Kyseinen loru löytyy kokoelmasta Hanhiemon iloinen lipas, johon Kirsi Kunnas on riimitellyt suomeksi englantilaisia lastenkamarirunoja. Alunperin kokoelma ilmestyi vuonna 1954, jonka jälkeen siitä on otettu lukuisia uusia painoksia,
Kylläpä esitit vaikean kysymyksen. Lisäksi kysymyksesi voi tulkita kahdella tavalla: tarkoitatko ranskalaisten matkailua ulkomaille vai muunmaalaisten matkailua Ranskaan? No, niin tai näin, tieto tuntuu olevan kiven alla.
Suomalaisten matkailusta eri kohdemaihin löytyy jonkin verran tilastotietoa (mutta ei tietenkään kovin kaukaa historiasta; kuinkahan laajaa ajallista perspektiiviä etsit?) Esim seuraava tieto löytyy Tilastokeskuksen julkaisusta Matkailutilasto 2002:
Tilauslennoilla Suomesta matkustaneet... 1994-2001:
Ranskaan: 1994 10236; 1995 3102; 1996 10844; 1997 6017; 1998 1474; 1999 8124; 2000 2973; 2001 3778.
Samoin Tilastokeskuksen julkaisusta Suomalaisten matkailu 2001 löytyy erilaisia tilastoja kohdemaittain, mm. tietoa matkojen...
Kansalliskirjasto ja monet erikoiskirjastot pitävät edelleen yllä puuteluetteloita kokoelmistaan puuttuvasta aineistosta, mutta yleisissä kirjastoissa tällainen taitaa nykyään olla aika harvinaista. Digitaalisten tietoverkkojen ja erilaisten yhteistietokantojen myötä omista kokoelmista puuttuvien nimekkeiden paikantamisesta ja kaukolainauksesta on tullut niin vaivatonta, että kirjastoille on tullut aikaisempaa helpommaksi hyväksyä väistämättömät puutteet aineistokokoelmissa. Yltiöpäisen idealistisen täydellisyydentavoittelun asemasta kokoelma-ajatteluun on saatu aimo annos tervettä realismia: kaikkea ei voi - eikä edes tarvitse olla - omassa kirjastossa. Oma vaikutuksensa tähän katsantokannan muutokseen on ollut myös...
En onnistunut löytämään kysymäsi kappaleen nuotteja kirjastoista enkä netin nuottikaupoista. Verkossa on toki anime-musiikkia fanien omina transkriptioina, (mm. Scribd.com, Pianofiles.com), mutta tekijänoikeuskysymykset ovat ikävä kyllä näissä pienoinen ongelma.
YouTubessa on kaksiosainen kurssi jossa opetellaan soittamaan ko. kappaletta:
http://www.youtube.com/watch?v=rQsva7yD2f8
http://www.youtube.com/watch?v=YK9R3jd0xwg
Kappaleen säveltäjä on Shinji Kakijima. Se tunnetaan myös nimellä "Ame no Theme" ja se on alun perin japanilaisesta Gundam Seed -animaatiosarjasta.
Hei,
Outi-kirjastoista löytyy useita erilaisia saksan kielen ja muidenkin kielten kursseja. Osassa on mukana cd-levyjä, osassa kasetteja. Mikäli haluatte tehdä varauksen muussa Outi-kirjastossa olevasta materiaalista, ottakaa yhteyttä kirjastoon.
Liisa Laukkarisen kirjassa "Kuoleman huolenpito" (Gummerus, 1980, s. 67) on lyhyt runo, joka vastaa kuvaustasi. Runo alkaa: "Mitä hän ruusuilla". Silkkipaidan sijasta vainajalle puetaan flanellipaita. Kirjassa on muitakin isän kuolemaan liittyviä runoja.
Täysin muovittomia tai pakkauksettomia kauppoja ei vielä Suomesta löydy.
Tosin Briteissä ja Hollannissa sellaisia jo on. https://www.talouselama.fi/uutiset/hollannissa-avattiin-muoviton-pop-up-ruokakauppa-suomessa-kokeilua-pidetaan-kiinnostavana/97503032-6075-3972-bb32-c0379a07aa02
Suomessa on kuitenkin yritystä tähän suuntaan. esim. K-ryhmän kokeilu salaattimyynnistä asiakkaan omaan kippoon https://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/619014-ruokakauppa-otti-kayttoon-napparan-keinon-muovin-vahentamiseksi-ryhtyy-myos ja S-ryhmän kestokassit Hevi-osastolla. https://www.patarumpu.fi/2018/01/11/hevipussien-kulutus-vahenee-kestopussit-s-kauppoihin-asiakkaiden-toiveesta-2/
Muutamat kaupat pyrkivät kokonaan pakkauksista eroon...
Maailman terveysjärjestö WHO käyttää kreikkalaisia kirjaimia nimetessään COVID-19-viruksen avainvariantit. Kaikkia varianttilinjoja ei siis nimetä näin, vaan ne linjat jotka katsotaan huolestuttaviksi tai tehostetun seurannan alaisiksi. Jokaisella linjalla on oma tieteellinen nimensä. Kirjainnimet eivät korvaa näitä nimiä, vaan ne on tarkoitettu helpottamaan julkista keskustelua varianteista.
Variantit epsilon, zeeta, eeta, theeta, ioota, kappa, lambda ja myy ovat olemassa. Ne ovat tai ovat olleet jossain vaiheessa tehostetun seurannan alaisia. Koska ne eivät ole olleet huolestuttavia, media ei ole juurikaan uutisoinut niistä.
Nyy ja ksii jätettiin väliin nimeämisessä. Helsingin Sanomien artikkelin mukaan...
Näyttäisi olevan niin, että ne, jotka asiaa ovat tutkineet, pitävät äänikirjojen kuuntelemista hyödyllisenä, koska se innostaa lukemaan, parantaa sanavarastoa ja kehittää kielellistä hahmotusta. Toisaalta fyysisten kirjojen lukeminen tuo paremmin esiin kieliopin hahmotuksen ja oikeinkirjoituksen sekä tekstin lukemisen sujuvuuden.
Äänikirjat kehittävät lukutaitoa, https://www.lukulux.fi/tama-lukemisesta-tiedetaan/uusmedioiden-mahdolli…
Onko äänikirjojen kuunteleminen lukemista, https://www.oulunylioppilaslehti.fi/viikon-51-tiedekysymys-onko-aanikir…
Kannattaako kirja ahmia silmillä vai korvilla? Äänikirjat vähentävät stressiä ja ovat näppäriä, mutta toisinaan kannattaa myös pysähtyä lukemaan, https://yle.fi/uutiset/3-10290663...
Näyttää tosiaan siltä, että Helmet-kirjastojen viimeinenkin kappale etsimästäsi videokasetista on poistettu kokoelmista. Ylen Tallennepalvelun sivuilla puolestaan kerrotaan:
"YLE Tallennemyynti tuotteistaa eri käyttötarkoituksiin video- ja äänitallenteita Yleisradion televisio- ja radio-ohjelmista. Laajin valikoima on kirjastojen, laitosten ja oppilaitosten saatavilla; yksityishenkilöt voivat tiedustella näitä tallenteita lainaksi kirjastoista. Kotikäyttötallenteet löytyvät YLE Shopista."
Yle Shopista ( http://www.yle.fi/yleshop/ ) Pique nique -videoita ei valitettavasti näytä löytyvän.
Ainoaksi keinoksi taitaa siis jäädä videon tilaaminen kaukolainaksi jostakin muualta Suomesta. Ainakin jossakin maakuntakirjastossa sitä näyttäisi vielä...
Pergamoidi tai pegamoidi on nitroselluloosalla käsiteltyä kangasta, joka muistuttaa nahkaa, eli se on eräänlaista tekonahkaa. (Lähde)
Finna.fi palvelussa löytyy kuvia erilaisista esineistä, joissa sitä on käytetty, kun kirjoittaa hakuun pegamoidi tai pergamoidi.
Petersenin sävellykseen Yli rajojen nuottia löytyy vain Suomen Jazz- ja Poparkistosta, info@jazzpoparkisto.net. Seireenien kutsu -kappaleeseen ei nuottia löytynyt lainkaan maakuntakirjastojen tietokannasta eikä myöskään Suomen kansalliskirjaston Viola-tietokannasta, johon on tallennettu tiedot kaikista Suomessa ilmestyneistä nuoteista vuodesta 1977 alkaen. Syysunelmia-nimisen kappaleen (Songe d'automne) nuotit löytyvät mm. Suuren toivelaulukirjan osasta nro 6, kappaleen on säveltänyt Archibald Joyce ja sitä on esittänyt myös Jörgen Petersen.
Sähköpostimarkkinointia käsitellään seuraavissa kirjoissa: Leino, Antti: Dialogin aika : markkinoinnin & viestinnän digitaaliset mahdollisuudet, Infor 2010,
Klikkaa tästä : internetmarkkinoinnin käsikirja v. 09´, Mainostajien liitto 2009 ja Rope, Timo: 100 keinoa hyödyntää internetiä, WSOY 2003.
Sähköisen suoramarkkinoinnin sääntelystä ja lainsäädännöstä löytyy tietoa kirjasta Innanen, Antti: Internet-oikeus, Edita 2009. Nämä kirjat kuuluvat ainakin Joensuun seutukirjaston kokoelmiin.
Seuraava teos löytyy ainakin Varastokirjastosta: Keskinen, Toni. Mobiilimarkkinoinnin käsikirja Mainostajien Liitto, 2001. Kirja Granholm, Paula:
Verkkoliiketoiminnan strateginen kehittäminen varsinaissuomalaisissa pk-teollisuusyrityksissä [Helsinki] :...
Oulussa loruleikki- ja runokylpyhetkiä vauvoille järjestää Valveen
sanataidekoulu. Lisätietoja: www.kulttuurivalve.fi
Tietoa vauvojen sanataideopetuksesta saat myös Lukukeskuksen
Lukuleikkikuu-nettisivuilta: www.lukukeskus.fi/lukukampanjat/lukuleikkikuu
Espoon kaupunginkirjastossa näyttää tänä syksynä olevan useita
vauvojen runokylpyhetkiä: www.espoo.fi
Topi Sorsakoski levytti kappaleen suomeksi nimellä Aamun toit mun maailmaan. Suomennoksen teki Jukka Itkonen. Laulu julkaistiin Sorsakosken levyllä Yksinäisyys (1991).
Talvikki -nimi on jo pakanuuden ajalta tunnettu, talvella syntyneen naisen nimi. Yleensäkin -kki loppuiset nimet kuuluvat naisille. Vanhin tunnettu Talvikki on vuodelta 1899. Tilastoja etunimistä ja sukunimistä Suomessa voi katsoa Väestörekisterikeskuksen sivuilta http://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1 .
Tietoja etunimistä on esimerkiksi seuraavissa teoksissa:
Vilkuna, Kustaa: Etunimet
Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja
Jyrki Vainonen on suomentanut William Butler Yeatsin runon A Dream Of Death eli Uni kuolemasta kokoelmaan Torni ja kierreportaat (Basam Books, 2015). Vainosen suomennoksessa kyseinen sitaatti kuuluu näin: "Hän oli kauniimpi kuin ensirakkautesi [ -- ]" Runo on teoksen sivulla 47.
