Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen HelMet - aineistohaulla (http://www.helmet.fi/) on mahdollista saada viitelista tiettyyn kirjastoon tulevista lehdistä.
Hakutavaksi kannattaa valita opastetusta hausta "sanahaku", jolloin hakua voidaan rajata mm. materiaalin (aineisto -> lehdet), kielen ja kirjaston perusteella. Hakulaatikkoon voi kirjoittaa hakusanoja esim. talouselämä, yritykset tai liiketalous, jos haluaa ko.aihealueisiin liittyviä lehtiä. Jos haluaa nähdä johonkin tiettyyn kirjastoon tulevat kaikki lehdet, niin rajauksiksi riittävät aineistorajaus (lehdet) ja kyseinen kirjasto. Hakusanaksi riittää kaksi tähteä (hakusanojen katkaisumerkki).
Lehtien julkaisutietojen alapuolella on linkki verkkojulkaisuihin (Napsauta linkkiä:)....
Pentti Valkonen ja hänen veljensä Mauri olivat komppanianpäällikköjä. Heistä kirjoitetaan kirjassa Vuorio, Anelma, Raatteen pataljoona : I/JR 11:n vaiheita jatkosodan ensimmäisen kuukauden aikana. Hämeenlinna : Karisto, 1973.
Pistojoen taisteluita kuvataan myös teoksessa Karhunen, Veikko, Vienan sissit : sissipataljoona 3 jatkosodassa 1941-1943, WSOY 1976.
Kysymäsi kirja on Kouvolan kaupunginkirjaston kokoelmissa ja on lainattavissa.
Osakeyhtiö Valistuksen kustannustuotanto yhdistettiin WEILIN +GÖÖSIN kustannustoimintaan vuonna 1979. Uutta painosta kannattaisi kysyä sieltä: http://www.wg.fi/Etusivu/tabid/36/Default.aspx
Guitar Player tulee kyllä Kirjasto 10:iin, mutta lehteä ei lainata vaan sitä voi lukea ainoastaan kirjastossa.
Kallion kirjastosta, Richardinkadulta ja Töölöstä näyttäisi löytyvän lainattavia vanhoja vuosikertoja.
Aakkosten evoluutio voidaan jäljittää Egyptin hieroglyfeihin, joissa oli egyptin 24 konsonattia vastaava täydellinen 24 merkin sarja. Noin vuodesta 1700 eKr. lähtien Egyptin hieroglyfit tunteneet seemiläiset alkoivat kokeilla pelkästään konsonanttiaakkosia. Merkkien rajoittaminen pelkästään yksittäisiin konsonantteihin oli yksi ratkaiseva innovaatio.
Toinen oli helpottaa aakkosten muistamista asettamalla kirjaimet kiinteäksi jonoksi ja antamalla niille helposti mieleen jäävät nimet. Suomessa nimet ovat lähinnä vain merkityksettömiä yksitavuisia sanoja (”aa”, ”bee”, ”see” jne.). Seemiläisillä nimillä oli seeminkielinen merkitys: ne olivat tutuista asioista käytettäviä sanoja (alef= härkä, beth= talo, gimmel= kameli, daleth= ovi jne.)....
Olette toisia serkkuja.Tässä on linkki englanninkieliseen artikkeliin, jossa on serkkutaulukko: https://www.familysearch.org/en/blog/cousin-chart (isoisoisä on englanniksi great grandfather)MyHeritage-sukututkimussivuston artikkelissa avataan asiaa sanallisesti:Serkkusi järjestysluku (ensimmäinen, toinen, kolmas) lasketaan lyhyimmän etäisyyden (sukupolvia) mukaan sinun tai serkkusi ja yhteisen esivanhempanne välillä.___Jos teillä on yhteinen isovanhempi, sukupolvietäisyytenne häneen on 2 ja se tekee teistä ensimmäiset serkuksetJos teillä on yhteinen iso-isovanhempi, teitä erottaa 3 sukupolvea, joten olette toisia serkkuja."Sukulaisuuksia on tarkasteltu Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa aiemminkin, esim.:https://www.kirjastot.fi/kysy/...
Sana kesä tarkoittaa Nykysuomen sanakirjan mukaan lämpimintä vuodenaikaa, varsinaisesti kesä-, heinä- ja elokuuta, joskus vuoden lämpimämpää puoliskoa. Sanaa käytetään myös symbolisesti kuvaamaan onnellista aikaa, esim Sydämeeni koitti kesä. Suomen murteissa kesä on ollut aiemmin itäsuomalainen sana ja Länsi-suomessa on käytetty sanaa suvi. Sana kesä viittaa mahdollisesti maatalouskulttuuriin. Lisätietoja löytyy mm. Nykysuomen sanakirjasta ja Nykysuomen etymologisesta sanakirjasta.
Sirpa Karjalaisen Juhlan aika -kirjassa sanotaan, että vanhan uskomuksen mukaan juhannukseen päättyy pikkukesä, jota seuraa isokesä. Jos pikkukesä on kylmä, isokesä on lämmin ja päinvastoin.
Juhannus ajoittuu kesäpäivänseisaukseen ja sen jälkeen valoisa aika...
Wikipedian ruotsinkielisessä versiossa slangi-sivulta on linkki sivulle http://www.slangopedia.se/
Suomenruotsalaisesta slangista löytyy artikkeli vapaasti luettavasta kirjasta Gruppspråk, samspråk, två språk, toimittanut Marika Tandefelt (2015).
Kunhan kirjastot taas aukeavat, kirjaston kokoelmasta löytyy kirja Sjödin: O som i ordbok : 2563 ovanliga, oborstade, omistliga ord (2017), josta voi myös olla hyötyä.
YK:n huumeiden ja rikollisuuden torjunnasta vastaavan toimiston (UNODC) internetsivuilta voit tarkastella väkivaltaisten kuolemien määriä eri alueilla.
https://dataunodc.un.org/crime/intentional-homicide-victims
Tietoa voi hakea myös maanosittain. Jos haluat tarkastella Afrikan tilannetta, valitse "Region"-valikosta "Africa".
Leo Siirtolan sävellyksiä on nuotinnettuna kahdessa julkaisussa. Ensimmäinen niistä on Pelimannin polulta (julkaistu v.1987). Nuotissa on sanat, melodia ja sointumerkit. Toinen on julkaistu v. 2002 ja on nimeltään Hetki kuin timantti : Leo ja Leena Siirtolan lauluja. Nuotissa on sanat, kosketinsoitinnuotinnos ja sointumerkit. Kumpaakin nuottia on saatavilla useammastakin suomalaisesta kirjastosta. Aineistohakuja voi tehdä Frank-monihaku sivustolla (osoitteessa http://monihaku.kirjastot.fi). Mikäli oman kirjastonne kokoelmista näitä nuotteja ei löydy, voitte tehdä kirjastossanne kaukolainapyynnön ja saada näin nuotit käyttöönne.
Lisää tietoa Leo Siirtolasta löytyy mm. Leena Siirtolan kirjoittamasta elämäkerrasta "Leo Siirtola : Lapin...
Mozzarella on alkuaan italialainen juusto ja halloumi kyproslainen.
Mozzarella on yleisnimi, jolla tarkoitetaan useita erilaisia tuorejuustoja. Se valmistettiin alunperin vesipuhvelin, mutta nykyään useimmiten lehmän maidosta.
Halloumi tai halumi valmistetaan lampaan- ja vuohenmaidon seoksesta, mutta on myös juustoja, jotka sisältävät lisäksi lehmänmaitoa. Halloumi valmistetaan tekemällä ensin juoksutepohjainen tuorejuusto, joka keitetään voimakassuolaisessa vedessä. Juuston rakenne tiivistyy ja se saa kumimaisen rakenteen ja kermamaisen maun.
Tietoa näistä ja muistakin juustoista mm. näiltä sivuilta:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Mozzarella
http://fi.wikipedia.org/wiki/Halumi
http://www.kolumbus.fi/rahola/sanastot/juusto.html
Aksel Törnuddin Koulun laulukirjassa (1913) Telefoni Afrikassa päättyy seuraavasti: "Häntä pannaan toisen korvaan, toinen kärsää käyttää / ja tuo uusi telefoni kaikki toiveet täyttää!"Runon kaikkein alkuperäisimmässä versiossa, joka ilmestyi aikaisemmin samana vuonna Arvid Lydeckenin satu- ja runokokoelmassa Kun päivä paistaa, kyseinen kohta esitetään kirjan kuvituksessa: yksi marakatti ääntelee kärsään ja toinen on pannut norsun hännän korvaansa (kuvateksti: "Näin elefantti menetteli"). Itse runossa sanotaan vain kuvaan viitaten "Aivan niin se menetteli, kuten kuva näyttää, / ja tuo uusi telefoni kaikki toiveet täyttää!"Myöhemmin Arvily sepitti runonsa kokonan uudelleen ja se sai nimen Puhelin Afrikassa. Tämä versio ei jätä sijaa...
Ei ole, kirjastot lainaavat elokuvia DVD- tai Blu ray -muodossa, ja jonkin verran vielä myös videokasetteina.
Tekijänoikeussyistä kirjastot eivät saa myydä poistamiaan kuvatallenteita olivatpa ne missä muodossa tahansa.
Maailmassa on monia erilaisia ajanlaskujärjestelmä, joissa vuosien laskemisen tapa on erilainen kuin Suomessa. Esimerkiksi islamilaisessa ajanlaskussa vuodet alkavat perimätiedon mukaisesta profeetta Muhammadin paosta Mekasta Medinaan, joka tapahtui suomalaisen ajanlaskun mukaan vuonna 622.
Ainakaan suomenkielisessä Wikipediassa osoitteessa https://fi.wikipedia.org/wiki/Kalenteri listatuissa yleisimmissä kalenterijärjestelmissä ei näyttänyt olevan mitään sellaista järjestelmää, jonka mukaan nyt olisi vuosi 1964 tai mikään mukaan vuosi väliltä 1964–1968 asti. Ei ole tietenkään mahdotonta, etteikö sellaista järjestelmää olisi joku voinut keksiä ja ottaa käyttöön, mutta asiaa ei ole mahdollista selvittää pidemmälle tämän vastauksen...
Valitettavasti emme ole löytäneet mitään näillä tiedoilla. Tietokannoista löytyy tietoa yleensä laulun nimellä, myös sanoilla laulun nimessä. On olemassa kirja, Nukkumatin ja unijukan seikkailuja (1924)joka on Aili Somersalon kirjoittama teos. Tässäkään kirjassa ei ole tuutilaulua. Voisiko tämä laulu olla oman perheen muunnelma kansanlausta?
Perheestä kuvataiteessa on käsitelty teoksessa Richardson, Wendy ja Jack: Perheet kuvataiteessa (Kustannus-Mäkelä, 1990).
Perhekäsityksen muutoksesta taas on kirjoitettu esimerkiksi seuraavissa teoksissa:
Utrio, Kaari: Familia: eurooppalaisen perheen historia 1-6 (Tammi, 1997)
Utrio, Kaari: Eevan tyttäret : eurooppalaisen naisen, lapsen ja perheen historia (Tammi, 1984)
Kolbe, Laura (toim.): Suomen kulttuurihistoria 1-5 (Tammi, 2004)
Ali, Daud: Home, family & everyday life through the ages (Lorenz Books, 2001)
Kyseessä on Muntsi Puntsi -sarjaan (engl. Munch Bunch) kuuluva kirja. Sarjan kirjat ovat ilmestyneet 1980-luvun alussa ja ne ovat noin 10 cm:n korkeita pehmeäkantisia vihkosia. Päähenkilöinä on erilaisia vihanneksia ja hedelmiä: esim. Professori Herneenpalko, Maija Mansikka, Tom Tomaatti, Simo Sipuli, Pekka Paprika. Kukin vihannes on vuorollaan kirjan päähenkilönä. Munch Bunch on ilmestynyt myös animaatiosarjana.
Tässä englanninkielisen Professori Herneenpalko -kirjan kansikuva
https://www.goodreads.com/book/show/8099.Professor_Peabody
Valitettavasti suomenkielistä sarjaa ei näyttäisi olevan enää juuri missään. Etsimäänne kirjaa saattaa toki liikkua antikvariaateissa.
Fcs-sertifioidut tuotteet ovat tällä hetkellä luontoystävällisimpiä. WWF:n metsänhoito-opas kertoo:"
FSC toteuttaa tällä hetkellä parhaiten metsäsertifioinnin tavoitteita ympäristönäkökulmasta. FSC on lyhenne sanoista Forest Stewardship Council eli Hyvän metsänhoidon neuvosto. Se on kansainvälinen metsäsertifiointijärjestelmä, joka toimii ympäristön huomioonottavan, sosiaalisesti vastuullisen ja taloudellisesti kannattavan metsänhoidon puolesta. Sertifioinnissa on kriteeristö tavoitteista ja toimenpiteistä, joihin metsänomistaja sitoutuu hakiessaan sertifikaattia metsälleen. Tavoitteiden ja toimenpiteiden
toteutuminen tarkastetaan.
FSC:n etuja luonnon kannalta ovat muun muassa se, että 5 prosenttia metsistä jätetään käsittelemättä ja 5...
