Pentti Lempiäisen teoksessa Suuri etunimikirja nimien Saska ja Sasu todetaan olevan nimen Sakari (tai Sakarias)kansanomaisia kutsumamuotoja. Näin ollen Saska voisi hyvin viettää nimipäivää Sakarin päivänä 14.1. Ortodoksisessa kalenterissa Sakarin ja Sakariaksen päivä on 8.2 ja 5.9.
Näihin kysymyksiin on meiltä jo aiemmin vastattu. Tässä koottuna vastauksia:
Tietosanakirjojen mukaan Suomessa ei ole lainkaan aavikoiksi katsottavia alueita.
Sven-Erik Åströmin mukaan (Helsingin kaupungin historia 4-2) Helsingin vuoden 1900 väkiluvun laskemiseen on kolme mahdollisuutta: kirkonkirjoilla olevan väestön perusteella, henkikirjoilla olevan väestön mukaan ja väestölaskennan avulla. Viime mainitulla saatiin ns. todellinen väestö. Kirkonkirjojen luotettavuus kärsii siitä, että käytännössä monet muuttivat pois ottamatta papintodistusta. Henkikirjojenkin yleinen taso oli huono eikä niihin otettu ennen vuotta 1913 Venäjän alamaisia. Väestölaskenta antaa ehkä luotettavimman kuvan. Åströmin mukaan Helsingissä oli v. 1900 väkeä...
Lainat eivät eräänny 16.3. – 19.4.2020. Jos lainaa ei ole uusittu tai palautettu eräpäivään mennessä, kirjasto jatkaa laina-aikaa. Arvioimme tilannetta pääsiäisen jälkeen uudestaan.
Lisäksi kirjasto jatkaa 20.1. – 15.3.2020 erääntyneiden lainojen laina-aikaa. Laina-ajan jatkamisesta ei kerry myöhästymismaksua.
Poikkeuksena on perinnässä oleva aineisto. Jos lainasi on erääntynyt ennen 20.1.2020, se voi olla perinnässä eikä lainaa voi uusia. Ota yhteyttä kirjastoon tilanteen tarkistamiseksi. Voit olla yhteydessä kirjastoon puhelimitse tai sähköpostitse. Yhteystiedot löydät Helmet-palvelusivustolta.
Saamasi kirje on todennäköisesti aiheeton ja lähtenyt matkaan ennen sulkutilannetta.
https://www.helmet.fi/fi-FI/...
Varmasti on vain mukava tapa siellä, missä pianon pito kadulla on mahdollista.
Kanadassa on listaus julkisista pianoista https://pianos.pub/location/canada
Myös Ranskassa on vuonna 2012 ollut runsaasti katupianoita. http://streetpianos.com/paris2012/
Ukrainassakin on ollut useampia julkisia pianoita. https://pianos.pub/location/ukraine
Yleisessä käytössä olevian pianoiden listauksen löydät siis osoitteella https://pianos.pub/location
Suomessa on sivuston mukaan jo yksitoista julkista pianoa. https://pianos.pub/location/finland
Löytämänne ISBN-numero 952-9556-14-4 viittaa Hämeenlinnan taidemuseon näyttelyjulkaisuun nimeltä "Howard Smith : 7.11.1992-10.1.1993 Hämeenlinnan taidemuseo" eikä sitä löydy Lahden kirjastoista. Julkaisun voi saada kaukolainaksi muualta soittamalla pääkirjaston tietopalveluun (puh. 8125 500) tai käymällä paikan päällä kirjastossa. Kaukolainan hinta on 5 euroa.
Mirja von Knorringin keittokirjassa "Pensselit padassa" (2000) kerrotaan Smithistä lyhyesti. Tämä kirja löytyy Lahden kaupunginkirjastosta.
Aleksi-artikkelitietokannan mukaan Smithistä löytyy tietoa myös seuraavista lehdistä:
- Arkkitehti 1/1993
- Avotakka 11/1988
- Form-function-Finland 1/1993 ja 4/1993
Lehtien saatavuutta voi tiedustella kirjastosta.
Lisäksi muutama Internet-lähde...
Kysyjän käyttämä termi "plagiointi" ei liity tällaiseen tilanteeseen, jossa on tarkoitus lainata toisen kirjoittamaa tekstiä. Sitä kutsutaan "lainaamiseksi" tai "sitaatiksi".
Tekijänoikeuslain 22§:n mukaan "Julkistetusta teoksesta on lupa hyvän tavan mukaisesti ottaa lainauksia tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa." Jos toisen lausetta käytetään sitaattina, se saa olla ja sen itse asiassa täytyykin olla täsmälleen, kuten lähteessäkin on. Plagiaatiasta ei koskaan ole kysymys silloin, kun lainauksen lähde on mainittu.
Plagiaatti puolestaan on kokonaan tai lähes kokonaan toisen teoksen kopio, jonka kohdalla ei kuitenkaan ole kerrottu alkuperäistä tekijää eikä lähdettä. Plagiaatti voi olla tahaton (ihminen voi muistaa näkemänsä tai...
Lorna Hillin "Sadlers Wells" -sarjasta on ilmestynyt suomenkielellä toistaiseksi vain yksi osa: "Unelmat toteutuvat, Veronica". Kaiken kaikkiaan sarja kattaa huimat 14 osaa. Näet osien englanninkieliset nimet esimerkiksi täältä: http://www.collectingbooksandmagazines.com/hill.html
Suomenkielisen teoksen julkaisu- ja kustannusoikeudet ovat Gummeruksella. Voit kysyä suoraan heiltä, onko mahdollista, että sarjan muitakin osia suomennettaisiin tulevaisuudessa.
Voit esittää toiveesi joko sähköpostitse info@gummerus.fi tai täyttämällä sähköisen lomakkeen verkossa http://www.gummerus.fi/page.asp?sivuID=293&component=/accontacts/contac…
Teoksesta: Talvisota : kronikka, Gummerus 1989, löytyy seuraava tieto. Maanantaina 4.12.1939 ulkovaltojen diplomaatit poistuvat Helsingistä. "Höyrylaiva Donaulla kohti Tallinnaa pääsee viimein lähtemään 443 saksalaista, 69 Neuvostoliiton Helsingin lähetystön henkilöä (joukossa mm. asiainhoitaja ja 144 muuta ulkomaalaista.
Emme osanneet laskea, mitä tapahtuisi tällaisessa tilanteessa. Suosittelen, että käännyt avaruusasiantuntijoiden puoleen joko Ursan, https://www.ursa.fi/etusivu.html tai Ilmatieteen laitoksen, https://www.ilmatieteenlaitos.fi/avaruustutkimus-ja-havaintoteknologiat
Kirjallisuudesta voi löytyä sopivaa tietoa, esim.
A traveller's guide to Mars : the mysterious landscapes of red planet / William K. Hartmann. The mysterious landscapes of red planet. Hartmann, William K., Workman Publishing 2003
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1656049?lang=fin
Muita tietokirjoja Marsista, https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Smars__Ff%3Afacetcollection…
Niin & näin -lehden numerossa 4/2009 on Ville Lähteen artikkeli "Naisten maa ilman naiseutta?", jossa mainitaan seuraavat teokset:
Charlotte Perkins Gilman: Herland (Savukeidas 2009) - kirjoitettu 1915
William Morris: Huomispäivän uutisia (Savukeidas 2008) - kirjoitettu 1890
Näiden yhteydessä artikkelissa mainitaan myös H.G.Wellsin teos Nykyaikainen utopia (Savukeidas 2006), joka on kirjoitettu 1905.
Islantilaisista kirjailijoista löytyy suomennettuina ainakin seuraavia Hämeenlinnan seudun kirjastoista: Arnaldur Indriðason, Einar Kárason,Einar Már Guðmundsson,Hallgrímur Helgason,Hugleikur Dagsson,Halldór Laxness, Sjón, Snorri Sturluson,Vigdís Grimsdóttir, Yrsa Sigurðardóttir ja Steinunn Sigurårdóttir. Autetaan mielellämme asiakaspalvelussa niiden löytämisessä.
Celia-verkkoasiakkaaksi rekisteröityminen on mahdollista Helsingissä Itäkeskuksen, Kallion, Kannelmäen, Lauttasaaren, Malmin, Oulunkylän, Pasilan, Vuosaaren ja Töölön kirjastoissa sekä keskustakirjasto Oodissa.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
http://www.helmet.fi/fi-FI/Lapset/Kirjastossa/Celian_aanikirjat_lukemis…
Muistamasi rivi on Johann Wolfgang von Goethen pikkurunosta:Tuli suuresta seurasta parhaillaanmies, hiljainen oppinut, kotiaan.Joku kysäsi: »Miten miellytti teitä?»»Jos kirjoja ois he, en lukisi heitä.» Runon on suomentanut V. A. Koskenniemi 1922.https://www.gutenberg.org/cache/epub/20114/pg20114-images.html
Runon Hyttynen on kirjoittanut Mauri Heikkala ja se löytyy Väinö Mäkelän vuonna 1951 toimittamasta runokirjasta Minäkin lausun s. 36. Kirja on Riihimäen kirjaston kokoelmissa ja lainattavissa.
Voit palauttaa. Nykyään pääkaupunkiseudun kirjastoilla Espoolla, Helsingillä, Kauniaisella ja Vantaalla on sama HelMet- järjestelmä www.helmet.fi, ja kirjoja voi lainata, varata ja palauttaa kirjastosta toiseen.
Pentti Lempiäisen teos "Nimipäiväsanat" tietää kertoa, että ennen 1900-luvun alkua juhlittiin 12.9. Suomessa ja Ruotissa Syrusta, pohjoisitalialaisen Pavian kaupungin marttyyripiispaa. Syra voisi siis olla naispuolinen johdannainen tuosta nimestä. Ruotsin kielellä syra tarkoittaa happoa tai happamuutta sekä hierakka-nimistä kasvia.
Syra nimen alkuperä voi toisaalta olla myös Cyra (tai Kyra tai Kira), joka oli 400-luvulla elänyt syyrialainen erakkotyttö. Cyra pääsi katolisen kirkon pyhimysluetteloon elettyään kokonaisen vuoden täysin vaiti Helluntai-päivää lukuunottamatta. Näin kertoo Pentti Lempiäisen "Suuri etunimikirja".
Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan sekä miehet että naiset ovat kantaneet Syra-nimeä http://192.49.222.187/...
Kysymyksessä on keskiaikainen tie, joka kulki Turusta Huittisten ja Tyrvään kautta Pirkkalaan ja edelleen Hämeenlinnaan. Tiessä oli kolme haaraa: Huittisista Kokemäen kautta Poriin, Hämeenkyrön ja Hämeenkankaan kautta Pohjanmaalle sekä Kangasalan ja Oriveden kautta Laukaaseen.
Lähteet: Satakunnan vanhat tiet ja kestikievarit, Satakunnan historia IV, Suomen teiden historia 1, Vakkilainen, Matti: Vanhoilla valtateillä
Suomen pääkaupunki Helsinki. Näin on ollut vuodesta 1917 eli Suomen itsenäistymisestä alkaen. Aiemmin, Suomen ollessa Venäjän vallan alla, Helsinki oli Suomen suuriruhtinaskunnan pääkaupunki (vv. 1812-1917). Tätä ennen pääkaupunkina oli Turku.
Helsingin kaupungin historiaa: https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/tietoa-helsingista/…
Suomen historiaa Infofinland.fi -sivustolla: https://www.infofinland.fi/fi/tietoa-suomesta/perustietoa-suomesta/suom…
Tarina on Topeliuksen kirjoittama ja nimeltään "Kasper ei saanut oppia mitään". Se löytyy Zacharias Topeliuksen kirjasta Naturens bok (1856), joka ilmestyi suomeksi vuonna 1860 nimellä "Luonnonkirja ala-alkeiskouluin tarpeeksi" Johan Bäckwallin kääntämänä. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura on julkaissut tämän käännöksen uudelleen vuonna 2009. Siinä tarina Kasperista on sivuilla 9-11. Kieli on vanhaa suomea. Kasper ei ilmeisesti ole kuninkaan oma poika. Tarinassa hänet suljetaan kuninkaan puutarhaan, jota ympäröi korkea muuri ja jossa hän ei tapaa yhtään ihmistä.
Tarina löytyy myös monista lukukirjoista. Esim. Kultaisessa lukukirjassa (Martti Haavio, Aale Tynni, A. Hinkkanen, kuvittanut Maija Karma, WSOY, 1957, s. 3-5) se on nimellä "Kasper...
