka peruna.
Yhteishyvä Parhaat hävikkiruokareseptit
Valio Näppärät hävikkivinkit
Voit myös lainata keittokirjan kirjastosta, esim.
Hävikkiruokareseptejä / Lindfors, Kati. Manna-Apu ry 2019.
Teos Haastattelun analyysi sisältää Marja Alastalon ja Maria Åkermanin artikkelin Asiantuntijahaastattelun analyysi: faktojen jäljillä. Myös Tutkimushaastattelun käsikirjassa käsitellään asiantuntijahaastattelua menetelmänä. Molemmmat teokset ovat Johanna Ruusuvuoren, Pirjo Nikanderin ja Matti Hyvärisen toimittamia.
Englanniksi aihetta käsitellään perinpohjaisesti teoksessa Interviewing experts (Palgrave Macmillan, 2009). Sen ovat toimittaneet Alexander Bogner, Beate Littig ja Wolfgang Menz. Kirjaa ei valitettavasti löydy Helmet-kirjastoista, mutta se on saatavilla PDF-muodossa esim. www.researchgate.net -sivustolta.
Kerrostalojen kaksiovisuus voi liittyä paloturvallisuuteen, arkkitehtuuriin tai kulkemisreittien suunnitteluun. Paloturvallisuus ohjeet ja määräykset eivät sano muuta kuin: "Rakennusten jokaiselta poistumisalueelta tulee yleensä olla vähintään kaksi erillistä uloskäytävää. Asuinrakennuksissa toinen uloskäytävä sallitaan yleensä korvattavaksi varatiellä, jonka kautta pelastautuminen on mahdollista omatoimisesti tai pelastuslaitoksen toimenpitein. Varatienä toimii yleisimmin asunnon parveke. Huoneistoista, joiden varatienä toimivan ikkunan alareuna tai varatienä toimivan parvekkeen kaiteen yläreuna sijaitsevat alle 10 metrin korkeudessa maanpinnasta, voidaan pelastaa pelastuslaitoksen vetotikkailla. Yli 10 metrin korkeudesta...
Kirjakauppojen lista Mitä Suomi lukee antaa hyviä vinkkejä tämän hetken suosituista kirjoista, https://kirjakauppaliitto.fi/kirja-ala-suomessa/mita-suomi-lukee
Kirjasammon artikkeleissa käsitellään kirjallisuuspalkintoja, ehdokkaita ja voittajia. Niiden joukosta löytyy vinkkejä. Myös kirjauutuuksia esitellään artikkeliosassa.
Kirjallisuuden suosittelua löydät esimerkiksi kirjastojen sivuilta Suomessa. Keskustelua on myös Yle Kulttuurin sivuilla, https://yle.fi/aihe/kulttuuri/kirjat, kirjallisuusblogeissa, https://www.kirjasampo.fi/fi/kirjablogit/uusimmat ja Goodreadsissa, https://www.goodreads.com . Muitakin kirjallisuuspalveluita on, suosittelen tutustumaan Makupalat.fi:n kirjallisuuspakettiin, johon eri tahot ja niiden sivustot on...
Mainitsemiesi satukirjojen lisäksi Weilin + Göös julkaisi 1970-luvulla myös nämä isokokoiset satukirjat:
- Afrikkalaisia satuja (1973)
- Pohjoismaisia satuja (1974)
- Satuja Etelämeren saarilta (1980)
- Intiaanisatuja (2. ja 3. painos ilmestyi 70-luvulla)
- Eläinsatuja (1973)
Osa kirjoista kuuluu Maailman satuaarteita -sarjaan.
Vuonna 1968 ilmestyi Satukaruselli, jossa on moderneja tsekkiläisiä satuja.
Aasialaisia kansansatuja ilmestyi vuonna 1978, mutta se on hieman pienikokoisempi kuin edellä mainitut kirjat.
Kysy kirjastonhoitaja -palvelusta löytyy ennestään seuraava vastaus:
Yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmä (YKL) perustuu amerikkalaisen kirjastomiehen Melvil Deweyn kymmenjärjestelmään (DDC), josta julkaistiin ensimmäinen versio vuonna 1876, https://www.oclc.org/en/dewey.html.
Suomessa kymmenjärjestelmä omaksuttiin yleisten kirjastojen luokituksen oppaaksi jo 1900-luvun alussa, ja on tätä nykyä käytössä liki kaikissa Suomen yleisissä kirjastoissa.
Poikkeuksena Helsinki, joka käyttää omaa sataluokkiin perustuvaa luokitusjärjestelmäänsä. Tieteelliset kirjastot käytäävät yleisimmin UDK-luokitusta.
Luokitusjärjestelmät löytyvät Kansalliskirjaston Finto.fi:stä, https://finto.fi/fi/:
YKL, https://finto.fi/ykl/fi/
HKLJ,...
Vuonna 1930 julkaistun artikkelin mukaan viimeinen Bachin tiedetty jälkeläinen oli Carolina Augusta Wilhelmine Ritter, joka kuoli 13 toukokuuta 1871. Myöhemmin on tutkittu lisää ja löydetty, että olisi Von Colson-nimisiä henkilöitä, jotka ovat suoraa sukua, mutta ei siis nimellä Bach.
Tieto täältä (englanniksi). Tällä keskustelupalstalla myös viitataan von Colsoniin ja Göschel-nimiseen henkilöön jälkeläisinä (saksalaisen artikkelin perusteella).
Tämän paljon käytetyn muistovärssyn tekijä on tuntematon. Eino Leinon runokokoelmista sitä ei löydy. Leino-paran nimeä näkee monesti käytetyn tuntemattomiksi jääneiden tai jättäytyneiden kynäilijöiden värssyjen arvoa kohottamassa, vaikka niillä ei Leinon kanssa mitään tekemistä olisikaan.
Elokuvaa ei valitettavasti ole julkaistu Suomessa videolla, joten se ei näyttäisi löytyvän myöskään kirjastoista. Televisiosta se on tullut viimeksi vuonna 2005. Elokuvan voi katsoa joidenkin suoratoistopalveluiden kautta tai tilaamalla DVD:n ulkomailta.
Sanalle ei löydy merkitystä Kotuksen suomen kielen sanakirjasta, slangisanakirjoista (http://stadinslangi.fi/wordpress/?page_id=1719, https://urbaanisanakirja.com/) eikä suomen murteiden sanakirjasta, https://kaino.kotus.fi/sms/?p=main. Tämän niminen kappale löytyy, sanat ovat Saukin, http://www.fono.fi/KappaleHakutulos.aspx?kappale=duudillandei&culture=f…. Se löytyy esim. Anki, Bosse ja Robert -yhtyeen esittämänä Youtubesta. Ainakin siinä on duudillandei on henkilö, mutta ilmeisesti sanalla on kappaleessa toinenkin, vähän arvoituksellisempi merkitys.
Marjakuusi on tosiaan myrkyllinen lähes kaikilta osiltaan. Kuitenkaan juuri se osa, jota oravat syövät, ei ole myrkyllinen: "Vaikka marjakuusi on myrkyllinen juuristosta ylimpään oksankärkeen asti, sen käpyjen punamaltoinen siemenvaippa ei kuitenkaan ole myrkyllinen. Oravat voivat syödä marjamaisia käpyjä huoletta, kunhan eivät riko sen sisällä olevaa siementä. Siemen kulkeutuu oravan ruoansulatuskanavan läpi ehyenä, sillä hapotkaan eivät pysty rikkomaan sen kovaa pintaa." Syytä huoleen ei siis ole.Lähde: Myrkyllinen marjakuusi – Oma puutarhuri
Kyllä hän matkusteli Meksikossa ja Yhdysvalloissa. Tosin vasta vuonna 1954, ehdittyään jo sitä aiemmin kirjoittaa lukuisia Meksikoon ja ainakin pari Arizonaan sijoittuvaa seikkailukirjaa. Hän pyrki kuitenkin pitämään huolta siitä, että tapahtumapaikat kuvattiin kutakuinkin oikein. Hän luki Meksikoa käsittelevää kirjallisuutta ja tutki karttoja. Tarinoissa viitataan oikeisiin paikkoihin.
Penttilän matkakertomus Yhdysvalloista ja Meksikosta ilmestyi Otavan kustantamana vuonna 1954 nimellä Nauravan kuoleman maa. Haastatteluissa hän kertoi olleensa Meksikossa kuin kotonaan ja osuneensa tarinoissaan mielikuvituksensa avulla hyvinkin oikeaan.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Uuno_Hirvonen
Wild West Finland : suomalaisen...