Eläintieteen dosentti Hannu Pietiäinen on vastannut tähän kysymykseen Tiede-lehden palstoilla http://www.tiede.fi/artikkeli/kysy/tekevatko_elaimet_itsemurhia
Kuten Pietiäinen toteaa, itsemurha on eläimillä ulkopuolisen tekijän aikaansaama ja voidaan perustellusti kysyä, onko siinä kysymys lainkaan samasta asiasta kuin ihmisen kohdalla. Itsemurhan määritelmään liittyy kuitenkin ajatus siitä, että itsensä surmaavalla täytyy olla tietoisuus itsestä osana suurempaa kokonaisuutta. Tätä on eläimillä vaikea tutkia.
Jonkinlaiseen itsensä uhraamiseen poikasten pelastamiseksi näyttää ainakin monilla lajeilla olevan valmiutta - tai vähintäänkin riskin ottamiseen. Siipirikkoa esittävä lintu ei ehkä yleensä jää saaliiksi, mutta jonkinlainen lisäriski...
Kirjassaan Kirjan kasvot : sata vuotta suomalaisia kirjankansia (SKS, 2017) Ville Hänninen kirjoittaa: "Painetun kirjan menestyminen markkinoilla edellyttää myös jatkossa sellaisia ideoita, joilla tuotteet erottuvat kilpailijoistaan niin, että niitä ei voi olla selaamatta. Ulkoasun pitää kiehtoa siinä missä sisällön."Kirjojen kannet kuvaavat omaa aikaansa ja heijastelevat sen tyylivirtauksia. Kirjan kasvot luotaa suomalaisen kirjankansitaiteen vaiheita vuosina 1917–2017; Hänninen nostaa esiin yhden kannen jokaiselta vuodelta, esittelee ja analysoi. Kirjan tuoreimmassa poiminnassa (Lenita Airisto, Elämäni ja isänmaani) tekijän etunimessä käytetyn kirjasinlajin kokoa voisi kaiketikin luonnehtia "valtavan isoksi". Avainsana Hännisen Elämäni...
Asiaa käsitellään esimerkiksi Matti Lackmanin teoksessa Suomen vai Saksan puolesta. Tämän mukaan Suomeen haluttiin palaavan vain "sellaisia jääkäreitä, jotka halusivat taistella niiden arvojen puolesta, joita valkoiset ja Saksa yhdessä edustivat".
Matti Lauerma kirjoittaa Kuninkaallinen Preussin jääkäripataljoona - kirjassaan "Kaksi tai kolme Suomeen aikaisemmin palannutta entistä jääkäriä oli liittynyt punakaartiin, mutta heidänkään ei tiedetä osallistuneen sisällissodan taisteluihin".
Vuonna 2013 Amanita -kustannus on julkaissut laajan teoksen Jääkärien perintö. Myös tässä teoksessa kerrotaan, että Suomen sisällissodassa taistelleista jääkäreistä enemmistö taisteli valkoisen armeijan jääkärijalkaväessä tai muissa valkoisen armeijan...
Kenkien hoito-ohjeita löytyy verkosta. Esim. Martat.fi antaa kenkien hoito-ohjeet ja kumisaappaiden tekijät antavat hoito-ohjeita. Kaikissa ohjeissa käsketään kuivaamaan saappaat huoneenlämmössä, ei patterilla tai liian kuumassa muuten. Tretorn opastaa kuivaamaan saappaat ylösalaisin, koska se nopeuttaa kuivumista. Jokanaisen niksikirjassa (1950-luvulta) on kehotettu kuivaamaan kengät kyljellä, koska muuten kosteus leviää koko pohjaan, tässä ohjeessa ei kylläkään ole kyse kumisaappaista, mutta järkeen kävisi, että myös kumisaappaissa näin voisi käydä. Toisaalta esim. Luontoon.fi-palvelussa retkivarusteiden kuivauksessa opastetaan kuivattamaan jalkineet suuaukko ylöspäin, koska lämmin ilma ja sen mukana kosteus nousevat...
Kittilän nimiä on v. 1984 kerännyt Marketta Harju-Autti. Nimilipussa on nämä tiedot: ”Kuiva kuusikkomaa Kapsajoen länsipuolella, Päivänhohtovuoman eteläosassa. Nimen määriteosalle ei ole selitystä.” (Määriteosa on siis tuo Siengalais-.) Lisäksi viitataan nimeen Siengalaiset. Nimilipussa Siengalaiset sanotaan näin: ”Hanhimaan talojen vanhat niittypaikat Kapsajoen varrella Poutamukan alapuolella. Nimestä ja sen alkuperästä ei ole mitään selitystä.” Siengalaisten länsipuolta on sanottu myös Iso-Siengalaiseksi ja itäpuolta Pikku-Siengalaiseksi.
Nimien Siengala(is)-osa vaikuttaisi kyllä siltä, että se voisi olla saamelaisperäinen. Kaaresuvannosta Ruotsin puolelta onkin nimiarkistossa pari tietoa vastaavista nimistä. Eira Söderholm on v....
Elokuvan nimi on "Cool & grazy - kiihkeät ja innokkaat". Ainakaan vielä tätä melko uutta elokuvaa ei ole videona saatavissa pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoista - olisikohan videovuokraamoissa? Helsingissä sitä esitettiin elokuvateatterissa ainakin vielä muutama kuukausi sitten. Lisätietoja elokuvasta löytyy mm. osoitteesta http://www.yle.fi/valopilkku/ek291101.htm .
Huttunen on yleinen sukunimi: Digi- ja väestötietoviraston Nimipalvelun mukaan Suomessa on tai on ollut 16 148 Huttusta:
https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/nimipalvelu_sukunimihaku.asp?L…
Huttusta on pidetty lisänimenä, joka johtuu itämurteiden sanasta huttu, joka tarkoittaa jauhopuuroa tai -velliä. Se voi myös liittyä muinaiseen skandinaaviseen henkilönnimeen Hudd tai Hudde, saksalaisilla Hudo. (lähde: Sukunimet / Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala, 2000)
Pirjo Mikkosen kirjassa Sukunimet, uudistettu laitos 2000, s. 415, kerrotaan sukunimestä Närhi seuraavaa:
Nimeen on katsottu sisältyvän linnunnimityksen "närhi", joka olisi alkuaan annettu henkilökohtaiseksi lisänimeksi. Etenkin karjalaiselle henkilönimistölle on eläintennimitysten runsas käyttö ollut yleistä.
Sukunimi mainitaan ensimmäisiä kertoja Parikkalassa vuonna 1631 Oluff Närhä, Pälkjärvellä 1631 Trofimko Närhj, Kiteellä 1646 Iwanko Närhi. Närhiä on asunut myös Säkkijärvellä ja Suojärvellä. Savon vanhoissa maa- ja tuomiokirjoissa on nimestä Närhinen tietoja.
Pietikäisten suvussa on olemassa Närhin sukuhaara, jonka nimen alkuperästä on kerrottu sukuseuran sivuilla: http://www.pietikaistensukuseura.fi/narhi.htm ja heidän...
Venäläisen kansansadun kolobok ("kakkara") tehtiin sekalaisista jauhonrippeistä (tarinan versiosta ja käännöksestä riippuen joko aitan lattialta lakaistuista ja laarien nurkista kaavituista tai kopanpohjilta kokoilluista ja laarinlaudoilta lakaistuista jauhoista), joista tarinan eukko alusti taikinan smetanan kanssa ja paistoi voissa.
Tarina Kakkara löytyy suomeksi esimerkiksi kokoelmista Venäläisiä kansansatuja (Weilin + Göös, 1976) ja Taikasormus : venäläisiä kansansatuja Aleksandr Afanasjevin kokoelmista (Gummerus, 1990).
Helmet-ohjelmassa ei ole ollut häiriöitä. Kirjaston henkilökunta opastaa mielellään Helmet-palvelun käytössä kun asioitte seuraavan kerran jossain pääkaupunkiseudun kirjastossa.
Olen varannut teille Uranaisia-elokuvan ja merkinnyt noutokirjastoksi Kallion kirjaston. Voitte halutessanne vaihtaa elokuvan noutopaikan puhelimitse esim. Kallion kirjaston numerosta 09-31085053.
Sanoilla "Kun Herra ynnä Pyhä Pietari" alkaa Eino Leinon runo "Legenda". Lasse Vahtolan säveltämä "Legenda" sisältyy nuottiin "Nuoren seurakunnan veisuja", osaan 11 (Nuorten keskus, 1981). Nuotissa on melodianuotinnos, sointumerkit ja sanat. Nuotti on saatavissa esimerkiksi Varastokirjastosta, mutta samanlainen nuotinnos tästä laulusta sisältyy myös uudempaan nuottiin "Klassikkoveisut" (LK-kirjat, 2011), joka on saatavissa myös Joensuun kaupunginkirjastosta.
Tämän runon on säveltänyt Lasse Vahtolan lisäksi moni muukin, ainakin Einojuhani Rautavaara, Kari Haapala, Lauri Ikonen, Raimo Tanskanen ja Perttu Hietanen.
Ylioppilastutkintolautakunta päätti syksyllä 1971 ryhtyä toimiin, jotta pakollisten kielten vanhamuotoiset kokeet asteittain korvattaisiin uudella koetyypillä, jossa olisi tekstin ymmärtämiskoe, puhutun kielen ymmärtämiskoe ja kirjallisen tuottamisen koe. Uusimuotoinen koe tuli vaihtoehtoiseksi myös lyhyisiin kieliin, aluksi kokeiluna. Ylimääräisissä kielissä uusimuotoinen koe järjestettiin vuodesta 1973 lähtien ranskassa, saksassa ja englannissa.
Toisen kotimaisen kielen ja vieraiden kielten kokeiden suorittaminen oli muutaman vuoden mahdollista vaihtoehtoisilla tavoilla. Vuonna 1974 säädettiin uudenlaiset kielten ylioppilaskokeet kaikille pakollisiksi. Asetuksen mukaan koe sisälsi kielen puheen ja tekstin ymmärtämistä osoittavat osat ja...
Kirja on tilauslistallamme, josta ei ole vielä tehty valintoja. Välitän toivomuksesi eteenpäin.
Espoon kaupunginkirjastoon voi tehdä hankintatoivomuksia tällä lomakkeella http://www.espoo.fi/kirjastolomakkeet/hankintalomake.htm
Rakkausrunoja löytyy runsaasti pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen yhteisestä HelMet aineistotietokannasta. http://www.helmet.fi Kirjoita aihehakuun rakkausrunot.
Eino Leinolla on kolme runoa joiden nimessä on sana kuutamo: Meri kuutamolla, Kevätkuutamolla ja Kuutamolla. Kuutamo metsässä nimistä runoa ei ole ainakaan Leinon rustaamana. Tunnetuin näistä kolmesta lienee Meri kuutamolla, jonka alkusäkeet ovat seuraavat:
Minun mieleni on niin kummallinen
kuin meri kuutamolla.
En tahtois ma touhua ihmisten
ja en tahtoisi yksin olla.
Voi tietenkin olla, että kyseisen kuutamo metsässä aiheisen runon nimessä ei näitä sanoja ole, sillä onhan Leinolla mainitsemani kolmen runon lisäksi muitakin runoja joissa sana kuutamo eri muodoissaan esiintyy.
Tämä runohaku on tehty Editan CompOpuksessa (sähköinen tiedostokirja). Siellä voi tehdä kokotekstihakuja mm. Eino Leinon kootuista.
Kirjoittamiseen ja kirjoittajakoulutukseen liittyviä teoksia löytyy Helsingin kaupunginkirjastossa pääasiassa luokasta 800.86 ja 884. Esimerkkinä mainittakoon teokset:
Rentola: Kirjoita hyvin (1997),
Jonsson: Luova kirjoittaminen (1996)
Kekki: Kirjoittajan eväät (1998)
Suhteellisen kattava linkkikokoelma suomalaisiin kirjallisuusaiheisiin – myös kirjallisuusarvostelut! – sivustoihin löytyy linkkihakemisto Makupaloista: http://www.makupalat.fi/kirjat1c.htm#arvostelut Linkeissä on myös tietoa kirjoittajakoulutuksesta, jota on saatavana Internetistä.
Google-haku hakusanalla kirjoittajakoulutus tuottaa runsaasti tuloksia, suurelta osin samoja kuin Makupalojen linkit.
Esim.
Oriveden opisto http://www.kvs.fi/fi/285
Pekkas-Akatemia http://www...
Suomessa Haalikas-nimellä tunnettu perunalajike on polveutunut Gammal svensk röd-nimisestä, Ruotsiin 1730-luvulla tuodusta perunasta, ja sitä on viljelty Ruotsissa ja Islannissa. Haalikas kuuluu perunamaatiaisiin, ja Luonnonvarakeskuksen kautta on mahdollista saada lajia istutettavaksi. Maatiaisperunat ovat usein heikkosatoisempia kuin nykyiset lajikkeet, ja niiden muodossa ja värissä on enemmän vaihtelua. Niille tyypillistä on vahva maku.
Lähteet:
Sanna Mansikkamäki & Pia Inberg: Peruna - Parhaat reseptit (2018)
Luonnonvarakeskuksen linkit:
https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/www/Tietopaketit/Kasvigeenivar…
https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/www/Tietopaketit/Kasvigeenivar…
https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/www/...
Ruumiin kulttuuri -lehti on ainoa salapoliisi- ja jännityskirjallisuuden yleisaikakauslehti. Dekkarinetin sivuilla mainitaan myös seuraavat lehdet:
Ampiaiskesä
Julk. Mauri Sariola -seura.
Isku : jännityskertomuksia
Julk. Kioskikirjallisuusyhdistys
http://www.tornio.fi/index.php?p=Kasikirjasto
Dekkarinetissä on paljon tietoa dekkarikirjallisuudesta sekä linkkejä aiheeseen liittyville sivustoille http://www.tornio.fi/DekkariNetti .
Elyne Mitchellin teosta Thowra, hopeaharja ei näytä löytyvän Sotkamon kunnankirjastosta, ei myöskään etsimiäsi VHS-kasetteja. Sen sijaan monesta muusta kunnankirjastosta ympäri Suomen näyttäisi löytyvän sekä kirja että VHS-kasetit. Kannattaa siis kysyä kaukolainausmahdollisuutta omasta kirjastosta.
Sotkamon kirjaston yhteystiedot löytyvät tästä linkistä:
http://www.sotkamo.fi/index_kirjasto.asp?pid=7
Nimi "Kupiainen" juontaa juurensa sanasta "kupias", joka merkitsee työvoutia ja päällysmiestä. Kupiainen on alkuaan sekä karjalainen, että savolainen sukunimi.
Lähteet:
Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala: Sukunimet (Otava, 2000)
Uusi suomalainen nimikirja (Otava, 1988)
Valitettavasti en onnistunut löytämään V.A. Koskenniemen sanoittamaan ja Yrjö Kilpisen säveltämään lauluun ruotsinkielisiä sanoja. Yleensä Suuressa toivelaulukirjassa on myös sanat, jos laulu on muilla kielillä laulettavissa. Suuri toivelaulukirja 5 sisältää Lippulaulun, tai Siniristilippumme-laulun, mutta siinä on vain suomenkieliset sanat. Myöskään Viola-tietokannasta ei löytynyt viitteitä siitä, että laulu olisi ruotsinnettu.
