Kyllä, voit tilata HelMet-kirjastojen aineistoa Turun kaupunginkirjastoon kaukolainaksi, jos sitä ei Turun kirjastoista löydy. Ohjeita ja tilauslomake täällä:
http://www.turku.fi/Public/default.aspx?contentid=19699
Tietysti voit tehdä tilauksen myös käymällä paikan päällä Turun kaupunginkirjastossa.
Turun kaupunginkirjaston hinnasto on täällä:
http://www.turku.fi/public/default.aspx?contentid=25598
ja siellä kerrotaan näin:
Kaukolainatilaus
4 € / tilaus, lisäksi peritään lainan saapuessa lainan antajan vaatima maksu
(Helsingin kaupunginkirjasto kaukolainan antajana ei peri maksua, joten kaukolainasi kokonaishinnaksi muodostuu tuo mainittu 4 €.)
Kuten verkossakin arvellaan, "Karhu" on ollut erään viemärinavaajan tuotemerkki. Viemärinavaajan patentti löytyy vuodelta 1935 ja samana vuonna pumppua myös mainostettiin Helsingin Sanomissa.
Ks. Patenttirekisteri 1937
Helsingin Sanomat 16.12.1935
Suomen kansallisbibliografia Fennican (https://finna.fi kautta löydät tiedon suomennoksista. Kannattaa etsiä kirjailijan kautta: vanhemmista teoksista ei välttämättä ole viety tietokantaan alkuteoksen nimeä.
Fennica kertoo julkaistusta tuotannosta. Tietoa teoksen saatavuudesta kirjastojen tai kirjakaupan kautta ei sieltä löydy.
Kirjastojen saatavuustiedot löytyvät Frank-monihaun kautta. Voit hakea esimerkiksi maakuntakirjastojen tai yliopistokirjastojen tietoja:
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/frank/search/
Kovin nopea tämä hakutapa ei kyllä välttämättä ole.
Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksessa käytettävä kaunokirjallisuus lienee kautta aikojen herättänyt kiistelyä eri syistä. Opettajien näkemykset "hyvästä kirjallisuudesta oppilaille" eivät aina saa ymmärrystä vanhempien suunnalta. Tällaisissa tapauksissa lienee aina parasta keskustella opettajan kanssa, joka kuitenkin on oman alansa ammattilainen ja pystyy todennäköisesti perustelemaan sen, miksi jokin kirja on valittu kaikille pakolliseksi luettavaksi.
Pakollisuus yläasteella liittyy tiettyihin oppisisältöihin sinänsä, valitut kirjat lienevät koulu- ja opettajakohtaisesti vaihtelevia. Tarkoitus on pakollisuudella varmistaa, että kaikki saavat tietyn perusopetuksen, myös kirjallisuuden puolella (aivan kuten muissakin aineissa käydään "...
Guinness World Records sivusto antaa seuraavan tiedon:
"Longest Bridge
The Second Lake Pontchartrain Causeway, which joins Mandeville and Metairie, Louisiana, USA, is 38.422 km (23 miles 1,538 yd) long. It was completed in 1969"
http://www.guinnessworldrecords.com/
Silta ei ole kaapeliriippusilta.
Maailman pisin kaapeliriippusilta on Honshun ja Awajin saaret Japanissa yhdistävä Akashi-Kaikyo-silta, sillan pääjänneväli on 1 991 metriä.
Suomen pisin silta on Raippaluodon kaapeliriippusilta, 1 045 metriä, lähde: Tiehallinto
http://www.tiehallinto.fi/
Maailman ja Suomen pisimpien kaapeliriippusiltojen ero on 946 metriä.
Martat neuvovat hankkimaan sellaisia elintarvikkeita, joita tulee muutenkin käyttäneeksi. Näin kotivaran tuotteita pystyy käyttämään, ja ne eivät pääse vanhenemaan.
Suositeltaviksi ruoiksi kotivaraa varten mainittiin ainakin:
juotavaksi valmista mehua ja pullotettua vettä
säilykkeitä (hedelmiä ja vihanneksia)
näkkileipää, riisikakkuja, korppuja (gluteiinittomia teidän tapauksessanne)
muroja, myslejä, hiutaleita (gluteiinittomia teidän tapauksessanne)
pähkinöitä, siemeniä, kuivattuja hedelmiä (esim. rusinoita, luumuja, taateleita)
hilloja, soseita
mehuja, mehukeittoja
huoneenlämmössä säilyvää maitoa ja kasvijuomia
kala-, liha- ja papusäilykkeitä
pikariisiä, linssejä, pastaa, nuudeleita, pussikeittoja,...
Mistään lähteistä ei löydy suomenkieleen vakiintunutta vastinetta ruotsin sanalle "tvillingbok". Suomessa tällaisia teoksia, joissa on rinnakkaisteksti vierekkäisillä sivuilla kutsutaan yksinkertaisesti kaksikielisiksi kirjoiksi.
https://finna.fi
http://www.helmet.fi/fi-FI
Yleisesti ottaen kirjasto ottaa mielellään lahjoituksena vastaan myös omakustanteita tai muita pienkustanteita, kunhan ne sopivat kokoelmaan. Isot kirjastot ottavat ne todennäköisimmin, sillä pienissä kirjastoissa tilaa on rajoitetummin. Luultavasti Helsingissä Pasilan kirjasto ottaa pääkirjastona isoista kirjoista varmimmin vastaan omakustanteita. Etenkin jos kirjoja ei ole yleisesti ostettavana, niitä ei ehkä saada kirjastoon lainkaan.
Jos lahjoitettuja teoksia lainataan, niistä on mahdollista saada lainausmääriin perustuvaa lainauskorvausta. Asiasta löytyy lisätietoja osoitteesta http://www.lainauskorvaus.fi/lainauskorvaus_fi/.
Kyseessä on Muntsi Puntsi -sarjaan (engl. Munch Bunch) kuuluva kirja. Sarjan kirjat ovat ilmestyneet 1980-luvun alussa ja ne ovat noin 10 cm:n korkeita pehmeäkantisia vihkosia. Päähenkilöinä on erilaisia vihanneksia ja hedelmiä: esim. Professori Herneenpalko, Maija Mansikka, Tom Tomaatti, Simo Sipuli, Pekka Paprika. Kukin vihannes on vuorollaan kirjan päähenkilönä. Munch Bunch on ilmestynyt myös animaatiosarjana.
Tässä englanninkielisen Professori Herneenpalko -kirjan kansikuva
https://www.goodreads.com/book/show/8099.Professor_Peabody
Valitettavasti suomenkielistä sarjaa ei näyttäisi olevan enää juuri missään. Etsimäänne kirjaa saattaa toki liikkua antikvariaateissa.
Astrid Lindgrenin lastenromaaniin "Vaahteranmäen Eemeli" perustuvan näytelmän esitysoikeussopimuksia hoitaa Näytelmäkulma. Näytelmän tiedot löytyvät agentuurin sivuston Näytelmät ja kirjailijat -alalehdellä olevasta hausta sekä kirjailijan että teoksen nimellä. Näytelmäkulma hoitaa myös muiden Lindgrenin teoksiin perustuvien näytelmien esitysoikeuksia.
http://www.dramacorner.fi/index.php?option=com_frontpage&Itemid=1
Kyseinen 3-osainen jännityssarja näytettiin MTV:llä 1974 ja uusittiin 1970-80-lukujen taitteessa. Sen ohjasi ja käsikirjoitti Ismo Sajakorpi ja pääosissa nähtiin Marjukka Halttunen ja Esko Roine.
Soittorasia kertoo Alangon perheestä, jonka äitipuoli Irma (Marjukka Halttunen) ostaa huutokaupasta soittorasian. Kotona perheen isä Pentti (Esko Roine) kuitenkin huomaa, että rasiasta puuttuu vetokampi, ja lähtee penäämään sitä huutokauppakamarilta. Samaan aikaan rasian myynyt huutokauppameklari surmataan. Pentti nähdään kamarin kulmilla surman tapahtuma-aikaan, joten hänet pidätetään murhasta epäiltynä. Autuaan tietämättömänä Pentin tilanteesta muu perhe – Irma ja lapset Minna ja Jari – ...
Helmet-kirjastoista löytyy 6 Heikkilän kirjoittamaa ravintoon liittyvää teosta, kaikkia niitä löytyy myös Espoon kirjastoista.
Mene helmet-sivustolle www.helmet.fi. Kirjoita hakukenttään Heikkilä ja ravinto. Tai hae tekijän mukaan Heikkilä Antti. Valitse haluamasi teos ja katso, mistä kirjastoista teosta löytyy. Vaikka teosta ei omasta kirjastosta löytyisikään tai se on lainassa, voit sen kotikirjastoosi tilata.
Näyttelijä Rabbe Smedlund on ollut mukana ääninäyttelijänä monissa lastenohjelmissa, animaatiosarjoissa ja dokumenttiohjelmissa ja kuunnelmissa.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Rabbe_Smedlund
Äänikirjojakin hän on lukenut useita. Finna-hakupalvelun mukaan lastenkirjoja. https://www.finna.fi/Search/Results?filter%5B%5D=%7Eformat_ext_str_mv%3…
Myös Mikko Mallikas -kirjoja on saatavissa Rabbe Smedlundin lukemina https://catalog-fi.nextory.com/kategoria/kaikki-kirjat/lukija/rabbe-sme…
Kysymänne kuusi Martin Grayn ranskankielistä teosta löytyvät kaikki ranskankielisinä British Libraryn, Yhdysvaltain kongressin kirjaston ja Bibliotheque nationale de Francen kokoelmista, muttei englanninkielisinä. Englanninkielisinä löytyivät sen sijaan: For those I love (ransk. Au nom de tours les miens) ja A book of life (ransk. Le livre de la vie), joita ette kysynyt.
Jos Martin Grayn teoksia olisi käännetty englanniksi useampia kuin nämä kaksi, ne epäilemättä olisivat näiden englanninkielisten maiden kansalliskirjastojen kokoelmissa.
Kuvaukseen sopii sanfranciscolainen 4 Non Blondes -yhtye, jonka laulusolisti Linda Perry somisti paitsi silinterihattua myös lippalakkiaan lentäjänlaseilla. Kappale on luultavasti What's Up, yksi vuoden 1993 isoja hittejä. Yhtye kuitenkin hajosi pian tämän jälkeen.
https://www.youtube.com/watch?v=6NXnxTNIWkc
Maakotka rauhoitettiin vuonna 1962, mutta poronhoitoalueella
sitä oli mahdollista ampua poikkeusluvin
vuoteen 1968 asti.
Lähde:
https://julkaisut.metsa.fi/assets/pdf/lp/Muut/maakotka_2006.pdf
ELY-keskuksen kalataloussivuilta löytyi Kokemäenjoen historiaa: "Kokemäenjoki oli aikoinaan Etelä-Suomen tuottoisimpia vaelluskalajokia. Merestä nousivat jokeen kudulle lohi, meritaimen, vaellussiika ja nahkiainen ja joen yläjuoksulla tavattiin myös harjusta ja järvitaimenta. Korkea kalantuotto ylläpiti tuottoisaa kalastusta sekä joessa että merialueella, mutta 1800-luvun lopulla saaliit alkoivat selvästi vähentyä. Muutamassa kymmenessä vuodessa Kokemäenjoen vaelluskalakannat heikkenivät lähes olemattomiin ja joen oma lohikanta kuoli sukupuuttoon.
Perimmäisenä syynä oli kalojen lisääntymisen epäonnistuminen, sillä kasvavat jätevesipäästöt, joen perkaukset ja tukinuitto tuhosivat sekä mätiä että kalojen kutupaikkoja. Voimalaitosten...
Ainakin Liisa Niinikangas on toimittanut ja kirjoittanut teoksia, joissa käsitellään lasten ja nuorten tiedonhakua kirjastoissa. Teokset löytää tekijähaulla esimerkiksi Lindasta.
Lindan yhdistelmähaulla ja hakusanoilla "tiedonhankinta" ja "koululaiset" löytyy muitakin asiaa sivuavia kirjoja.
Lindan osoite on http://finna.fi
